Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työterveyshuolto antaa ennakoivaa konsultaatiota asiakasyrityksen työntekijälle: kartoittaa terveyttä, työhyvinvointia ja kuormitusta, antaa palautetta nykytilasta ja tarjoaa tarvittaessa ratkaisumalleja. Ratkaisut voivat olla ongelmasta riippuen esimerkiksi painonhallintaa, 2-tyypin diabeteksen torjuntaa, ruoka- tai liikuntavinkkejä, jaksamisen tukemista, stressin karkotusta tai unen laadun parantamista.
Tässäkö on työterveyshuollon tulevaisuus? Työterveyshuolto 2.0, jossa sairastumisetkin toki hoidetaan, mutta pääpaino on ehkäisevässä toiminnassa. Työterveyshuolto vertautuu kuntokeskukseen ja personal traineriin, asiakkaat ovat jäseniä, jotka chattaamalla kysyvät neuvoa terveydenhuollon ammattilaisilta tai tapaavat heitä tasa-arvoisesti pyöreän pöydän ääressä.
Tällaisella palvelumallilla toimii Heltti, jolla on pääkaupunkiseudulla kolme toimipistettä ja asiakkaina yli sata yritystä, joista osa toimii valtakunnallisesti.
– Pyrimme antamaan terveysvalmennusta ja ehkäisemään sairauksia, kertoo työterveyspsykologi ja terveysvalmentaja Heli Rautjärvi Heltistä.
Rautjärven mukaan tavanomainen jako työterveyshuollon kustannuksissa yrityksille on kaksi kolmasosaa sairaudenhoidon kuluihin ja yksi kolmannes ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Heltin palvelumallissa luvut ovat toisin päin.
– Kustannus yritykselle on silti vuositasolla samaa luokkaa kuin vastaavantasoisessa perinteisessä palvelussa, vakuuttaa Rautjärvi.
Asiakasyritykselle tällainen palvelumalli tuo etua siinä, että kuukausilaskutuksen myötä työterveydenhuollon kustannukset voidaan ennakoida tarkasti. Työaikaa säästyy muuhun, kun osa terveyspulmista selviää työpöydän äärestä eikä aikaa kulu matkoihin. Yritys saa anonyymin koontiraportin työntekijöille kerran vuodessa tulevan sähköisen terveys- ja hyvinvointikyselyn vastauksista. Kun työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista kerätään säännöllisesti tietoa, tarjoaa se hyvän työkalun työhyvinvoinnin johtamiseen.
– Emme yritä vain vähentää sairauspoissaoloja, vaan tavoitteemme on lisätä ihmisten terveysläsnäoloa työpaikoilla.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
