Vantaan Viertolan kouluampuminen – nuori poika oli tuonut aseen kouluun ja ampunut luokkatovereitaan – järkytti suomalaisia huhtikuussa 2024. Havukosken koululta on etäisyyttä Viertolaan vain muutama kilometri, eikä kukaan aluksi tiennyt, voisiko uhka ulottua myös lähialueille. Havukosken koulun rehtori Arto Martikaisen tehtävänä oli varmistaa, että hänen vastuullaan olevaan työpaikkaan ei kohdistu uhkaa.

Havukosken koulu on yhteinen työpaikka. Oman henkilökunnan lisäksi siellä on esimerkiksi Vantin, Seuren ja Vakehyvan henkilöstöä, kasvatuksen ja oppimisen toimialan kiertäviä uskonnon sekä oman äidinkielen opettajia, nuoriso- ja liikuntapalveluiden edustajia sekä Hyvän arjen rakentajat -verkoston jäseniä, jotka edustavat montaa eri järjestöä.

Rehtori on koulussa pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan edustaja. Hän vastaa siitä, että kaikki työntekijät voivat työskennellä turvallisesti riippumatta siitä, kuka on heidän työnantajansa.

Olemme Vantalla hyvässä tilanteessa, sillä saamme koulun ulkopuoleltakin nopeasti tukea ja ohjeita äkillisissä kriisitilanteissa.

Tieto kouluampumisesta oli kilahtanut rehtori Martikaisen työkännykään Vantaan rehtorijakelulla Signal-sovelluksessa, joka on nopean viestinnän väline Vantaan kouluissa. Saman viestin saivat kaikki lähialueiden koulujen rehtorit, ja tapahtumien kulkua päivitettiin sähköpostein.

– Olemme Vantalla hyvässä tilanteessa, sillä saamme koulun ulkopuoleltakin nopeasti tukea ja ohjeita äkillisissä kriisitilanteissa. Työsuojeluorganisaation lisäksi meitä auttaa kaupunkiturvallisuustiimi ja poliisin ennalta estävä toiminta, Martikainen kuvailee.

Koska kokonaiskuvaa Viertolan tapahtumista ei ollut, koulun ulko-ovet suljettiin sähkölukoilla. Lisäksi piti varmistaa, että kaikki työntekijät – esimerkiksi opettajat, koulunkäynninohjaajat, siivoustyöntekijät ja keittiöhenkilökunta – saivat tiedon tilanteesta. Kun kaupungin kriisiviestintä ja poliisi kertoivat, että uhka ei kohdistu Havukoskelle, koulussa palattiin normaaliin päiväjärjestykseen.

Arjen hyvät käytännöt virallisiksi toimintatavoiksi

Yhteinen työpaikka voi olla minkä tahansa toimialan työympäristö, jossa yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa, mutta siellä toimii myös muita työnantajia tai itsenäisiä ammatinharjoittajia. Perinteisesti yhteisiä työpaikkoja on ollut esimerkiksi rakennusalalla, teollisuudessa ja kaivostoiminnassa. Pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan edustajalla on vastuu koko yhteisen työpaikan turvallisuudesta.

Jos taas eri työnantajat työskentelevät samassa tilassa tai ympäristössä toisistaan täysin erillisinä, kuten ostoskeskuksissa tai isoilla satama-alueilla, työnantajien tulee toimia yhdessä yhteisten vaarojen torjumiseksi mutta mikään niistä ei käytä pääasiallista määräysvaltaa.

Erityisasiantuntija Sari Aksberg tarkastelee työssään Työturvallisuuskeskuksessa koulujen turvallisuutta yhteisen työpaikan näkökulmasta. Hän korostaa, että toimijoiden yhteistyö ja turvallisuuden hallinta vaativat selkeitä rakenteita ja käytäntöjä, jotka vielä puuttuvat monista kouluista. Siitä huolimatta saattaa olla, että toimivia käytäntöjä kuitenkin toteutetaan ja arki rullaa.

