Stressisormus tutkijatohtorin apuna

Jari Jussila vastaa tutkimusyhteistyöstä, tietojärjestelmistä ja analytiikasta Moodmetricissä, joka on kehittänyt stressin mittaamiseen soveltuvan sormuksen ja kännykkäsovelluksen. Hän työskentelee samojen aiheiden parissa tutkijatohtorina Tampereen teknillisellä yliopistolla.

Jussila tuli mukaan sormuksen kehitystyöhön sen testausvaiheessa. Siinä missä sykemittari kertoo fyysisestä kuormituksesta, sormus kertoo fyysisestä, psyykkisestä ja kognitiivisesta kuormituksesta. Käytännössä se mittaa ihon sähkönjohtavuutta, joka puolestaan tarjoaa tietoa sympaattisen hermoston toiminnasta.

Sormus mittaa ihmisen kokonaisvaltaista virittyneisyyttä, joten sitä voidaan käyttää sekä stressin että innostuksen mittarina. Moodmetric onkin kehittämässä työkaluja stressitason hallintaan sekä palveluita organisaatioiden työhyvinvoinnin tukemiseen.

– Vaikka innostus on positiivista, henkilö voi palaa loppuun, jos sympaattinen hermosto on jatkuvasti aktiivinen.

Jussila on käyttänyt sormusta vuodesta 2015, jolloin hän teki väitöskirjaa. Silloin lukema oli jatkuvasti, myös vapaa-ajalla, keskimäärin noin 70 asteikolla nollasta sataan.

– Taso laski vasta, kun väitöskirja valmistui.

Jussilan lukemia nostavat esimerkiksi uudelle yleisölle esiintyminen sekä puhelinneuvottelut. Stressitaso laskee, kun hän tekee mindfulness-harjoituksen tai kävelee puhuessaan. Sormuksen avulla onkin helppo tarkastella konkreettisesti, miten oman toiminnan muutos ja vaikkapa työn parempi organisointi vaikuttaa stressitasoon.

Sormus soveltuu tietotyöläisten hyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen, mutta sen on huomattu tarjoavan arvokasta tietoa aina urheiluvalmentajista biohakkereihin ja vanhusten parissa työskenteleviin. Jussila visioi, että sormus voisi antaa tietoa myös silloin, kun ihminen ei itse kykene kuvailemaan stressiään esimerkiksi kehitysvamman, autismin tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) takia.