Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Suomalainen työelämä monimuotoistuu. Työyhteisöissä työskentelee eri-ikäisiä, eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia sekä koulutukseltaan ja kokemukseltaan erilaisia ihmisiä. Samalla työuria halutaan pidentää, mikä edellyttää, että työssä jaksamista ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä tuetaan työuran eri vaiheissa.
Jokainen työyhteisö on monimuotoinen, sillä olemme kaikki tavalla tai toisella erilaisia. Monimuotoisuus on parhaimmillaan merkittävä voimavara. Kun erilaiset näkökulmat, kokemukset ja osaaminen saadaan käyttöön, työyhteisö pystyy kehittämään toimintaansa ja uudistumaan.
Työelämän monimuotoisuudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy helposti haasteisiin. Yhtä tärkeää on tunnistaa se, mikä työpaikoilla jo toimii, ja oppia onnistumisista. Eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat työntekijät voivat esimerkiksi auttaa ymmärtämään erilaisten asiakkaiden tarpeita ja kehittämään parempia palveluita.
Yhdenvertaisuus on myös konkreettinen työturvallisuuskysymys.
Monimuotoisuus kertoo siitä, millaisia ihmisiä työpaikalla työskentelee. Yhdenvertaisuus näkyy siinä, millaiset mahdollisuudet heillä on osallistua, kehittyä ja edetä työssään. Se ei aina tarkoita samanlaista kohtelua. Yksi tarvitsee perehdytykseen selkeämpää kieltä, toinen työjärjestelyjä työkyvyn tueksi. Myös osatyökykyisillä on osaamista, jonka saaminen työelämän käyttöön on kaikkien etu.
Yhdenvertaisuus on myös konkreettinen työturvallisuuskysymys. Saavatko kaikki tarvitsemansa tiedon ja perehdytyksen? Ymmärtävätkö kaikki turvallisuusohjeet ja voivatko kaikki vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin? Turvallisessa työyhteisössä uskaltaa myös kysyä, jos ei ymmärrä, ja tuoda esiin vaaroja, epäkohtia ja kehittämisehdotuksia.
Muuttuvassa työelämässä yksi periaate pysyy: jokaisella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työhön.
Oikeudenmukainen johtaminen, selkeät käytännöt ja avoin keskustelu auttavat hyödyntämään monimuotoisen työyhteisön vahvuuksia. Siitä hyötyvät sekä työntekijät että työpaikka.
Tässä Telman numerossa haluamme tuoda esille myös työelämän hyviä käytäntöjä. Työpaikoilla tehdään jo paljon yhdenvertaisuuden ja turvallisen työn eteen. Hyvistä käytännöistä kannattaa puhua, sillä niistä voidaan oppia ja niitä voidaan soveltaa myös muualla.
Muuttuvassa työelämässä yksi periaate pysyy: jokaisella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työhön. Turvallinen työ rakennetaan yhdessä.
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