– On esimerkiksi täysin mahdollista, että vaikkapa poistumisharjoituksessa kaikki eri työnantajien työntekijät on muistettu ottaa mukaan siitä huolimatta, että asiaa olisi tunnistettu lakisääteiseksi velvollisuudeksi, Aksberg sanoo.

Esimerkiksi vaaratilanteista tiedottaminen voi jäädä vajaaksi, jos kaikki työntekijät eivät saa tietoa samanaikaisesti.

Hän korostaa, että yhteisen työpaikan ongelmat ja puutteet kilpistyvät usein tiedonkulun puutteisiin eri toimijoiden välillä. Työsuojelutoimikunnat voisivat myös kehittää käytänteitä vastatakseen yhteisten työpaikkojen erityistarpeisiin ja tukeakseen esihenkilöitä lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa.

– Esimerkiksi vaaratilanteista tiedottaminen voi jäädä vajaaksi, jos kaikki työntekijät eivät saa tietoa samanaikaisesti tai ei varmisteta, että he ovat ymmärtäneet ohjeet. Tämä korostuu erityisesti monikulttuurisissa työyhteisöissä, joissa kielitaito voi vaihdella, Aksberg pohtii.

Hän kertoo sodan traumoista toipuvasta maahanmuuttajataustaisesta siivoojasta, joka ei ollut saanut tietoa poistumisharjoituksesta ja pelästyi toden teolla hälytysääniä. Tiedon pitäisi saavuttaa ihan jokainen kielestä ja työtehtävästä riippumatta.

Ennakointi on todella tärkeää turvallisuusasioissa.

Viertolan tapaus nosti myös Havukosken koulussa jälleen erityiseen pohdintaan ikuisuuskysymyksen: miten toimia äärimmäisen uhan sattuessa ja miten viesti saataisiin varmasti kaikille työntekijöille.

– Se on hyvä kysymys ja haaste, jota pohdimme paljon. Koulutyö on niin hektistä, että puhelinta ei aina pysty katsomaan tai Wilmaa lukemaan, eikä edes keskusradio sataprosenttisella varmuudella kuulu kaikkialle, jos vaikkapa liikuntatunnilla tai teknisen työn luokassa on kovasti melua, Martikainen myöntää.

Ennakointi on todella tärkeää turvallisuusasioissa. Jokaisella Havukosken koulun työntekijällä on omat tehtävänsä vaaratilanteissa, ja koulussa tehdään säännöllisiä poistumisharjoituksia, joissa käytäntöjä hiotaan. Esimerkiksi tulipalon sattuessa tarkistetaan jokainen tila, ja tositilanteessa palokunta tarkistaisi kaikki paikat vielä erikseen.

Työpaikan riskeistä ilmoituksia työsuojeluvaltuutetulle

Havukosken koulun turvallisuudesta huolehtii myös työsuojeluvaltuutettu Jouni Koivisto, jonka vastuulla on 16 vantaalaista koulua. Hän näkee työssään monenlaisia kouluja ja kehuu tapaa, jolla Havukoskella on saatu yhteinen työpaikka tuntumaan aidosti yhteiseltä.

– Havukoskella henkilökunta tuntuu viihtyvän ja voivan hyvin, koska vaihtuvuus on pientä. Rehtori johtaa koulua yhteisöllisyyttä tukien ja niin, että vuorovaikutus toimii. Turvallisuushaasteisiin puututaan ja kaikesta voidaan puhua avoimesti, mikä helpottaa koulun ja työsuojelun yhteistyötä, Koivisto kiittää.

Hän korostaa laissa määrättyä työpaikan – viime kädessä rehtorin – vastuuta ennakoida ja varautua työturvallisuuden ja työterveyden asioihin.

Jos jossain tulisi väkivaltatilanne tai sattuisi vakava työtapaturma, menisin paikalle välittömästi.

Koivisto vierailee eri kouluilla säännöllisesti ja saa myös tietoa työturvallisuudesta muun muassa sähköisen työturvallisuusjärjestelmän eli Tutkan avulla. Tutkaa käytetään työtapaturmien, uhka- ja vaaratilanteiden sekä läheltä piti -tilanteiden raportoimiseen.

