Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Keskittymiskyky, riittävät tauot, ”tylsä tekeminen” ja lepo ovat aivotutkijoiden Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan mukaan avaimia jaksamiseen. He ovat työssään pureutuneet ilmiöön nimeltä attention deficit trait eli ADT. Kyse on käyttäytymismallista, jossa ihmisen tarkkaavaisuus alkaa herpaantua, koska hän tekee montaa asiaa yhtä aikaa. Hän yrittää keskittyä, mutta keskeyttää itse itsensä tämän tästä. Omia aivojaan voi kouluttaa eroon toimintamallista.
Huotilainen ja Moisala julkaisivat syksyllä kirjan Keskittymiskyvyn elvytysopas.
Tärkein rauhallinen toiminnantila on uni.
Tarkkaavaisuus ja tauot tavaksi
Aloita oppimalla tunnistamaan, milloin mielesi käy ylikierroksilla. Seuraavaksi pyri pysähtymään, kun huomaat keskittymisen olevan erityisen hajaantunut. Kun teet pitkäjänteistä keskittymistä vaativaa työtä, keskittymistä ohjaavat aivoalueet voimistuvat hiljalleen. Tämä vaatii toistoja ja aikaa.
Unohda innostavankin työn jatkaminen työvuoron jälkeen. Rauhallisessa, jopa tylsässä hetkessä aivot palautuvat, käyvät uudelleen läpi työasioita, järjestelevät niitä muistiin ja synnyttävät uusia oivalluksia. Kehokin hoitaa tärkeitä huoltotehtäviä. Rauhallinen toiminta ruokkii mieltäkin rauhoittumaan. Tärkein rauhallinen toiminnantila on uni. Jätä reipas tekeminen ennen nukkumaan menoa, jotta uni tulee helposti ja on laadukasta. Vuorotyöntekijänkin on tärkeä havaita, että uneen laskeutumiseen menee aikaa.
Moisala ja Huotila ovat hahmotelleen ”uuden työaikalain”.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
