Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Jari Jussila vastaa tutkimusyhteistyöstä, tietojärjestelmistä ja analytiikasta Moodmetricissä, joka on kehittänyt stressin mittaamiseen soveltuvan sormuksen ja kännykkäsovelluksen. Hän työskentelee samojen aiheiden parissa tutkijatohtorina Tampereen teknillisellä yliopistolla.
Jussila tuli mukaan sormuksen kehitystyöhön sen testausvaiheessa. Siinä missä sykemittari kertoo fyysisestä kuormituksesta, sormus kertoo fyysisestä, psyykkisestä ja kognitiivisesta kuormituksesta. Käytännössä se mittaa ihon sähkönjohtavuutta, joka puolestaan tarjoaa tietoa sympaattisen hermoston toiminnasta.
Sormus mittaa ihmisen kokonaisvaltaista virittyneisyyttä, joten sitä voidaan käyttää sekä stressin että innostuksen mittarina. Moodmetric onkin kehittämässä työkaluja stressitason hallintaan sekä palveluita organisaatioiden työhyvinvoinnin tukemiseen.
– Vaikka innostus on positiivista, henkilö voi palaa loppuun, jos sympaattinen hermosto on jatkuvasti aktiivinen.
Jussila on käyttänyt sormusta vuodesta 2015, jolloin hän teki väitöskirjaa. Silloin lukema oli jatkuvasti, myös vapaa-ajalla, keskimäärin noin 70 asteikolla nollasta sataan.
– Taso laski vasta, kun väitöskirja valmistui.
Jussilan lukemia nostavat esimerkiksi uudelle yleisölle esiintyminen sekä puhelinneuvottelut. Stressitaso laskee, kun hän tekee mindfulness-harjoituksen tai kävelee puhuessaan. Sormuksen avulla onkin helppo tarkastella konkreettisesti, miten oman toiminnan muutos ja vaikkapa työn parempi organisointi vaikuttaa stressitasoon.
Sormus soveltuu tietotyöläisten hyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen, mutta sen on huomattu tarjoavan arvokasta tietoa aina urheiluvalmentajista biohakkereihin ja vanhusten parissa työskenteleviin. Jussila visioi, että sormus voisi antaa tietoa myös silloin, kun ihminen ei itse kykene kuvailemaan stressiään esimerkiksi kehitysvamman, autismin tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) takia.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
