Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tunteet huomioiva pomo rakentaa vahvaa työyhteisöä
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Getty Images
Tunnetoimijuuden kehittäminen kannattaisi lisätä jokaisen yrityksen strategiaan, sanoo jatkuvaa oppimista tutkinut professori Päivi Hökkä.
“Tunteiden vaikutusta työhön on tutkittu vuosikymmeniä ja näyttö on kiistatonta: tunteet vaikuttavat kaikkeen organisaatiotoimintaan strategisesta johtamisesta yksittäisiin työtehtäviin.
Johtajien toiminnalla on keskeinen merkitys työpaikkojen tunneilmapiirille. Myös se, miten johtaja tai esihenkilö käsittelee ja ilmaisee omia tunteitaan, antaa työyhteisölle esimerkkiä.
Näistä syistä tunnetoimijuus ja tunteet huomioiva johtaminen kannattaisi lisätä yrityksen strategiaan niin, että työpaikalle rakennettaisiin tietoisesti hyvää tunneilmapiiriä.
Tutkimustuloksista huolimatta tunteita ei vielä ymmärretä työn tärkeänä voimavarana.
Suomessa strateginen johtaminen on hyvällä tasolla, mutta tunteet huomioivassa johtamisessa ollaan vielä lapsen kengissä. Tutkimustuloksista huolimatta tunteita ei vielä ymmärretä työn tärkeänä voimavarana.
Ehkä monessa yrityksessä vielä ajatellaan, että tunteet ovat irrationaalisia eivätkä liity järkevään ja tulokselliseen toimintaan – että tunteet ovat jotenkin rationaalisen toiminnan vastakohta.
Tunteet huomioiva johtaminen on kuitenkin tärkeä osa yrityksen toimintaa, sillä myönteiset tunteet, kuten innostuneisuus ja luottamus, lisäävät kykyä ratkaista ongelmia ja sietää vastoinkäymisiä. Negatiiviset tunteet taas kapeuttavat ajatteluamme ja estävät uusien ratkaisujen keksimistä.
Tunnetoimijuus ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan taito, jota voi oppia.
Tunteet huomioiva johtaminen on aitojen tunteiden tunnistamista ja sen ymmärtämistä, miten erilaiset tunteet vaikuttavat työhön ja työpaikan ilmapiiriin. Lisäksi se on taitoa vahvistaa positiivisia tunteita ja kykyä sekä rohkeutta kohdata ja käsitellä negatiivisia tunteita.
Tunteet huomioiva johtaminen ei siis tarkoita, että työpaikalla kannustetaan itkeä vollottamaan, kiljumaan riemusta tai kiroilemaan aina, kun siltä tuntuu. Se ei liioin tarkoita pakkopositiivisuutta.
Tunnetoimijuus ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan taito, jota voi oppia. Jo tietoisuus tunteiden olemassaolosta on iso askel eteenpäin.
Työpaikan tunneilmapiirin kehittäminen voi alkaa ihan perusasioista, kuten että tervehditään ja kysytään kuulumisia – kohdataan toinen ihminen.
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
Työuupumusta ei ratkaista yksittäisillä tempuilla, vaan pitkäjänteisellä johtamisella, avoimella keskustelukulttuurilla ja sillä, että jokainen kantaa oman vastuunsa, sanoo ISS:n työhyvinvointijohtaja Sari Vainikkala. ISS Palvelut on noin 7 400 työntekijän yritys, joka tarjoaa eri toimialoille palveluita siivouksesta kiinteistönhuoltoon ja ravintolapalveluista turvallisuuteen. – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meidän henkilöstöllämme yleisimpiä sairauspoissaolojen aiheuttajia, mutta siitä huolimatta olemme tarttuneet
