Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Sosiaalinen resilienssi kantaa työyhteisöä – ”Apua saa pyytää”
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. tarkoitus on houkutella lukija jatkamaan artikkelin lukemista. Pidä teksti tiiviinä mutta informatiivisena.
Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen.
Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja miten merkitykselliseksi koemme työmme.
Resilienssi vahvistuu ja kehittyy välittävässä toimintakulttuurissa ja kukoistaa erityisesti niissä yhteisöissä, joissa ihmisiä kannustetaan jakamaan kokemuksia ja tukemaan toisiaan.
– Välittäminen alkaa pienistä asioista, kuten siitä, että sanotaan huomenta, kysytään kuulumisia, kiitetään ja osoitetaan arvostusta, sanoo työnojaaja Krisse Lipponen.
Meidän pitää uskaltaa kysyä työkaverin kuulumisia silloinkin, jos hän näyttää voivan huonosti.
Työntekijän hyvinvointi työyhteisössä perustuu siihen, että hän kokee itsensä sekä työnsä merkitykselliseksi ja tuntee kuuluvansa joukkoon.
– Aivan minimalistisen tuntuisilla asioilla on valtavasti merkitystä. Asiakkaan tai kollegan sanoma kiitos, työkaverin kutsu kahville tai se, että joku kysyy neuvoa, ovat pieniä eleitä, jotka vahvistavat resilienssiä. Siitä tulee olo, että ”minun tekemiselläni on merkitystä ja minulla on väliä”.
Sosiaalisen resilienssin rakentamiseen tarvitaan pieniä arjen tekoja, kannustavaa ilmapiiriä ja avointa keskustelukulttuuria. Ja välittämistä.
– Meidän pitää uskaltaa kysyä työkaverin kuulumisia silloinkin, jos hän näyttää voivan huonosti. Tärkeintä on, että osoitamme toisillemme välittämistä, Lipponen sanoo.
Työntekijällä täytyy olla lupa pyytää apua ja myöntää, että ei selviä yksin.
Lisäksi johdon kyky kestää kriisejä ja kannustaa vaikeinakin hetkinä ovat voimavaroja, jotka heijastuvat suoraan työntekijöihin.
– Työntekijällä täytyy olla lupa pyytää apua ja myöntää, että ei selviä yksin. Jos jokin tehtävä kuormittaa liikaa, olisi hyvä saada tukea, valmennusta tai ohjausta työn organisointiin.
Koska sosiaalinen resilienssi vaatii yhteyttä toisiin, työnantajan kannattaa mahdollistaa työntekijöiden välisiä vuorovaikutussuhteita luomalla tilanteita ja tiloja kollegojen tapaamiseen.
Etätyö voi tuoda haasteita, koska se vähentää luontevaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta.
– Etätyössä esihenkilöiltä vaaditaan entistä enemmän vaivannäköä, kuten yhteisten tapaamisten ja aitojen kohtaamisten järjestämistä, Lipponen neuvoo.
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
Ohjelmistoalan konsultointiyritys VALA Groupissa on sata enimmäkseen etätöitä tekevää työntekijää. Ada Ikäheimosen työ HR-johtajana edellyttää uudenlaisia työelämätaitoja. Loppukesä on VALA Group oy:lle kiireistä aikaa, mutta toimistolla Helsingin Erottajalla on rauhallista. Jos vuosikymmenten päästä tehdään Mad Men -tyylinen tv-sarja 2020-luvun työelämästä, toimisto saattaisi näyttää juuri tällaiselta: Suurehko avotila. Seinällä yrityksen nimi, toki kaksitavuinen ja iskevä isoilla