– Jos jossain tulisi väkivaltatilanne tai sattuisi vakava työtapaturma, menisin paikalle välittömästi. Teen myös ennakkoon sovittuja kontrollikäyntejä tai yllätysvierailuita, Koivisto kuvailee.

Työntekijöiden kannattaa tehdä ilmoituksia matalalla kynnyksellä, jotta kaikki työturvallisuuteen liittyvät asiat tulevat esille.

Havukosken koululla sattui kerran vaaratilanne, josta raportoitiin välittömästi Tutka-järjestelmään ja tieto tuli myös Koivistolle. Erään luokkatilan katosta putosi sähköjohtojen kannatinkisko, mutta onneksi sen alla ei juuri sillä hetkellä ollut ketään. Ensimmäisenä reagoi koulun apulaisrehtori heti saatuaan ilmoituksen opettajalta.

– Rehtori tarkasti vartijan kanssa kaikki vastaavat kohdat sen lisäksi, että vika korjattiin viipymättä. Itsekin kävin paikalla tarkistamassa tilanteen, ettei tällainen vaara enää toistuisi, Koivisto kertoo.

Rehtori Martikainen ja työsuojeluvaltuutettu Koivisto painottavat, että työntekijöiden kannattaa tehdä ilmoituksia matalalla kynnyksellä, jotta kaikki työturvallisuuteen liittyvät asiat tulevat esille ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Näin rakennetaan yhdessä turvallista ja terveellistä työympäristöä.

Perehdytyksessä sisäistetään turvallisuusasioita

Koulussa voi syntyä vaaratilanteita esimerkiksi oppilaiden tapellessa. Tällaisissa tilanteissa kaikkien työntekijöiden tulisi tietää, miten toimia – olivatpa he sitten minkä tahon palkkalistoilla tahansa.

– Esimerkiksi siivoojat tai koulunkäynninohjaajat saattavat joutua tilanteisiin, joissa heidän on tiedettävä, voivatko he puuttua väkivaltaan. Hätävarjeluoikeus voi antaa tähän mahdollisuuden, mutta esimerkiksi kiinnipitotilanteet kuuluvat yleensä vain opettajalle, Aksberg toteaa.

Siitä lähtien, kun aloitin täällä, olen kokenut oloni turvalliseksi ja kuuluvani henkilökuntaan.

Perehdyttäminen on kriittinen osa työturvallisuutta ja myös vastuiden selkeyttämistä. Koulunkäynninohjaaja Niina Somero työskentelee Havukosken koulussa, mutta hänen työnantajansa on henkilöstöpalveluyhtiö Seure.

Somero on saanut Havukosken koulun puolesta turvallisuusperehdytyksen, ja samalla tavalla jokainen uusi työntekijä perehdytetään heti alusta koulun turvallisuuskäytäntöihin.

– Siitä lähtien, kun aloitin täällä, olen kokenut oloni turvalliseksi ja kuuluvani henkilökuntaan, vaikka palkkani maksaakin Seure eikä Vantaan kaupunki. Täällä olemme kaikki havislaisia, eikä meitä erotella mitenkään, hän toteaa.

Teimme yhdessä turvallisuuskävelyn, jonka aikana kerrotaan, missä esimerkiksi alkusammutusvälineet sijaitsevat.

Ensimmäisenä työpäivänään Somero sai luettavakseen turvallisuuskansion, jossa on laajasti tietoa ja neuvoja, ja samat tiedot ovat myös sähköisenä.

– Sen lisäksi turvallisuustiimin jäsenet perehdyttivät minut kädestä pitäen turvallisuusasioihin. Teimme yhdessä turvallisuuskävelyn, jonka aikana kerrotaan, missä esimerkiksi alkusammutusvälineet sijaitsevat, Somero muistelee.

Samalla tavalla jokainen taloon tuleva työntekijä perehdytetään – oli palkanmaksaja kuka tahansa ja esimerkiksi turvallisuuskävelyitä toistetaan säännöllisesti.

Lue uusin digi-lehti

Tilaa uutiskirje

Jätä palautetta

Osoitemuutos