Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Epätyypillinen työaika koskettaa monia perheitä. Työtä tehdään iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työvuorojen ja pitkäksi venähtäneiden työpäivien ja työmatkojen takia. Suomen Akatemian rahoittama Perheet 24/7 -tutkimushanke osoittaa, että epätyypillinen työ voi hankaloittaa työn ja perheen yhteensovittamista, mutta arjen voi järjestää toimivaksi.
Tutkimuksessa verrattiin lapsiperheitä Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. Alankomaissa epätyypillistä työaikaa tekevät perheet voivat paremmin kuin säännöllistä työaikaa tekevät. Kotihoidon arvostus on suuri ja työajat joustavia. Suomessa erityispiirteenä on kunnallinen vuoropäivähoito. Epätyypillinen työaika koettiin haasteena työn ja perheen yhteensovittamisessa. Isossa-Britanniassa epätyypillinen työaika oli yhdistettävissä hankalasti perhe-elämään pitkien työpäivien ja kalliin päivähoidon vuoksi.
Epätyypillistä työaikaa tekevien lapset viettivät päivähoidossa kuukausitasolla vähemmän aikaa kuin säännöllistä päivätyötä tekevien lapset, mutta yli kymmentuntisia päiviä oli enemmän. Ilta- ja viikonloppuhoidossa olevat lapset jäävät paitsi esiopetuksesta. Valtakunnallisen lainsäädäntöön pohjaavan ohjeistuksen puuttuminen tuottaa käytäntöihin kirjavuutta ja vaikeuttaa lasten edun toteutumista.
Lapsiperheiden elämää on tuettava eri suunnista 24/7-yhteiskunnassa. Vanhempien pitäisi pystyä vaikuttamaan työaikoihinsa. Perheissä olisi voitava vuorotella ja jakaa kasvatusvastuuta, tehdä uravalintoja ja luoda arkeen pysyvyyttä.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
