Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tekoäly käyttöön työelämässä: helppokäyttöiset sovellukset tuovat tuottavuutta – mutta harva käyttää niitä vielä säännöllisesti
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Generatiiviset tekoälysovellukset ovat vielä hyvin uusi asia työelämässä, mutta etenkin asiantuntija-aloilla niiden käyttö yleistyy koko ajan, kertoo professori Atte Oksanen.
Käyttäjille helpot tekoälysovellukset ovat muutaman viime vuoden aikana kehittyneet harppauksin.
Muutos on ollut nopea ja kehitys hurjaa – elämme parhaillaan erittäin kiinnostavaa tekoälymurrosta. Esimerkiksi Google Gemini, OpenAI ChatGPT ja Microsoftin Copilot tuottavat koko ajan uusia versioita.
Erilaisten teksti-, ääni- ja kuvageneraattoreiden käyttö on yleistynyt, koska niiden toiminta on yksinkertaista ja helppoa. Lisäksi työntekoa helpottamaan on ilmestynyt erilaisia tekoälyavustajia, kuten Googlen NotebookLM.
Eniten tekoälysovelluksia käytetään asiantuntija-aloilla, kuten IT-aloilla, ohjelmoinnissa, markkinoinnissa, viestintä- ja mediasektorilla sekä tieteessä ja tutkimuksessa.
Vaikka tekoälyn käyttö kiinnostaa työntekijöitä, sen varsinainen monipuolinen hyödyntäminen on vielä vähäistä. Noin 60 prosenttia työntekijöistä on kokeillut esimerkiksi ChatGPT:tä tai Copilotia, mutta vain vajaa neljännes heistä käyttää tekoälysovelluksia säännöllisesti. Toisaalta on paljon ihmisiä, jotka eivät ole vielä edes kokeilleet sovelluksia.
Kaikille aloille tekoäly ei toki tuokaan hyötyjä. Eniten tekoälysovelluksia käytetään asiantuntija-aloilla, kuten IT-aloilla, ohjelmoinnissa, markkinoinnissa, viestintä- ja mediasektorilla sekä tieteessä ja tutkimuksessa. Ylemmät toimihenkilöt, miehet ja nuoret hyödyntävät niitä eniten.
Nämä asiat nousivat esiin keväällä alkaneessa Tekoälymurros työelämässä -tutkimuksessamme, jossa kysyttiin suomalaisilta eri alojen työntekijöiltä tekoälyn käytöstä työpaikoilla.
Tekoäly voi vapauttaa työntekijöiden aikaa mekaanisesta työstä innovointiin ja kehittämiseen.
Jos tekoälysovelluksia käytetään vastuullisesti, ne tarjoavat paljon mahdollisuuksia kasvattaa työn tuottavuutta ja osittain myös työn laatua.
Parhaimmillaan sovellukset ovat asiantuntijoiden keskustelukumppaneita, kunhan omaa työtä ei täysin ulkoista koneelle. Ihmisen on edelleen opittava perusasiat, ja ongelmia pitää pystyä ratkaisemaan itse.
Tekoäly voi vapauttaa työntekijöiden aikaa mekaanisesta työstä innovointiin ja kehittämiseen. Rutiinitoimintoja saadaan nopeutettua ja aikaa jää uuden kehittämiseen.
Työssä jaksamisesta puhuttiin jo sata vuotta sitten. Keskustelu työntekijöiden henkisestä kuormituksesta on vilkastunut aina työelämän isojen murrosten yhteydessä. Julkinen työsuojelukeskustelu alkoi Suomessa 1800-luvun loppupuolella. Teollisuustyö yleistyi, ja työskentely suojaamattomilla koneilla ja ahtaissa tiloissa aiheutti yhä enemmän vakavia onnettomuuksia. Ei siis ole ihme, että alkuvaiheessa työsuojelu keskittyi lähinnä tapaturmien ehkäisemiseen eikä työssä jaksamisesta juuri puhuttu. Vaikka
Työn imu on innostusta, merkityksellisyyttä ja uppoutumista työhön. Se rakentuu työolosuhteista ja omista valinnoista, sanoo Piia Seppälä. Työn imu on myönteinen tunne- ja motivaatiomielentila. Sitä luonnehtivat kokemukset työn merkityksellisyydestä ja innostumisesta. Työnimuinen työntekijä on energinen ja aikaansaava. Hän haluaa panostaa työhönsä ja on sinnikäs ja periksiantamaton hankalissakin työtilanteissa. Työn imussa työntekijä pystyy keskittymään, syventymään ja
Työpaikat, joissa on työntekijöitä useilta työnantajilta, ovat yhteisöllisyyden kannalta rikkaita mutta niissä voidaan kokea myös haasteita, toteaa erikoistutkija Janne Kaltiainen.
