Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Generatiiviset tekoälysovellukset ovat vielä hyvin uusi asia työelämässä, mutta etenkin asiantuntija-aloilla niiden käyttö yleistyy koko ajan, kertoo professori Atte Oksanen.
Käyttäjille helpot tekoälysovellukset ovat muutaman viime vuoden aikana kehittyneet harppauksin.
Muutos on ollut nopea ja kehitys hurjaa – elämme parhaillaan erittäin kiinnostavaa tekoälymurrosta. Esimerkiksi Google Gemini, OpenAI ChatGPT ja Microsoftin Copilot tuottavat koko ajan uusia versioita.
Erilaisten teksti-, ääni- ja kuvageneraattoreiden käyttö on yleistynyt, koska niiden toiminta on yksinkertaista ja helppoa. Lisäksi työntekoa helpottamaan on ilmestynyt erilaisia tekoälyavustajia, kuten Googlen NotebookLM.
Vaikka tekoälyn käyttö kiinnostaa työntekijöitä, sen varsinainen monipuolinen hyödyntäminen on vielä vähäistä. Noin 60 prosenttia työntekijöistä on kokeillut esimerkiksi ChatGPT:tä tai Copilotia, mutta vain vajaa neljännes heistä käyttää tekoälysovelluksia säännöllisesti. Toisaalta on paljon ihmisiä, jotka eivät ole vielä edes kokeilleet sovelluksia.
Kaikille aloille tekoäly ei toki tuokaan hyötyjä. Eniten tekoälysovelluksia käytetään asiantuntija-aloilla, kuten IT-aloilla, ohjelmoinnissa, markkinoinnissa, viestintä- ja mediasektorilla sekä tieteessä ja tutkimuksessa. Ylemmät toimihenkilöt, miehet ja nuoret hyödyntävät niitä eniten.
Nämä asiat nousivat esiin keväällä alkaneessa Tekoälymurros työelämässä -tutkimuksessamme, jossa kysyttiin suomalaisilta eri alojen työntekijöiltä tekoälyn käytöstä työpaikoilla.
Jos tekoälysovelluksia käytetään vastuullisesti, ne tarjoavat paljon mahdollisuuksia kasvattaa työn tuottavuutta ja osittain myös työn laatua.
Parhaimmillaan sovellukset ovat asiantuntijoiden keskustelukumppaneita, kunhan omaa työtä ei täysin ulkoista koneelle. Ihmisen on edelleen opittava perusasiat, ja ongelmia pitää pystyä ratkaisemaan itse.
Tekoäly voi vapauttaa työntekijöiden aikaa mekaanisesta työstä innovointiin ja kehittämiseen. Rutiinitoimintoja saadaan nopeutettua ja aikaa jää uuden kehittämiseen.
Ennen digiajan tuomaa etätyön vallankumousta vain harvoilla oli mahdollisuus työskennellä vapaasti oman aikataulunsa mukaan. Taiteilijat, kirjailijat ja tiedemiehet pakenivat jo 1800-luvulla kaupunkien kiirettä maaseudun rauhaan, jossa työ ja luonto soljuivat saumattomasti yhteen.
Uudet työntekijät kokevat usein jäävänsä työyhteisön ulkopuolelle etätöissä. Ratkaisu voi löytyä viestintätapojen ja työkalujen paremmasta hyödyntämisestä – kahvihuoneet on vietävä digitaaliseen ympäristöön.
Etätyön hyödyistä puhutaan paljon, mutta myös toimistossa on hyviä puolia.
Koronapandemia lisäsi teollisuuden työntekijöiden halua osallistua työpaikkansa kriisinhallintaan, kertoo tutkija Tiina Saari. 5K-malli opastaa, miten se onnistuu.
