Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tekoäly käyttöön työelämässä: helppokäyttöiset sovellukset tuovat tuottavuutta – mutta harva käyttää niitä vielä säännöllisesti
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Generatiiviset tekoälysovellukset ovat vielä hyvin uusi asia työelämässä, mutta etenkin asiantuntija-aloilla niiden käyttö yleistyy koko ajan, kertoo professori Atte Oksanen.
Käyttäjille helpot tekoälysovellukset ovat muutaman viime vuoden aikana kehittyneet harppauksin.
Muutos on ollut nopea ja kehitys hurjaa – elämme parhaillaan erittäin kiinnostavaa tekoälymurrosta. Esimerkiksi Google Gemini, OpenAI ChatGPT ja Microsoftin Copilot tuottavat koko ajan uusia versioita.
Erilaisten teksti-, ääni- ja kuvageneraattoreiden käyttö on yleistynyt, koska niiden toiminta on yksinkertaista ja helppoa. Lisäksi työntekoa helpottamaan on ilmestynyt erilaisia tekoälyavustajia, kuten Googlen NotebookLM.
Eniten tekoälysovelluksia käytetään asiantuntija-aloilla, kuten IT-aloilla, ohjelmoinnissa, markkinoinnissa, viestintä- ja mediasektorilla sekä tieteessä ja tutkimuksessa.
Vaikka tekoälyn käyttö kiinnostaa työntekijöitä, sen varsinainen monipuolinen hyödyntäminen on vielä vähäistä. Noin 60 prosenttia työntekijöistä on kokeillut esimerkiksi ChatGPT:tä tai Copilotia, mutta vain vajaa neljännes heistä käyttää tekoälysovelluksia säännöllisesti. Toisaalta on paljon ihmisiä, jotka eivät ole vielä edes kokeilleet sovelluksia.
Kaikille aloille tekoäly ei toki tuokaan hyötyjä. Eniten tekoälysovelluksia käytetään asiantuntija-aloilla, kuten IT-aloilla, ohjelmoinnissa, markkinoinnissa, viestintä- ja mediasektorilla sekä tieteessä ja tutkimuksessa. Ylemmät toimihenkilöt, miehet ja nuoret hyödyntävät niitä eniten.
Nämä asiat nousivat esiin keväällä alkaneessa Tekoälymurros työelämässä -tutkimuksessamme, jossa kysyttiin suomalaisilta eri alojen työntekijöiltä tekoälyn käytöstä työpaikoilla.
Tekoäly voi vapauttaa työntekijöiden aikaa mekaanisesta työstä innovointiin ja kehittämiseen.
Jos tekoälysovelluksia käytetään vastuullisesti, ne tarjoavat paljon mahdollisuuksia kasvattaa työn tuottavuutta ja osittain myös työn laatua.
Parhaimmillaan sovellukset ovat asiantuntijoiden keskustelukumppaneita, kunhan omaa työtä ei täysin ulkoista koneelle. Ihmisen on edelleen opittava perusasiat, ja ongelmia pitää pystyä ratkaisemaan itse.
Tekoäly voi vapauttaa työntekijöiden aikaa mekaanisesta työstä innovointiin ja kehittämiseen. Rutiinitoimintoja saadaan nopeutettua ja aikaa jää uuden kehittämiseen.
Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on aina niin hyvää kuin sen tekijä – ja yhtä haavoittuvaa kuin organisaation kulttuuri, osaaminen ja arvot sen ympärillä, Johanna Pulkkinen sanoo. Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on juuri niin hyvää tai huonoa kuin miten sitä tekevä ihminen siinä onnistuu. Se riippuu myös organisaation kulttuurista, johtamisosaamisesta, arvoista ja
Sääty-yhteiskunnassa pomojen edessä täytyi nöyristellä. Tottelematon työntekijä sai piiskasta ja huutaminen kuului asiaan. Johtaminen alkoi parantua, kun Suomesta tuli demokratia. Kun insinööri Oskar Rehbinder (1853–1898) huomasi Paakkolan kanavatyömaan yövahdin torkahtaneen, hän herätti miehen ampumalla revolverillaan. Rehbinderin työmaalla 1890-luvun alussa kuria valvottiin ylipäätään väkivalloin. Järjestyssääntöjä rikkoneet saivat kepistä ja palkankorotuksen pyytäminen tiesi ilmalentoa konttorin ovesta. Vapaaherra
Digitaalinen maailma tarjoaa loputtomia houkutuksia, mutta niiden hallinta on mahdollista. Kun työpaikoilla luodaan selkeät pelisäännöt ja työntekijä ottaa käyttöönsä arjen pieniä rutiineja, keskittymiskyky vahvistuu ja todellisuuspakoisuus someen vähenee. Istahdat työpisteelle ja avaat läppärin. Edessäsi on uusi tehtävä, joka vaatisi keskittymistä ja pientä ajatustyötä. Mutta ennen kuin ehdit kunnolla aloittaa, kätesi liukuu puhelimelle. Lähetät viestin perheryhmään,
Onnelliset ihmiset näyttäisivät hallitsevan sosiaalisen median käyttöään ilman, että siitä tulee elämää hallitseva ongelma. Kuplautuminen samanmielisen kanssa taas voi aiheuttaa riippuvuutta. Hyvinvoiva ihminen pystyy usein huomaamaan, milloin oma somen ja digilaitteiden käyttö alkaa hallita arkea. Hän kykenee rajoittamaan käyttöään luontevasti. – Onnellinen ihminen ei joudu hakemaan mielihyvää tai merkityksellisyyttä verkosta, koska elämä sen ulkopuolella tarjoaa