Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Opettaja: “Voin tuoda työn haasteita esille turvallisin mielin”
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Vesa Ranta ja Terhi Ekebom
Teknisen työn opettaja Janne Marjamaa kokee oppilastyönsä yläkoulussa innostavaksi, vaikka muutokset työnkuvassa aiheuttavatkin epävarmuutta.
”On upea nähdä, kun oppilaat lähtevät iloisin ilmein työnsä kanssa kotia kohti ihmetellen, että ovat tehneet jotain niin hienoa ihan itse. Se riittää minulle kiitokseksi työstäni – oppilaat ovat meidän opettajien palkinto.
Teknisen työn opetus on ollut valtavassa murroksessa viime vuosina, sillä käsityön käytännön toteutustapaa uudistettiin vuoden 2014 opetussuunnitelmassa todella paljon. Teknisen työn ja tekstiilityön työtavat jakavat nykyään yhdessä käsityön opetusmäärää ja niistä annetaan oppilaalle yhteinen arvosana.
Emme luo väkisin monimateriaalista opetusta.
Emme ole Oulun Normaalikoulussa kuitenkaan väkisin luoneet niin sanottua monimateriaalista opetusta, vaan pyrimme enemmänkin löytämään luonnollisia asiayhteyksiä käsityön eri työtapojen välillä. Teknisen työn tunnilla voi siis meidän koulussamme edelleen tehdä puukon, vaikka siihen nahkaa ommellaankin.
Muutos työnkuvassa aiheuttaa psykologista turvallisuutta heikentävää painetta ja epävarmuutta. Monet käsityön opettajat kokevat, että eivät enää tahdo tunnistaa nykyistä työtään siksi työksi, johon ovat aikoinaan ryhtyneet.
Seitsemännen luokan jälkeen käsityöstä tulee valinnainen aine, ja valinnaisaineryhmien muodostumisella on iso merkitys omaan työllistymiseeni. Valtakunnallisella tasolla sekä teknisen työn että tekstiilityön suosio on romahtanut. Epävarmuus töiden jatkumisesta tai tulevaisuuden työnkuvasta kuormittaa mieltä.
Näistä haasteista huolimatta työpaikkani on kuitenkin psykologisesti turvallinen ympäristö, sillä koen saavani esimiehiltäni, eli koulun rehtoreilta, tukea työssäni ja ymmärrystä myös ongelmatilanteissa. Käymme vuosittain kehityskeskusteluja avoimessa hengessä ja minua kannustetaan työssäni sekä sen kehittämisessä.
Opettajilla on vapaus työnsä suunnittelemiseen.
Voin myös tuoda työn haasteita esille turvallisin mielin, mutta edellä kuvatuille ulkoapäin tuleville vaatimuksille on monesti koulun tasolla hyvin vähän tehtävissä. Useissa kouluja koskevissa päätöksissä olen huomannut menettelytavan, jossa pedagogien näkökulma sivuutetaan liian helposti.
Opettajan työ on itsenäistä ja siinä mielessä vapaata, että esimerkiksi esimies ei määrää opetuksen sisältöä, vaan opettajilla on paljon vapautta oman työnsä suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Eniten meitä opettajia sitoo työssämme opetussuunnitelma, joka on juridinen asiakirja. Suomessa opetussuunnitelman toteuttamiseen on onneksi monia erilaisia tapoja ja useista asioista opettajat ja opetuksen järjestäjät voivat päättää paikallisesti ja koulukohtaisesti.
Opettajat eivät ole persoonattomia virkamiehiä.
Välillä tuntuu, että nykykäsitys opettajasta on sellainen, että olemme persoonattomia virkamiehiä. Huulenheitosta voi syntyä väärinkäsityksiä, ja olenkin joskus oikonut oppilaan ja vanhempien kanssa jotain asioita jälkikäteen.
Tilanne on saatu keskusteltua aina hyvässä hengessä sitten, kun olen saanut huoltajan puhelimen päähän. Koen, että minulla on hyvät välit sekä oppilaisiin että vanhempiin, joille voin huoletta soittaa matalalla kynnyksellä tarpeen mukaan.”
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
Torninosturin ohjaamosta Minna Simonen näkee koko työmaan yhdellä silmäyksellä. Hän liikuttaa painavia elementtejä tarkasti, seuraa säätä herkeämättä ja pitää työmaan tahdin yllä. Työn palkitsevuus syntyy maisemista, yhteispelistä ja siitä, että ilman nosturia rakennukset eivät nousisi. Mikä on mieleenpainuvin hetkesi torninosturinkuljettajana? Rakensin Kirkkonummen kaapelitehtaan tornia Suomen suurimmassa torninosturissa. Korkeutta sillä on yli 200 metriä ja ohjaamoon
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Avoin keskustelu luottamuksen ilmapiirissä on paras tapa ehkäistä työpaikalla liiallisen somen käytön ja digipelaamisen aiheuttamia ongelmia. Ehyt ry:n asiantuntija Iina Ranta kannustaa ottamaan ongelmat puheeksi heti, kun huoli herää. Keskustelua helpottaa, jos voi viitata konkreettisiin havaintoihin, kuten virheiden toistumiseen, myöhästelyyn tai työvälineillä pelaamiseen. Tässä ovat Rannan vinkit puheeksi ottamiseen: Selkeät pelisäännöt. Työpaikalla kannattaa sopia, miten
