Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Keskittymiskyky, riittävät tauot, ”tylsä tekeminen” ja lepo ovat aivotutkijoiden Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan mukaan avaimia jaksamiseen. He ovat työssään pureutuneet ilmiöön nimeltä attention deficit trait eli ADT. Kyse on käyttäytymismallista, jossa ihmisen tarkkaavaisuus alkaa herpaantua, koska hän tekee montaa asiaa yhtä aikaa. Hän yrittää keskittyä, mutta keskeyttää itse itsensä tämän tästä. Omia aivojaan voi kouluttaa eroon toimintamallista.
Huotilainen ja Moisala julkaisivat syksyllä kirjan Keskittymiskyvyn elvytysopas.
Aloita oppimalla tunnistamaan, milloin mielesi käy ylikierroksilla. Seuraavaksi pyri pysähtymään, kun huomaat keskittymisen olevan erityisen hajaantunut. Kun teet pitkäjänteistä keskittymistä vaativaa työtä, keskittymistä ohjaavat aivoalueet voimistuvat hiljalleen. Tämä vaatii toistoja ja aikaa.
Unohda innostavankin työn jatkaminen työvuoron jälkeen. Rauhallisessa, jopa tylsässä hetkessä aivot palautuvat, käyvät uudelleen läpi työasioita, järjestelevät niitä muistiin ja synnyttävät uusia oivalluksia. Kehokin hoitaa tärkeitä huoltotehtäviä. Rauhallinen toiminta ruokkii mieltäkin rauhoittumaan. Tärkein rauhallinen toiminnantila on uni. Jätä reipas tekeminen ennen nukkumaan menoa, jotta uni tulee helposti ja on laadukasta. Vuorotyöntekijänkin on tärkeä havaita, että uneen laskeutumiseen menee aikaa.
Moisala ja Huotila ovat hahmotelleen ”uuden työaikalain”.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
