Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Jarkke Lahti toivoo, että mahdollisimman moni palomies pääsisi terveenä eläkkeelle. Vuoden palomieheksi 2014 valittu Lahti on tehnyt uraa uurtavaa työtä sen eteen, että palomiesten altistuminen terveydelle haitallisille yhdisteille vähenisi.
Jyväskylän Seppälän paloasemalla työskentelevä Jarkke Lahti sai kipinän palomiehen työhön 16-vuotiaana. Lahden isä oli mukana Jyväskylän VPK:ssa ja houkutteli poikansa palokuntaharrastukseen. Vielä tuolloin Lahti ei tiennyt, että harrastus muuttuisi ammatiksi.
”Peruskoulun jälkeen valmistuin leipuri-kondiittoriksi, mutta työ loppui jauhopölyallergian takia. Olin ollut mukana VPK:ssa ja saanut siellä monipuolista pelastusalan koulutusta. Sen vuoksi palomiehen ammatti oli minulle luonteva valinta. Kävin Pelastusopiston ja valmistuin sieltä pelastajaksi vuonna 1998.
Nykyisin toimin paloesimiehenä eli johdan paloaseman työvuoroa, asemapalvelua ja pelastustehtäviä sekä koulutan. Meidän on oltava fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa, jotta jaksamme tehdä tätä työtä. Esimerkiksi savusukellus on fyysisesti erittäin raskasta. Henkinen puoli on myös koetuksella, sillä näemme paljon ikäviä asioita. Raskaimpia ovat ne onnettomuudet, joissa on lapsia osallisena. Vaikeat tilanteet keskustellaan aina läpi työyhteisössä.
Pelastusalalla työskentely on monipuolista ja mielekästä. Vuoden palomies -tunnustus osoitti, että olen tehnyt oikeita asioita. Olen jalkauttanut Suomeen Ruotsista lähtöisin olevan Puhdas paloasema -mallin. Sen tavoitteena on vähentää miehistön altistumista ilman ja pintojen epäpuhtauksille oikeaoppisella suojautumisella.
Esimiehenä minun pitää näyttää esimerkkiä ja perustella suojautumisen tarvetta miehistölle. Käytännössä likaiset sammutuspuvut ja varusteet riisutaan jo tilannepaikalla. Mitään likaisia varusteita ei tuoda autoon tai puhtaaseen kalustohalliin. Paloasemilla on erilliset pesutilat likaisille autoille ja varusteille. Likaisten varusteiden huollossa käytetään hengitys- ja ihosuojaimia.
Kun ikää kertyy, niin sitä miettii, miten jaksaa eläkeikään asti mahdollisimman terveenä. Työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota koko uran ajan ja viimeisiä työvuosia on kunnioitettava. Iäkkäimmille palomiehille on tarjottava mahdollisuus hakeutua alan sisällä toisiin tehtäviin, joissa ei tarvita yhtä kovaa kuntoa kuin varsinaisessa pelastustoiminnassa.
Työuraeläke on yksi mahdollisuus päästä eläkkeelle hieman aiemmin. Raskasta työtä pitää olla kuitenkin takana 38 vuotta, jotta pääsee eläkkeelle. En tiedä, onko se palomiesten kohdalla riittävä toimenpide, koska sairastavuus on alalla suurta. Itse huolehdin terveydestäni oikeanlaisella suojautumisella työtehtävissä ja liikkumalla monipuolisesti vapaa-ajalla.”
Akvaristi Laura Vuorinen tarkkailee lasin läpi pienehkön hain uintia merimaailma Sea Lifen valtamerialtaassa. Mustaevähai ei voi fyysisesti koskaan pysähtyä, ja myös Vuorinen on työssään lähes jatkuvasti liikkeessä. Ruokintaa, veden laadun seuraamista, altaiden puhdistusta ja vaikkapa vuorovaikutusta jättiläismustekalan kanssa riittää.
Steveco oy on laatinut viisi sääntöä, jotka ovat parantaneet ahtaajien työturvallisuutta. Muidenkin yritysten, alalla kuin alalla, sopii ottaa mallia kaksi vuotta sitten lanseeratuista tiiviistä ohjeista.
Erikoislääkäri Henriikka Ollila on työskennellyt telttoihin pystytetyissä leikkaussaleissa, joihin kuuluvat pommitusten äänet. Auttamisen halu peittoaa pelon, ja siksi Ollila suuntaa töihin konfliktialueille yhä uudestaan.
Liibaan Ali Mohamud on ajanut taksia neljän vuoden ajan. Hän tekee yleensä iltavuoroja, joten talviaikaan hän on liikkeellä miltei pelkästään pimeällä.