Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Tunnetoimijuuden kehittäminen kannattaisi lisätä jokaisen yrityksen strategiaan, sanoo jatkuvaa oppimista tutkinut professori Päivi Hökkä.
“Tunteiden vaikutusta työhön on tutkittu vuosikymmeniä ja näyttö on kiistatonta: tunteet vaikuttavat kaikkeen organisaatiotoimintaan strategisesta johtamisesta yksittäisiin työtehtäviin.
Johtajien toiminnalla on keskeinen merkitys työpaikkojen tunneilmapiirille. Myös se, miten johtaja tai esihenkilö käsittelee ja ilmaisee omia tunteitaan, antaa työyhteisölle esimerkkiä.
Näistä syistä tunnetoimijuus ja tunteet huomioiva johtaminen kannattaisi lisätä yrityksen strategiaan niin, että työpaikalle rakennettaisiin tietoisesti hyvää tunneilmapiiriä.
Suomessa strateginen johtaminen on hyvällä tasolla, mutta tunteet huomioivassa johtamisessa ollaan vielä lapsen kengissä. Tutkimustuloksista huolimatta tunteita ei vielä ymmärretä työn tärkeänä voimavarana.
Ehkä monessa yrityksessä vielä ajatellaan, että tunteet ovat irrationaalisia eivätkä liity järkevään ja tulokselliseen toimintaan – että tunteet ovat jotenkin rationaalisen toiminnan vastakohta.
Tunteet huomioiva johtaminen on kuitenkin tärkeä osa yrityksen toimintaa, sillä myönteiset tunteet, kuten innostuneisuus ja luottamus, lisäävät kykyä ratkaista ongelmia ja sietää vastoinkäymisiä. Negatiiviset tunteet taas kapeuttavat ajatteluamme ja estävät uusien ratkaisujen keksimistä.
Tunteet huomioiva johtaminen on aitojen tunteiden tunnistamista ja sen ymmärtämistä, miten erilaiset tunteet vaikuttavat työhön ja työpaikan ilmapiiriin. Lisäksi se on taitoa vahvistaa positiivisia tunteita ja kykyä sekä rohkeutta kohdata ja käsitellä negatiivisia tunteita.
Tunteet huomioiva johtaminen ei siis tarkoita, että työpaikalla kannustetaan itkeä vollottamaan, kiljumaan riemusta tai kiroilemaan aina, kun siltä tuntuu. Se ei liioin tarkoita pakkopositiivisuutta.
Tunnetoimijuus ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan taito, jota voi oppia. Jo tietoisuus tunteiden olemassaolosta on iso askel eteenpäin.
Työpaikan tunneilmapiirin kehittäminen voi alkaa ihan perusasioista, kuten että tervehditään ja kysytään kuulumisia – kohdataan toinen ihminen.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
