Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Suomalainen työhyvinvointi ja -turvallisuus on vailla kokonaishallintaa. Tapauksia käsitellään yksittäisinä ongelmina ja hajanaisesti.
Suomalainen työhyvinvointi ja -turvallisuus on vailla kokonaishallintaa. Tapauksia käsitellään yksittäisinä ongelmina ja hajanaisesti.
Tämä koskee kaikkia toimialoja, ja syynä on organisaatiososiaalisen tietämyksen heikkous, ilmenee FT, YTL Juhani Tarkkosen tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Kokonaishallinnan kehittämiselle on Tarkkosen mukaan olemassa myös kansallisia ja työorganisaatiokohtaisia strategisia kehittämisesteitä. Ne ilmenevät puutteellisena ymmärryksenä työorganisaatioiden rakenteellisista, prosesseihin liittyvistä ja toiminnallisista edellytyksistä.
– Ilman tuon tiedon realistista käyttöä hukataan mahdollisuuksia ja aiheutetaan myös tuotannollisia ja taloudellisia menetyksiä.
Suomalainen työturvallisuus ja -hyvinvointi on Tarkkosen mukaan esimieskeskeistä, mikä ilmenee erityisesti ”esimiesvastuu”-periaatteen kautta. Ylimmän johdon maininnoissa jätetään kuitenkin perustelut ja työorganisaation laajuiset esikuva-, varmistus- ja ohjaustehtävät mainitsematta. Lisäksi ylimmän johdon rooli ja keinot sekä koko johtamisjärjestelmän yhdensuuntaisen toiminnan osuus ovat epäselviä.
Työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen kansallinen yhteistoiminta ja konsensusperiaate työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi eivät nekään ole olleet ongelmattomia.
– Järjestöjen ja niitä lähellä olevien tahojen verkostosta on joiltakin osin tullut sisäänpäin lämpiävä kokonaisuus. Sen suhde erityisesti kansainvälisen ja kansallisen turvallisuus- ja työhyvinvointitutkimuksen organisaatiosysteemisiä reunaehtoja koskevaan tietoon näyttää olevan huomattavan katkoksellinen.
Tarkkosen mukaan työsuojelun perus- ja täydennyskoulutusta olisi uudistettava.
– Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tarjolla oleva koulutus niin johdolle ja esimiehille kuin työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle pääosiltaan korostaa yksittäisen esimiehen vastuuta. Samalla se jättää laajemman johtamisjärjestelmän sekä turvallisuuden ja työhyvinvoinnin työorganisaatiolaajuisen kokonaishallinnan tarkastelun toissijaiseksi.
“Näin on tehty ennenkin”. Tutkimus turvallisuuden ja työhyvinvoinnin kokonaishallintaa estävistä ja vaikeuttavista uskomuksista. Väitöstutkimus, Juhani Tarkkonen,
Lapin yliopisto.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
