Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Näin kohtaavat ammattilaiset: pappi, juhlasuunnittelija ja opas
Kirjoittaja: Maarit Seeling
Kuvaaja: Roope Permanto, Hanna Maatala, Iiro Immonen
Helsingissä Kallion seurakunnassa pappina työskentelevä Visa Viljamaa havahtui pari vuotta sitten, että monet nuoret kipuilivat epämääräisen ahdistuksen, merkityksettömyydentunteen ja masennuksen kourissa.
– Seurakunta ei ole vain kirkon seinien sisällä oleva yhteisö eikä kirkkosali ole kaikille paikka, jossa avaudutaan. Halusin päästä juttelemaan vähän laajemminkin ihmisten kanssa, antaa heille äänen, Viljamaa kertoo.
Syntyi ajatus paikallisissa baareissa järjestävistä, avautumisilloiksi nimetyistä klubitilaisuuksista, joista ensimmäinen pidettiin vuoden 2018 syyskuussa. Viljamaa sanoo huomanneensa, että kynnys tulla juttelemaan papille on baarissa matalampi kuin kirkossa. Baarissa pappi on vain ihminen ihmisten joukossa.
– Ihmiskuvani on monipuolistunut tapaamisten myötä. Meidän jokaisen olisi syytä välillä pysähtyä kuuntelemaan toisiamme. Haluamme tulla kuulluiksi, huomatuksi, rakastetuksi ja hyväksytyksi. Muutaman oluen jälkeen on varmasti helpompi myös avautua, Viljamaa pohtii.
Merkityksellisiä kohtaamisia somessa
Visa Viljamaa on tullut tunnetuksi myös somepappina, joka on aktiivinen Twitterissä, Facebookissa, Instagramissa ja Snapchatissa.
– Olen käynyt somessa monia merkityksellisiä keskusteluja. Pappina en voi vain odotella, että joku poikkeaa kirkkoon. Lisäksi on löydettävä muita kohtaamisen muotoja. Keskustelun aiheet ovat aika samanlaisia kirkossa, somessa ja baarissa, Viljamaa sanoo.
Erilaiset kohtaamiset kasvattavat oppaan ammattitaitoa ja valmiutta kohdata myös asiakaspalvelun haastava puoli, sanoo Aurinkomatkojen opas Tarina Mavrakis.
Opas auttaa ja eläytyy asiakkaan tilanteeseen
Aurinkoa, hiekkarantoja, leppeitä tuulia – toki matkaoppaan työssä pääsee nauttimaan niistä, mutta toimenkuvaan kuuluvat olennaisesti myös vaativat asiakkaat. Kaikki eivät sovi joidenkin unelmatyökseen rankkaamaan tehtävään.
– Asiakkaamme ovat lomalla, ja heidän täytyy saada kokea olevansa luotettavissa ja ammattitaitoisissa käsissä. Hyvistä kohtaamisista muodostuu jopa ystävyyssuhteita. Itselläni on lisäksi kourallinen asiakkaita, jotka pyrkivät lomailemaan siellä, missä kulloinkin olen töissä, Thaimaan Krabissa Aurinkomatkojen kohdepäällikkönä työskentelevä Tarina Mavrakis kertoo.
Yleensä hankala tilanne laukeaa sillä, että kertoo rehellisesti vaihtoehdot.
Hyvä opas on hänen mukaansa asiakaspalveluhenkinen, auttavainen, reipas, tuntee hyvin kohteensa ja mukautuu helposti vaihteleviin tilanteisiin.
– Yleensä hankala tilanne laukeaa sillä, että kertoo rehellisesti vaihtoehdot. Puhuminen ja eläytyminen asiakkaan tilanteeseen auttavat. Toki asiakkaan ja oppaan kemiat eivät aina kohtaa lainkaan, eikä asiakas koe saavansa luvattua palvelua. Pattitilanteiden taustalla ovat usein lomaan kohdistuvat ylisuuret odotukset.
Mavrakis muistuttaa, että erilaiset kohtaamiset kasvattavat oppaan ammattitaitoa ja valmiutta kohdata myös asiakaspalvelun haastava puoli. Asiakasryhmänä suomalaisturistin stereotypiaa ei hänen mukaansa nykypäivänä tunnista kansainvälisen lentoaseman ihmisvilinästä.
– Suomalainen on varsin kielitaitoinen, kokenut ja moderni matkaaja, joskaan ei edelleenkään se äänekkäin!
Moni jättää alan parin vuoden kuluttua, kun huomaa, että työstä on glamour kaukana, toteaa hää- ja juhlasuunnittelija Petra Kiiskinen.
Hääsuunnittelija ei ole kohdannut hirviömorsiamia
Häiden kynnyksellä vihkiparin odotukset tilaisuuden suhteen ovat korkealla. Paineet purkautuvat helposti järjestelijöiden niskaan. Elokuvamaailma on luonut ilmiöstä omanlaisen morsianhirviötyypin, Bridezillan, jolle mikään ei kelpaa.
Hää- ja juhlasuunnittelija Petra Kiiskinen sanoo, ettei ole koskaan joutunut tekemisiin räyhämorsiamen kanssa. Kiiskisen Bliss Wedding & Partyplanning -niminen yritys on tarjonnut juhlasuunnittelua 13 vuotta. Haastavista tilanteista on selvitty kuuntelemalla toiveita, venymällä – ja paiskimalla joskus lähes ympärivuorokautisia päiviä oikkujen toteuttamiseksi.
Vaaditaan stressinsietokykyä ja pitkää pinnaa
– Kerran Lontoossa vakituisesti asuvan parin morsian keksi pari päivää ennen häitä, että haluaa kyytiautoksi valkoisen Rolls Roycen. Valkoista en onnistunut sillä aikataululla hankkimaan, mutta hopeanharmaan kyllä. Se kelpasi.
Juhlasuunnittelijalta vaaditaan stressinsietokykyä ja pitkää pinnaa. Moni jättää alan parin vuoden kuluttua, kun huomaa, että työstä on glamour kaukana.
Hyvässä asiakaskohtaamissa kumpikin osapuoli on paikalla ideoimassa ja kertomassa toiveistaan. Kiiskinen tunnustaa, että viime hetken muutokset harmittavat välillä. Hääparit eivät aina ymmärrä aikataulujen tiukkuutta.
– Usein auttaa, kun kertoo suoraan, mihin budjetti venyy ja mihin ei. Yritän aina esittää vaihtoehdon. Viime kädessä ammattitaitoinen juhlasuunnittelija venyy kyllä aikamoisiin suorituksiin, Kiiskinen sanoo. •
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
