Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Minna Koskelo: Tehtävänä tulevaisuus – Tulevaisuusmuotoilu päätöksenteossa (Alma Talent, 2021).
1. Elämäntaito-oppaissa neuvotaan elämään hetkessä. Miksi on tärkeää olla aktiivinen tulevaisuustoimija?
Jokapäiväiset tekomme muovaavat yhteistä tulevaisuuttamme. Mitä tulevaisuustietoisempia olemme, sitä parempia päätöksiä voimme tehdä. Kannustan ihmisiä ja organisaatioita miettimään toivottua tulevaisuutta ja suuntia sitä kohti.
2. Mitä tarkoittaa tulevaisuusmuotoilu?
Jokainen meistä on tulevaisuusmuotoilija. Kaikki päätökset, joita teemme tai emme tee, vaikuttavat yhteiseen tulevaisuuteemme.
3. Maltatko elää tässä ja nyt, kun työssäsi katsot niin paljon tulevaisuuteen?
Se on vaikeaa. Voisi sanoa, että tulevaisuusajattelu on työn lisäksi harrastukseni. Olen käyttänyt itsestäni myös nimitystä tulevaisuusaktivisti. Olen innostuvainen ihminen, joten kalenterissani täytyy olla merkinnät myös työn ulkopuolisille asioille. Elämässä pitää olla muutakin kuin tulevaisuuden ajattelua.
4. Millaisia toivottuja tulevaisuuksia näet?
Olen idealistinen ihminen, vaikka se joskus onkin haastavaa. Toivon työelämään inhimillistä vallankumousta. Toivon, että meillä olisi joskus tulevaisuusministeri tai -valtuutettu, joka pitäisi huolta myös tulevista sukupolvista. Ja toivon todella, että ihmiset ymmärtäisivät, että olemme kaikki tulevaisuusmuotoilijoita.
Pauli Juuti: Inhimillisen johtamisen mahdollisuus (Väyläkirjat, 2026) 1. Mitä tarkoittaa inhimillinen johtaminen? Inhimillinen johtaminen on viimeaikainen johtamisnäkökulma, joka perustuu positiiviseen psykologiaan. Inhimillisessä johtamisessa korostetaan myötätunnon, psykologisen turvallisuuden ja resilienssin eli psyykkisen selviytymiskyvyn ja joustavuuden merkitystä johtamisessa. 2. Mikä tekee johtamisesta liian usein epäinhimillistä? Nykyisin työelämässä painotetaan liikaa taloudellista tulosta. Niinpä inhimillistä johtamistakin sovelletaan usein vain,
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Kun kaksi ikäihmistä rummutti iltapalapöytää, lähihoitaja Emma Sandberg sai idean muistisairaiden musiikkikassista. Nyt siitä on tullut tärkeä väline hoitotyössä. ”Elämääni tuli ensin musiikki ja sitten vanhusten hoitaminen. Olen käynyt jo lapsena muskarissa ja Fröbelin palikoiden keikoilla. Olen ensimmäiseltä ammatiltani kokki-tarjoilija, ja kävin vuoden kulttuurituotannon linjaa ammattikorkeakoulussa, kunnes sairastuin syöpään ja jouduin jättämään opinnot kesken. Toivuttuani
Otsikon kysymykseen oikea vastaus on, että johtaminen ei ole rikki eikä kriisissä. Sen sijaan meidän on vain muutettava käsitystämme siitä, mitä johtaminen on. Suomalaisessa työelämässä johtamista on perinteisesti pidetty kokonaisvaltaisena taitona, jota voi kehittää kouluttautumalla ja oppimalla. Olen itsekin opiskellut yrityksen johtamista. Työelämä ei kuitenkaan ole enää yhtenäinen kenttä, jossa yksi yleinen johtamisen malli riittää.
