Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Ajatelmia siitä, miten säilyttää tasapaino työn ja yksityiselämän välillä.
Pitkät lennot, aikaerorasituksen paineissa työskentely ja tiivistahtiset työpäivät kaukana oman työyhteisön ääreltä ovat työnsä vuoksi matkustavan arkea – matkatyö voi olla melkoisen kuormittavaa. Intensiivinen matkatyö voi viedä työntekijää oman maan rajojen ulkopuolelle hyvinkin usein, ja matkapäivä voi vuodessa kertyä jopa parisataa. Jos tilanne on se, että matkalaukkua pakataan ja puretaan kovin tiiviiseen tahtiin, voi haasteeksi muodostua paljon matkustamista sisältävän työn ja oman henkilökohtaisen elämän yhteensovittaminen.
Intensiivinen matkatyö tekee elämästä epäsäännöllistä ja se voi rikkoa normaalin päivärytmin ylläpitämistä. Paljon työkseen matkustavan ihmisen tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että ruokailuun, lepoon ja liikuntaan liittyvät elämäntavat tukevat omaa jaksamista ja hyvinvointia niin matkojen aikana kuin niiden välilläkin. Matkojen aikana kannattaa pitää huolta siitä, että päiviin sisältyy myös vapaa-aikaa ja itselle mielekästä tekemistä. Mukaan pakatut lenkkarit, uima-asu tai neuletyö mahdollistavat toiminnan, joka irrottaa ajatukset työstä ja edesauttaa palautumista. Hyvässä fyysisessä ja psyykkisessä kunnossa jaksaa paremmin työssä ja vapaa-ajalla.
Toisinaan on aiheellista kysyä – itseltään ja työnantajaltaan – onko kaikki matkustaminen aivan välttämätöntä.
Vaikka uusien ihmisten tapaaminen työmatkojen aikana onkin hyvin todennäköistä, voi sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen kotimaassa oleviin perheenjäseniin tai ystäviin olla haasteellista paljon työnsä vuoksi matkustavalle henkilölle. Modernit teknologiset viestintävälineet ja -sovellukset sekä sosiaalinen media toki mahdollistavat yhteydenpidon täysin eri tavoin kuin kymmenen vuotta sitten. Vaikka välineitä yhteydenpitoon onkin tarjolla, ne eivät kuitenkaan ratkaise kaikkea. Kohdemaan ja kotimaan aikaero voi olla useita tunteja, ja kun kotona perhe ja ystävät olisivat tavoitettavissa, saattaa matkustaja vielä olla nukkumassa. Yhteydenpito voi olla myös haastavaa tiivistahtisen työpäivän aikana, ja matkojen aikana työpäivät venyvät myös usein pitkiksi. Työmatkakohteen infrastruktuuri voi tuottaa haasteita yhteydenpidolle – nettiin pääsy ei edelleenkään ole itsestäänselvyys jokaisessa maailman kolkassa.
Yhteydenpito kuitenkin kannattaa, päivittäinen soitto kotiin pitää matkalla olevan perheenjäsenen kiinni arjen kuulumisissa ja lievittää molemminpuolista ikävää. Sosiaalisen median ’tykkäilyn’ lisäksi henkilökohtainen viesti ystävälle piristää molempien päivää ja kuroo umpeen välimatkaa, jonka matkatyö voi ihmissuhteisiin tuoda.
Tutkimukset ovat hyvin yhdenmukaisesti osoittaneet, että työn ja perheen sekä muun yksityiselämän yhteensovittaminen vaikeutuu, mitä suuremmaksi matkapäivien lukumäärä vuodessa kasvaa. Paljon työkseen matkustavan kannattaa tietoisesti kiinnittää huomiota tähän, ja toisinaan on aiheellista kysyä – itseltään ja työnantajaltaan – onko kaikki matkustaminen aivan välttämätöntä, vai voisiko joitain asioita hoitaa muiden kanavien kautta? Työnsä vuoksi paljon matkustava ihminen voi joutua olemaan poissa tärkeistä yksityiselämän tapahtumista, vaikkapa ystävän syntymäpäiviltä tai lapsen kevätjuhlista. Matkatyötä tekevän kannattaa myös pyrkiä siihen, että hän pystyisi mahdollisimman paljon vaikuttamaan omien matkojensa ajankohtaan ja kestoon, ja matkojen suunnittelussa muistaa aina huomioida myös yksityiselämän asiat ja tapahtumat. Jos matkustajalla on perhettä, puoliso ja/tai lapsia, matkustajan on hyvä huomioida se, että matkat vaikuttavat perheen arkeen. Kotona oleva puoliso joutuu useimmiten kantamaan suurta vastuuta asioista toisen ollessa työnsä vuoksi matkalla. Kannattaakin yhdessä keskustella ja pohtia, miten arki sujuu työmatkojen aikana. Voisiko kotiin saada apua matkojen aikana tai löytyykö muita keinoja helpottaa kotiin jäävän perheen arkea?
Kaikkien näiden haasteiden ohella on kuitenkin hyvä muistaa, että kansainvälinen matkatyö voi vaikuttaa myös positiivisesti yksityiselämään. Erityisesti työmatkustajat, joiden kansainvälinen uraorientaatio on voimakas, kokevat että heidän työnsä tuottaa hyviä kokemuksia yksityiselämään. Heitä kiinnostavat esimerkiksi kansainvälinen työympäristö ja eri maiden kulttuurit. Työ ja tekijä sopivat siis toisilleen.•
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
