Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Esihenkilöt oppivat harjoittelemalla tunnistamaan omia tunteitaan ja kohtamaan alaisiaan, kertoo professori Taina Hintsa.
Itä-Suomen yliopistossa tutkittiin tunnetaitojen, hyvinvoinnin ja palautumisen välisiä yhteyksiä. Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen tutkittaviksi valittiin esihenkilöitä majoitus- ja ravintola-alalta, koulujen rehtoreita ja urheiluvalmentajia.
– Valmentajat, rehtorit ja esihenkilöt vaikuttavat työssään toisiin ihmisiin. Heidän tunnetaidoillaan on iso merkitys toisten ihmisten suoriutumiseen ja hyvinvointiin, kertoo professori Taina Hintsa.
Puolen vuoden ohjelman aikana osallistujat keskittyivät tunneasioihin ja vuorovaikutukseen. Hankkeen tavoitteena oli uuden tutkimustiedon lisäksi kehittää ja toteuttaa tunnetaitoja harjoittava ohjelma.
– Aloitusseminaarissa ja tapaamisissa puhuttiin tunnetaidoista sekä ihmisten yksilöllistä eroista, kuten esimerkiksi siitä, että jokin tilanne voi olla toiselle ihmiselle stressaava, kun taas toiselle ihmiselle sama tilanne voi olla innostava haaste, Hintsa sanoo.
Ohjelman aikana paneuduttiin myös siihen, miten tunnetaitoja voi harjoitella.
– Pyysimme osallistuja kirjoittamaan jostain vapaa-ajan tapahtumasta ja siitä, millaisia tunteita se aiheutti ja miten tilanne ratkesi. Toinen samanlainen kirjoitusharjoitus tehtiin työpaikalta, Hintsa kertoo.
Kirjoitusharjoituksen tarkoituksena oli oppia tunnistamaan omia tunteita, mikä edistää tunnetaitojen kehittymistä. Tunneälykkyys tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy tunnistamaan tunteitaan ja käsittelemään niitä.
– Ihmisten omat kokemukset vaikuttavat tunnetaitojen kehittymiseen. Jos tunnistaa omat tunteet, on helpompi huomioida myös toisten tunteita.
Paremmat tunnetaidot ovat myös yhteydessä siihen, miten ihminen palautuu töiden jälkeen. Ohjelma auttoi esihenkilöitä kiinnittämään entistä enemmän huomiota omaan palautumiseensa.
– Tunteet ohjaavat meitä siinä, millainen toiminta vetää puoleensa tai työntää luotaan. Oppiessaan tunnistamaan omia tunteitaan voi huomata, millaiset asiat ovat itselle tärkeitä. Itselle tärkeiden asioiden tunnistaminen saattaa edistää myös palautumista, Hintsa kertoo.
Osallistujat kokivat saaneensa ohjelmasta apua erityisesti toisten ihmisten kohtaamiseen ja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Myös omien tunteiden tunnistaminen ja palautumisen huomioiminen kehittyivät.
Työntekijät ja valmennettavat saivat antaa ohjelman jälkeen nimetöntä palautetta esihenkilöille, rehtoreille ja valmentajille.
– Palautteissa kiitettiin, että esihenkilö kuuntelee nykyään enemmän ja hänellä on aikaa alaisilleen, Hintsa kiteyttää.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
