Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Ihminen kulkee elämänsä aikana pitkin mielenterveyden janaa. Hän voi voimien hiipuessa joutua joskus lähemmäksi mielen sairastumista mutta alkaa toipuessaan lähestyä janan toista päätä, jossa mielenterveys on kantavassa roolissa.
Synnymme maailmaan geeniemme saattelemina. Tämä tarkoittaa niin temperamenttia kuin muita ominaisuuksiamme sekä altistavia tekijöitä. Osa altistavista tekijöistä saattaa kohdata elämämme aikana laukaisevia tekijöitä. Saatamme sairastua joko fyysisesti tai psyykkisesti.
Laukaisevien tekijöiden ilmentymistä kuvaa hyvin esimerkki ilmapallon puhkeamisesta. Ilmapallo voi tyhjentyä ainakin kahdella eri tavalla. Siihen voi tulla pieni reikä, jonka kautta ilmapallo tyhjenee pikkuhiljaa. Ilmapalloon voi myös tulla iso reikä. Silloin se tyhjenee äkillisesti voimakkaan äänen saattelemana.
Tapahtuu ilmapallon tyhjeneminen (työperäisenä, muun elämän aiheuttamana tai näiden yhdistelmänä) kummalla tavalla tahansa, joutuu yksilö sen jälkeen tarkastelemaan elämäänsä eri tavoin kuin aikaisemmin. Muutokset pakottavat tai antavat mahdollisuuden tarkastella elämäämme uusista näkökulmista.
Välillä joudumme kohtamaan vähittäistä voimien hiipumista.
Väitöskirjatutkimukseni (2021) avulla löytyi uudelleen ranskalaisen lääkäri P. Pinelin jo 1800-luvulla alun perin esiin nostama ajatus mielenterveyden janasta. Me kaikki liikumme janallamme läpi elämän sellaisina ihmisinä kuin olemme. Välillä joudumme kohtamaan vähittäistä voimien hiipumista, joka joillakin meistä saattaa ilmetä esimerkiksi masennus- tai ahdistusoireiluna.
Toisinaan voi tapahtua jotakin äkillisesti meitä romahduttavaa, jolloin työkykymme ja elämänhallintamme saattaa hetkellisesti heikentyä. Tällöin liikumme mielenterveyden janalla lähemmäs mielen sairastumista.
Toipuessamme ja kuntoutuessamme puolestaan lähestymme janan toista päätä, jossa mielenterveyden kantavat ominaisuudet ovat haasteita suuremmassa roolissa.
Ketään ei ole tarpeen tuomita ”toivottomaksi tapaukseksi”.
On kuitenkin merkityksellistä huomioida, että monet meistä kykenevät säilyttämään työtoimijuuteensa erilaisten elämänhaasteiden tai jopa vakavien mielenterveyden haasteiden ilmentyessä.
Ketään ei ole tarpeen tuomita ”toivottomaksi tapaukseksi”, vaan suunnata ajattelu siihen, että kuljemme elämän aikana mielenterveyden janalla, jonka toisessa päässä on terve mieli ja toisessa mielen sairastuminen.
Luonnollisesti on myös hetkiä, jolloin työkykymme ja työhyvinvointimme notkahtavat. Toivottavasti muistamme tuolloinkin jana-ajattelun. Se tuo luottamusta siihen, että tulevaisuudessa voimme jälleen olla toisessa kohdassa janaa, lähempänä tervettä mieltä.
Johanna Vilppola
Mielenterveys- ja päihdehoitotyön lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu
Syyskuussa 2024 Lyonissa järjestetyissä ammattitaidon MM-kisoissa kaksi suomalaista, Mikko Motin ja Toivo Särkkinen, teki historiaa eri kilpailulajeissa. Neljän päivän intensiivisten tehtävien jälkeen Särkkinen nappasi hopeaa laboratoriotekniikassa, ja Motin saavutti LVI-alan kilpailussa yhdeksännen sijan sekä erityistunnustuksen. Kisat eivät olleet vain kilpailu muita vastaan, vaan myös itseään vastaan – ja samalla elämänmakuinen kokemus maailman huippujen joukossa.
Koronapandemia iski odottamatta ja kovaa, ja sen vaikutukset tuntuivat ympäri maailman. Taistelussa koronaa vastaan Suomi valitsi eristystaktiikan; muun muassa maakuntien rajojen, ravintoloiden ja elokuvateattereiden sulkeminen sekä etätyömoodiin siirtyminen olivat keinoja iskeä virusta vastaan ja pysäyttää sen eteneminen. Etätyö-ilmiö ei kosketa vain niitä yksilöitä, jotka pitävät mallia itselleen sopivana. Oliko sulku ja siitä seurannut kertarysäyksellä muuttunut
Aktiivinen ja rohkea koululainen, jolla oli vaikeuksia keskittyä, kasvoi intohimoiseksi erityisopettajaksi. Tie lukemisen haasteista yliopistomaailmaan ei ollut helppo, mutta periksiantamattomuus ja oppilaiden tukeminen ovat johdattaneet Oskari Siitarin uudelle uralle – matkalle kohti tohtorintutkintoa.
Vaikka tekoälystä puhutaan vallankumouksellisena teknologiana, Anna Savonen muistuttaa sen käyttöön liittyvistä eettisistä kysymyksistä. Erityisesti tietoturva ja luotettavuus vaativat käyttäjältä tarkkaa harkintaa.”
