Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Psykologinen turvallisuus on jaettu käsitys siitä, että ryhmä on turvallinen henkilökohtaiselle riskinotolle ja jokainen voi olla oma itsensä ilman, että joutuu naurunalaiseksi, kertoo lehdessämme Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.
Psykologinen turvallisuus on työpaikoilla usein koetuksella. Humapin Olli Viljasen mukaan olemme työpaikalla koko ajan arvioinnin kohteena, jolloin tulee helposti tarve pitää yllä kulissia. Jos et koskaan kysy mitään etkä esitä ideoita tai ajatuksia, säästyt toisten arvioinnilta.
Jotta aitoa keskustelua ja uusia ideoita syntyy, on tärkeää voida olla oma itsensä ja ottaa riskejä ilman pelkoa kielteisistä seuraamuksista. Työntekijöiden välinen avoin vuorovaikutus on jopa yksilöiden kykyä tärkeämpi tekijä tiimin suoriutumisessa. Niinpä psykologinen turvallisuus on mitä suuremmassa määrin myös organisaation tuottavuuteen vaikuttava tekijä.
Myös läpinäkyvyys ruokkii psykologista turvallisuutta.
Avoimen keskustelun ja dialogin tukeminen on kaikkien yhteinen asia. On uskallettava kertoa myös virheistä ja pohtia yhdessä, miten niitä voisi välttää. Työturvallisuuden kannalta erityisen tärkeää on nostaa esille vaaratilanteita ja keskustella niistä avoimesti. Mitä olisi voinut sattua, miksi vaaratilanne syntyi ja miten vaaratilanteeseen liittyviä mahdollisia onnettomuuksia voi ehkäistä?
Myös valmistelun läpinäkyvyys ruokkii psykologista turvallisuutta. Jos johto uskaltaa tuoda esille keskeneräisiä asioita, kaikkien työyhteisön jäsenten on helpompi tuoda ideoitaan yhteiseen keskusteluun.
Muuttuvassa työelämässä myös tehtävänkuvat muuttuvat koko ajan. Ketään ei pidä heittää suoraan uusiin tehtäviin huolehtimatta siitä, että jokaisella on valmius ja työkalut annettujen tehtävien tekemiseen. Työntekijällä pitää olla tunne siitä, että minä osaan tämän ja onnistun tässä.
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa myös toisista huolehtimista. Uskallamme toimia rohkeammin, kun tiedämme, että työyhteisö on tukena. Turvallisuuden tunteeseen vaikutetaan johtamisella ja esihenkilötyöllä, mutta yhtä tärkeää on koko työyhteisön keskinäinen arvostus ja luottamus.
TV director Tuomas Milonoff had a burnout although he was doing what he loved. According to Milonoff, the signs of one’s own burnout are difficult to recognise. Therefore, the work community can play an important role in the first steps of recovery. Creativity has returned to the life of TV director Tuomas “Tunna” Milonoff. “The
Tv-regissören Tuomas Milonoff blev utbränd trots att han älskade sitt arbete. Han säger att det är svårt att själv känna igen tecknen på utmattning. Därför kan arbetsgemenskapen spela en avgörande roll för att börja återhämtningen. Kreativiteten har återvänt till tv-regissören Tuomas ”Tunna” Milonoffs liv. – Den kreativa processen är det finaste med mitt jobb, säger
”Social resilience means the ability to cope with difficult situations together, finding solutions together and building a work community in which everyone feels part of something bigger,” says Krisse Lipponen, Work Advisor. Resilience is reflected in how well we cope with everyday challenges. It is based on how we treat each other and how meaningful
Social resiliens innebär förmågan att klara av även svåra situationer tillsammans, hitta lösningar tillsammans och bygga upp en arbetsgemenskap där alla känner att de är en del av något, berättar arbetshandledare Krisse Lipponen. Resiliensen syns i hur väl vi klarar av utmaningar i vardagen. Den baserar sig på hur vi behandlar varandra och hur meningsfullt