Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Myanmarilainen Tual Khan Dal on Suomen ensimmäinen digisiivooja. Hänen läheisin työkaverinsa on Puhto, noin vuoden ikäinen siivousrobotti. Puhtausala ry palkitsi Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Suomen ensimmäisen digisiivoojan palkkaamisesta vuoden 2023 puhtaustekona.
Millaista on työskennellä robotin kanssa ihmiseen verrattuna?
Robotti on helpompi työkaveri kuin ihminen, koska se tekee juuri niin kuin ohjeistaa eikä laita vastaan. Hän ei osaa puhua, joten hän ei osaa sanoa mitään vastaan.
Kutsutteko robottia pronominilla hän vai se?
Me puhumme hänestä. Hän on Puhto, yhdistelmäkone, joka toimii robotiikalla, mutta sitä voi ajaa myös manuaalisesti. Olen Suomen ensimmäinen digisiivooja. Minulla on insinöörin koulutus kotimaastani Myanmarista, ja keskityn täällä robotiikkaan. Saamme pian käyttöömme myös kaksi robotti-imuria.
Millainen on digisiivoojan tavallinen työpäivä?
Teemme Puhton kanssa eri tilojen lattioiden puhdistuksia tietyn suunnitelman mukaan. Kun robotti on ohjelmoitu työskentelemään, sillä välin teen pienellä I-mopilla reunoja ja muita kohtia, joihin ei isolla koneella pääse.
Millainen on digisiivoojan epätavallinen työpäivä?
Epätavalliseen päivään kuuluu erilaisia haastatteluja lehdille ja muita tapaamisia. Lisäksi aina välillä Puhto päivitetään etänä Hollannista saakka.
Robotilla ei taida olla huonoja päiviä?
Ei, ellei se ole rikki tai päivityksessä. Tosin kerran robotti eksyi vahingossa tuulikaappiin ja jäi jumiin. Valvontakameroista sitten katsoimme, mitä se oli touhunnut. Tämä on kyllä turvallinen laite, joka pysähtyy, jos ihminen menee läheltä. Robottia ei voi kuitenkaan koskaan jättää ihan kokonaan ilman seurantaa.
Miksi päädyit digisiivoojaksi?
Tällä alalla ääretön työvoimapula. Robotti ei vie kenenkään työpaikkaa, mutta sen avulla siivous tehostuu. Saamme tehtyä enemmän neliöitä. Yrityksessämme on nyt kaksi digisiivoojaa, joten robotti on käytössä vähintään kaksitoista tuntia päivässä eli hyvin saamme vastinetta, koska onhan tämä kallis kone. Viikonloppuisin Puhto lepää, mutta tekniikan puolesta olisi mahdollista, että se työskentelisi kellon ympäri joka päivä. Ei vain ole ihan niin paljoa tarvetta.
Miten päädyit Suomeen ja miten Suomessa työskentely eroaa Aasiasta?
Suomen ja Myanmarin välillä on huomattava ero esimerkiksi työpäivien lukumäärässä ja työajassa. Myanmarissa työskennellään kuutena päivää viikossa ja työpäivät ovat pitkiä. Bussimatkoihinkin menee kaksi tuntia päivässä. Aamulla lähdetään kahdeksalta kotoa ja kotiin tullaan illalla kahdeksalta. Esimiehet ovat tuttavallisempia Suomessa. Kotimaassani on enemmän hierarkiaa. Suomessa saa suunnitella omaa työtään enemmän ja vaikuttaa sen sisältöön.
Taustatietoja haastatteluun antoi Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden palveluesihenkilö Iris Huurne-Leppänen.
Pohjapiirros käsissä, kypärän alla hämmästyttävä määrä tietoa ja lisää kainalossa olevassa paksussa mapissa. Vastaava työnjohtaja työssään. Ilpo Reinilällä ei tule työarjessa aika pitkäksi. Tuore maali tuoksuu ja pinnat hohtavat uutuuttaan työmaavalaisimien valossa. Helsingin kaupungin rakentamisfirma Starassa työskentelevä Ilpo Reinilä astelee turvajalkineissaan pahvilla suojattua käytävää pitkin ”kohteeseen”, kuten hän sanoo, ja tervehtii työntekijöitä pikaisesti. – Työni
Liiketoimintajohtaja Anna Wäckin mukaan onnistunut työelämäpuhe syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja rohkeudesta tuoda esiin iloja ja onnistumisia. Anna Wäck johtaa Sitowise Groupin IT-palveluorganisaatiota Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden nuoreksi johtajaksi. Wäck kertoo, millä keinoilla organisaatiota viedään kohti onnistumisia oikeanlaisella puheella myös isojen muutosten keskellä. Avoimuus ennen kaikkea. Johtajan kannattaa kertoa mahdollisimman selkeästi,
Toimittaja Laura Saarikoski työskenteli kahdeksan ja puoli vuotta Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana. Kokemus avasi silmäni sille, miten erilaisista lähtökohdista työelämästä puhutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, Saarikoski kertoo. ”Työelämäpuhe Yhdysvalloissa korostaa yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia. Työelämä nähdään kenttänä, jossa paljon on kiinni rohkeudesta ottaa riskejä ja kyvystä uurastaa uran eteen. Yhdysvaltoihin verrattuna Pohjoismaissa perusasiat ovat hyvin. Täällä on pitkät
Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe. Mitä nuo tytöt täällä tekevät? Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että
