Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Ensimmäiset nykyaikaiset torninosturit ilmestyivät rakennustyömaille 1950-luvulla. Työ tehostui ja raskaat kantamistyöt vähenivät.
Ensimmäisen torninosturin saaminen omalle työmaalle oli 1950-luvun rakennusmestarille ikimuistoinen hetki. Työmaan kiireitä helpottamaan vuokrattu nosturi nopeutti työtä tavattomasti. Esimerkiksi vaativaa betonivalua tehdessä säästyi työaikaa ja lankkuja, kun rakennustarvikkeet nousivatkin ylös telineille nostokurjen voimalla. Sotien jälkeen elettiin aikaa, jolloin koneet alkoivat rakennuksilla syrjäyttää käsityötä.
Rakennustyömaan arkeen kuuluvat erilaiset kuljetukset ja siirrot oli ennen sotia hoidettu lähinnä työläisten hartiavoimin – betonia kärrättiin ja raskaita rautoja ja puutavaraa kannettiin. Nostoissa avuksi olivat jo tulleet pitkän tavaran ja lyhyen tavaran vinssit. Kun 1950-luvulla saatiin työmaille nostureita, hissejä ja nostolavoja, alkoi rakennustyön luonne merkittävällä tavalla muuttua.
Nykyaikaisen torninosturin edeltäjä oli käytössä OTK:n pukutehtaan rakennustyömaalla vuonna 1938.
Torninosturit yleistyivät Suomen rakennustyömailla vähitellen, ja 1960-luvulle tultaessa niitä oli käytössä jo yli 200. Nykyaikaiset torninosturit mullistivat rakentamisen, koska tornista lähtevää vaakasuoraa puomia ja siinä kulkevaa vaunua koukkuineen ja nostoköysineen saattoi liikuttaa kätevästi. Isoimmilla työmailla oli ollut nostureita jo ennen sotia, mutta ne nostivat lähinnä vain alhaalta ylös – uusilla nostokurjilla sujuivat myös siirrot työmaan laidalta toiselle.
Torninostureiden myötä pystyttiin rakentamaan yhä korkeampia taloja. Rakennusurakoitsijat ottivat käyttöön esivalmistusteknologiaa, ja rakennuksia alettiin valmistaa elementeistä. Rakennusosat kasvoivat niin kooltaan kuin painoltaankin. Rakentaminen tehostui ja nopeutui, ja urakoitsijat lyhensivät rakennustöiden toteutusaikaa. Työväkeä ei enää tarvittu kantohommiin samalla tavalla kuin ennen. Vähemmällä väellä tehtiin isompia taloja.
Auton lavalle asennettu torninosturi Järvenpäässä vuonna 1974. Autonosturit yleistyivät 1980-luvulla.
Nosturit olivat teknologinen edistysaskel, joka paransi myös työturvallisuutta ja rakentajien terveyttä. Painavia rakennusmateriaaleja ei tarvinnut enää kantaa ylempiin kerroksiin, ja telineillä kiipeiltiin vähemmän. Toisaalta nosturit ja elementtirakentaminen toivat mukanaan uusia riskejä. Raskaiden elementtirakenteiden siirtäminen ja asentaminen toivat mukanaan uudenlaisia vaaratilanteita.
Alkuvaiheessa kuka vain huimapää saattoi päästä ajamaan torninosturia muutaman minuutin opastuksen jälkeen. Jo huojuvaan torniin kiipeäminen vaati
melkoista uskallusta. Nostureiden kanssa sattui myös onnettomuuksia ennen kuin turvallisuuskulttuuri kohentui. Nostureiden tarkastuksia parannettiin ja 1970-luvulla kuljettajilta vaadittiin jo nosturin ajokorttia.
Akvaristi Laura Vuorinen tarkkailee lasin läpi pienehkön hain uintia merimaailma Sea Lifen valtamerialtaassa. Mustaevähai ei voi fyysisesti koskaan pysähtyä, ja myös Vuorinen on työssään lähes jatkuvasti liikkeessä. Ruokintaa, veden laadun seuraamista, altaiden puhdistusta ja vaikkapa vuorovaikutusta jättiläismustekalan kanssa riittää.
Steveco oy on laatinut viisi sääntöä, jotka ovat parantaneet ahtaajien työturvallisuutta. Muidenkin yritysten, alalla kuin alalla, sopii ottaa mallia kaksi vuotta sitten lanseeratuista tiiviistä ohjeista.
Erikoislääkäri Henriikka Ollila on työskennellyt telttoihin pystytetyissä leikkaussaleissa, joihin kuuluvat pommitusten äänet. Auttamisen halu peittoaa pelon, ja siksi Ollila suuntaa töihin konfliktialueille yhä uudestaan.
Liibaan Ali Mohamud on ajanut taksia neljän vuoden ajan. Hän tekee yleensä iltavuoroja, joten talviaikaan hän on liikkeellä miltei pelkästään pimeällä.
