Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Keskittymiskyky, riittävät tauot, ”tylsä tekeminen” ja lepo ovat aivotutkijoiden Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan mukaan avaimia jaksamiseen. He ovat työssään pureutuneet ilmiöön nimeltä attention deficit trait eli ADT. Kyse on käyttäytymismallista, jossa ihmisen tarkkaavaisuus alkaa herpaantua, koska hän tekee montaa asiaa yhtä aikaa. Hän yrittää keskittyä, mutta keskeyttää itse itsensä tämän tästä. Omia aivojaan voi kouluttaa eroon toimintamallista.
Huotilainen ja Moisala julkaisivat syksyllä kirjan Keskittymiskyvyn elvytysopas.
Tärkein rauhallinen toiminnantila on uni.
Tarkkaavaisuus ja tauot tavaksi
Aloita oppimalla tunnistamaan, milloin mielesi käy ylikierroksilla. Seuraavaksi pyri pysähtymään, kun huomaat keskittymisen olevan erityisen hajaantunut. Kun teet pitkäjänteistä keskittymistä vaativaa työtä, keskittymistä ohjaavat aivoalueet voimistuvat hiljalleen. Tämä vaatii toistoja ja aikaa.
Unohda innostavankin työn jatkaminen työvuoron jälkeen. Rauhallisessa, jopa tylsässä hetkessä aivot palautuvat, käyvät uudelleen läpi työasioita, järjestelevät niitä muistiin ja synnyttävät uusia oivalluksia. Kehokin hoitaa tärkeitä huoltotehtäviä. Rauhallinen toiminta ruokkii mieltäkin rauhoittumaan. Tärkein rauhallinen toiminnantila on uni. Jätä reipas tekeminen ennen nukkumaan menoa, jotta uni tulee helposti ja on laadukasta. Vuorotyöntekijänkin on tärkeä havaita, että uneen laskeutumiseen menee aikaa.
Moisala ja Huotila ovat hahmotelleen ”uuden työaikalain”.
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
