Tunnetaidot parantavat työntekijöiden vuorovaikutusta ja palautumista

Itä-Suomen yliopistossa tutkittiin tunnetaitojen, hyvinvoinnin ja palautumisen välisiä yhteyksiä. Työsuojelurahaston rahoittaman hankkeen tutkittaviksi valittiin esihenkilöitä majoitus- ja ravintola-alalta, koulujen rehtoreita ja urheiluvalmentajia.

– Valmentajat, rehtorit ja esihenkilöt vaikuttavat työssään toisiin ihmisiin. Heidän tunnetaidoillaan on iso merkitys toisten ihmisten suoriutumiseen ja hyvinvointiin, kertoo professori Taina Hintsa.

Puolen vuoden ohjelman aikana osallistujat keskittyivät tunneasioihin ja vuorovaikutukseen. Hankkeen tavoitteena oli uuden tutkimustiedon lisäksi kehittää ja toteuttaa tunnetaitoja harjoittava ohjelma.

– Aloitusseminaarissa ja tapaamisissa puhuttiin tunnetaidoista sekä ihmisten yksilöllistä eroista, kuten esimerkiksi siitä, että jokin tilanne voi olla toiselle ihmiselle stressaava, kun taas toiselle ihmiselle sama tilanne voi olla innostava haaste, Hintsa sanoo.

Tunneälykkyys tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy tunnistamaan tunteitaan ja käsittelemään niitä.

Ohjelman aikana paneuduttiin myös siihen, miten tunnetaitoja voi harjoitella.

– Pyysimme osallistuja kirjoittamaan jostain vapaa-ajan tapahtumasta ja siitä, millaisia tunteita se aiheutti ja miten tilanne ratkesi. Toinen samanlainen kirjoitusharjoitus tehtiin työpaikalta, Hintsa kertoo.

Kirjoitusharjoituksen tarkoituksena oli oppia tunnistamaan omia tunteita, mikä edistää tunnetaitojen kehittymistä. Tunneälykkyys tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy tunnistamaan tunteitaan ja käsittelemään niitä.

– Ihmisten omat kokemukset vaikuttavat tunnetaitojen kehittymiseen. Jos tunnistaa omat tunteet, on helpompi huomioida myös toisten tunteita.

Itselle tärkeiden asioiden tunnistaminen saattaa edistää myös palautumista.

Paremmat tunnetaidot ovat myös yhteydessä siihen, miten ihminen palautuu töiden jälkeen. Ohjelma auttoi esihenkilöitä kiinnittämään entistä enemmän huomiota omaan palautumiseensa.

– Tunteet ohjaavat meitä siinä, millainen toiminta vetää puoleensa tai työntää luotaan. Oppiessaan tunnistamaan omia tunteitaan voi huomata, millaiset asiat ovat itselle tärkeitä. Itselle tärkeiden asioiden tunnistaminen saattaa edistää myös palautumista, Hintsa kertoo.

Palautteissa kiitettiin, että esihenkilö kuuntelee nykyään enemmän ja hänellä on aikaa alaisilleen.

Osallistujat kokivat saaneensa ohjelmasta apua erityisesti toisten ihmisten kohtaamiseen ja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Myös omien tunteiden tunnistaminen ja palautumisen huomioiminen kehittyivät.

Työntekijät ja valmennettavat saivat antaa ohjelman jälkeen nimetöntä palautetta esihenkilöille, rehtoreille ja valmentajille.

– Palautteissa kiitettiin, että esihenkilö kuuntelee nykyään enemmän ja hänellä on aikaa alaisilleen, Hintsa kiteyttää.