Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työterveyshuolto antaa ennakoivaa konsultaatiota asiakasyrityksen työntekijälle: kartoittaa terveyttä, työhyvinvointia ja kuormitusta, antaa palautetta nykytilasta ja tarjoaa tarvittaessa ratkaisumalleja. Ratkaisut voivat olla ongelmasta riippuen esimerkiksi painonhallintaa, 2-tyypin diabeteksen torjuntaa, ruoka- tai liikuntavinkkejä, jaksamisen tukemista, stressin karkotusta tai unen laadun parantamista.
Tässäkö on työterveyshuollon tulevaisuus? Työterveyshuolto 2.0, jossa sairastumisetkin toki hoidetaan, mutta pääpaino on ehkäisevässä toiminnassa. Työterveyshuolto vertautuu kuntokeskukseen ja personal traineriin, asiakkaat ovat jäseniä, jotka chattaamalla kysyvät neuvoa terveydenhuollon ammattilaisilta tai tapaavat heitä tasa-arvoisesti pyöreän pöydän ääressä.
Tällaisella palvelumallilla toimii Heltti, jolla on pääkaupunkiseudulla kolme toimipistettä ja asiakkaina yli sata yritystä, joista osa toimii valtakunnallisesti.
– Pyrimme antamaan terveysvalmennusta ja ehkäisemään sairauksia, kertoo työterveyspsykologi ja terveysvalmentaja Heli Rautjärvi Heltistä.
Rautjärven mukaan tavanomainen jako työterveyshuollon kustannuksissa yrityksille on kaksi kolmasosaa sairaudenhoidon kuluihin ja yksi kolmannes ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Heltin palvelumallissa luvut ovat toisin päin.
– Kustannus yritykselle on silti vuositasolla samaa luokkaa kuin vastaavantasoisessa perinteisessä palvelussa, vakuuttaa Rautjärvi.
Asiakasyritykselle tällainen palvelumalli tuo etua siinä, että kuukausilaskutuksen myötä työterveydenhuollon kustannukset voidaan ennakoida tarkasti. Työaikaa säästyy muuhun, kun osa terveyspulmista selviää työpöydän äärestä eikä aikaa kulu matkoihin. Yritys saa anonyymin koontiraportin työntekijöille kerran vuodessa tulevan sähköisen terveys- ja hyvinvointikyselyn vastauksista. Kun työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista kerätään säännöllisesti tietoa, tarjoaa se hyvän työkalun työhyvinvoinnin johtamiseen.
– Emme yritä vain vähentää sairauspoissaoloja, vaan tavoitteemme on lisätä ihmisten terveysläsnäoloa työpaikoilla.
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
