Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kosteus- ja homevaurioista puhutaan paljon. Ne ovat kuitenkin vain osa työpaikan sisäilmaa pilaavista tekijöistä. Oireita aiheuttavat myös kuiva ja tunkkainen ilma, pöly, lika sekä vetoisuus. Jos työskentelyolosuhteet ovat huonot, oireet saattavat pahentua. Ongelman korjaamiseen tarvitaan rakentamisen, rakennusten tutkimisen ja korjaamisen asiantuntemusta mutta myös sisäilmaterveyteen perehtymistä, ennakointia ja yhteistyötä.
Jo ennen oireita pitää toimia
Jyvässeudulla sisäilmaongelmat on ympäristöterveystarkastaja Jari Pihlajaniemen mukaan pääosin tiedostettu ja toimenpiteisiin on ryhdytty – julkisissa kiinteistöissä.
– Yksityisellä puolella ei ole vielä reagoitu riittävästi. Syitä tähän on useita: väärä asenne, tiedon puute ja taloudelliset seikat vaikuttanevat asiaan.
Pihlajaniemen mukaan jo ennen oirehtimista pitää osata toimia. Ennakointi tarkoittaa Jyvässeudulla esimerkiksi riskinarvioiden ja perehdytysohjeiden laatimista.
– Tietyn ikäiset kiinteistöt tarvitsevat kuntotutkimuksen, jossa tarkastetaan rakenteet ja talotekniikka. Joissain tilanteissa ainoa korjausmenetelmä on uusi rakennus.
Moniammatilliset sisäilmatyöryhmät ja sisäympäristötoimijoiden osaamisverkostot ovat tuoneet Jyvässeudulla huomattavaa hyötyä sisäympäristöongelmien ratkomiseen. Työterveydellä ja työsuojelulla on roolinsa ennakoivassa työssä.
– Viime aikoina meillä on kiinnitetty erityishuomiota esimerkiksi tilojen oikeaan käyttöön ja siivottavuuteen. Kiinteistötekniikan tulee toimia kunnolla. Parannusta on syntynyt esimerkiksi seuraamalla ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa.
Viiden vuoden välein toteutettavan sisäilmastokyselyn vastausten perusteella korjaustoimet ovat olleet oikean suuntaisia.
– Tulokset ovat olleet merkittäviä terveyden, hyvinvoinnin ja myös taloudellisen vaikuttavuuden kannalta.
Jari Pihlajaniemi.
Perusteellinen tutkimus selvittää korjaustarpeen
– Jos rakennuksissa epäillään sisäilma-ongelmaa, lähdemme etsimään syytä tavallisesti ulkopuolisen asiantuntijan avulla, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tekninen johtaja Jari Tirkkonen kertoo.
Rakennuksista tutkitaan esimerkiksi ilmanvaihto, lämpöolosuhteet, pölyt, rakennusvillakuidut, PAH-yhdisteet ja rakennusmateriaalien hajoamisesta erittyvät yhdisteet. Haastavimpia tutkittavia ovat mikrobien sisäilmaan päästämät aineet.
– Korjaukseksi riittää joskus pelkkä imurointi, toisinaan saneeraukset ovat työläitä ja maksavat paljon. Yleinen vanhan rakennuksen korjaustapa on tiivistyskorjaus, jossa haitalliset hiukkaset pidetään rakenteiden sisällä tiivistämällä ikkunoiden seinäliitoskohdat sekä vesiputkien ja sähkökaapeleiden läpiviennit.
Keski-Suomen sairaahoitopiiri rakentaa uutta keskussairaalaa. Jotta sisäilmaongelmilta vältyttäisiin, uuden sairaalarakennuksen suunnittelussa on noudatettu Terve talo -kriteerejä. Erityishuomiota on kiinnitetty esimerkiksi ilmanvaihtoon, kosteuteen, lämpöön, puhtauteen ja rakennusmateriaaleihin.
– Rakennuksella noudatetaan korkeinta puhtausluokkaa P1. Siinä asetetaan vaatimuksia muun muassa materiaalien varastoinnille, pölyntorjuntamenetelmille, siivoukselle ja puhtaudelle. Projektissa on mukana myös puhtauskonsultti. Hän on työmaan ja tulevan sisäilman kannalta keskeinen tekijä.
Sisäilmaongelmat häiritsevät työpaikoilla. Työterveyden professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta mainitsee, että joka viides toimistoissa työskentelevä kertoo saavansa sisäilmasta viikoittain silmien tai hengitysteiden oireita.
– Kosteus- ja homevaurioihin liittyy hieman kohonnut riski sairastua hengityselinsairauksiin. Ne eivät ole kuitenkaan ainoa sisäilmaongelma. Kehotan silti viipymättä korjaamaan merkittävät kosteusvauriot rakennuksissa, erityisesti sairaaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Huonot työolosuhteet ja oireilu heikentävät yhdessä työterveyttä mutta myös tuottavuutta.
Sisäilma ja muutkin sisäympäristön olosuhteet ovat Reijulan mukaan tärkeä
hoitaa kuntoon jo ennen kuin oireita alkaa ilmetä. Rakentamisen ammattitaito, sisäilman asiantunteva tutkiminen ja korjauksen taitaminen ovat tie terveisiin rakennuksiin, niin myös rakennuksista huolehtiminen. Työpaikoillakin voidaan tehdä paljon.
– Työterveyslaitoksen kehittämä sisäilmaryhmän toimintamalli ohjeistaa työpaikkoja ongelmien varhaiseen havaitsemiseen ja korjaamiseen, vastuuhenkilöiden nimeämiseen ja erityisesti tiedottamiseen.
Malli toimii jo useimmissa kunnissa ja työpaikoilla.
– Edelleen toivon rakentavaa yhteistyötä toimijoiden välillä. Huolestuttavaa on, mikäli kiinteistöstä vastaavan tahon ja työpaikan johdon välille syntyy erimielisyys ongelman ratkaisemisesta. Se voi johtaa omiin kantoihin poteroitumiseen ja vaikeuttaa tilanteen korjaamista.
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
