Matkapuhujat olivat aikansa etätyöläisiä
Kuvateksti: Myöhemmin jopa ministeriksi asti edennyt Yrjö Kallinen oli osuuskauppaliikkeen tunnettuja meKeskusliiton kaMyöhemmin jopa ministeriksi asti edennyt Yrjö Kallinen oli osuuskauppaliikkeen tunnettuja mestaripuhujia. Kallinen esiintymässä Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kansanjuhlassa Helsingissä kesällä 1925.
Yleinen oppivelvollisuus tuli voimaan vuonna 1921. Se ei kuitenkaan taannut kaikille pitkää koulupolkua. Monen tie vei pakollisen kuusivuotisen kansakoulun jälkeen työelämään. Kiertävät matkapuhujat toivat sivistystä myös syrjäseuduille ja vähävaraisille.
Työväenliikkeen piirissä katsottiin, että kansan sivistäminen ja valistaminen oli paras keino taata vakaa yhteiskunta sisällissodan kauhujen jälkeen. Koulutusta järjestettiin esimerkiksi vuonna 1919 perustetun Työväen Sivistysliitto TSL:n kursseilla ja opintokerhoissa. Kirjekursseja oli mahdollista suorittaa etäopintoina syrjäseuduillakin.
Uransa edistysmielisen osuusliikkeen valistustyön parissa tehnyt Viola Järvinen opastaa naisia ompeluneuvontapisteellä Tampereella 1956.
TSL:n siirtokirjastojen avulla oppia vietiin jopa tiettömien taivalten taakse metsäkämpille. Myös edistysmielinen osuustoimintaliike järjesti paljon valistustoimintaa. Kulutusosuuskuntien Keskusliitto pyrki levittämään osuustoiminta-aatetta ja sivistämään osuusliikkeiden jäsenistöä.
Kotitalouskonsulentti Viola Järvinen esittelemässä jälkiruokia Tampereella 1957 Naiset Mukaan -toiminnan 30-vuotisjuhlanäyttelyssä.
Tietoja ja taitoja pyrittiin tarjoamaan myös sujuvasanaisten matkapuhujien välityksellä. Sekä sivistys- että osuuskauppaliikkeen matkapuhujat ja opintoneuvojat kulkivat ympäri Suomea luennoimassa. Kursseja pidettiin esimerkiksi kunnallisista, osuustoiminnallisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Matkapuhujat vierailivat myös paikallisissa juhlissa sekä kokouksissa. Puhujat pyrkivät valistamaan ja innostamaan kansaa mukaan toimintaan. Monesti oma, paikallinen opintokerho saikin tuulta purjeisiinsa juuri matkapuhujan kannustamana.
Matkapuhuja Yrjö Kallinen käyttämässä elokuvakonetta 1930-luvulla. Varjo- ja elokuvakoneet olivat valistusosaston työntekijöiden käytössä osuustoiminnallisissa valistusjuhlissa 1920–1950-luvuilla.
1920-luvulla neuvontatoimintaa alettiin kohdistaa erityisesti naisille. Osuuskauppaliikkeen piirissä havaittiin, että juuri naiset käyttivät perheiden todellista rahavaltaa vastatessaan päivittäisistä ostoksista. Naiset mukaan -toiminta halusi valistaa naisia kotitalousasioissa ja taloudenpidossa.
Parhaiten osuusliikkeen Naiset Mukaan -toiminnan tilaisuudet menestyivät, kun niissä oli naispuhuja. Kotitalouskonsulentit kiersivätkin ahkerasti ympäri maata. Osuustoiminnan uranuurtajanaiset kannustivat naisia myös tarttumaan rohkeasti luottamustehtäviin.
Matkapuhujat hyödynsivät työssään myös uusinta tekniikkaa, kuten radiota, varjokuvia ja elokuvaa. Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kuvasarja ”Kraafillisia varjokuvia edistysmielisestä osuuskauppaliikkeestä” vuodelta 1927–1928.
Matkapuhujien ja koko sivistystoiminnan päämääränä oli työläisten etu. Ajateltiin, että hieman oppia saamalla myös köyhistä oloista ponnistavien oli mahdollista päästä mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
TSL:n opintoneuvojana 1940-luvulla toiminut Anni Vallanti tiivisti matkapuhujien toimintaan kannustavan merkityksen oivallisesti:
– Minä olen jopa Muoniossa pitänyt kurssit ja silloin kun me mentiin sinne, siellä oli 27 jäsentä työväenyhdistyksessä ja kun lähdettiin pois, niin siellä oli pikkuista vaille 100 jäsentä.•
Anna palautetta jutusta