Telma selvittää: Mitkä ovat osa-aikatyön hyödyt?

Perjantaisin psykiatrinen sairaanhoitaja Johanna Kokkonen herää ilman herätyskelloa. Koiran kanssa tehty aamulenkki on pidempi ja rauhallisempi kuin muina päivinä. Aamupalalla ehtii katsella televisioita.

Viikon viimeinen arkipäivä on rauhallinen, koska Kokkonen tekee nelipäiväistä työviikkoa ja on aina perjantaisin vapaalla.

– Usein piipahdan silloin äidin luona. Vaihdamme rauhassa kuulumisia, eikä minulla ole ikinä tunnetta, että pitäisi lähteä äkkiä kotiin valmistautumaan seuraavaan työviikkoon, Kokkonen sanoo.

Hän alkoi tehdä osa-aikatyötä noin puolitoista vuotta sitten, koska halusi kokeilla, miten lyhyempi työviikko vaikuttaisi hänen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiinsa.

Minulla ei ole lapsia, mutta toivoin enemmän vapaa-aikaa itselleni.

Vapaa-aika tuntui tärkeältä, ja Kokkonen halusi lisää aikaa palautumiseen.

– Minulla ei ole lapsia, mutta toivoin enemmän vapaa-aikaa itselleni. Halusin tehdä minua miellyttäviä juttuja, harrastaa ja myös hoitaa pakollisia asioita, Kokkonen sanoo.

Hän aloitti samoihin aikoihin uudessa työssä ja ilmoitti jo työtä hakiessaan, että haluaa tehdä töitä osa-aikaisesti. Työhön haettiin kokoaikaista työntekijää, mutta Kokkonen sai silti paikan.

– Aiemmin on ollut sellaisiakin kokemuksia, että työnantajat ovat joutuneet miettimään osa-aikatyötä ja pitkittäneet päätöstä. Onneksi he ovat aina kuitenkin joustaneet.

Kokoaikatyön kulttuuri

Suomessa osa-aikatyötä tekee tällä hetkellä noin 17 prosenttia työllisistä. Yleisintä osa-aikatyö on palvelualalla, etenkin vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemusalalla sekä taide- ja viihdealalla. Naiset tekevät osa-aikatyötä enemmän kuin miehet.

Osa-aikatyö on Suomessa harvinaisempaa kuin muissa Pohjoismaissa ja monissa muissa EU-maissa. Tilastokeskuksen yliaktuaari Tatu Leskisen mukaan erot voivat johtua esimerkiksi työkulttuurista, tulotasosta tai siitä, miten osa-aikatyöhön yleisesti suhtaudutaan.

Suomessa on myös vahva kokoaikatyön kulttuuri.

– Alankomaissa 43 prosenttia työllisistä tekee osa-aikatyötä, Sveitsissä lähes 39 prosenttia ja Saksassa 29. Siellä kotitalouksien tulot saattavat olla sen verran paremmat kuin Suomessa, että on helpompi tehdä osa-aikatyötä ja panostaa enemmän perhe-elämään, Leskinen sanoo.

Suomessa on myös vahva kokoaikatyön kulttuuri, mikä näkyy varsinkin asiantuntijatehtävissä, sanoo sosiaalipolitiikan tutkija Satu Ojala Työelämän tutkimuskeskuksesta Tampereen yliopistosta.

– Myös perhevapaat saattavat selittää eroja. Ne olivat ennen uudistusta aika joustamattomat. Nyt on mielenkiintoista nähdä, lisääntyykö osa-aikatyön ja lastenhoidon yhdistäminen, Ojala sanoo.

Suhtautuminen vaihtelee aloittain

Suomalaisten työnantajien suhtautumista osa-aikatyöhön ei ole juuri tutkittu. Leskinen ja Ojala uskovat, että suhtautumisessa on paljon alakohtaisia eroja.

– Tietyillä aloilla osa-aikatyötä tarvitaan, koska työvoiman tarve vaihtelee. Sitten taas esimerkiksi teollisuudessa tuotanto voi olla tasaisen jatkuvaa. Kun työvoiman tarve pysyy samana, työnantaja ei ehkä ole niin kiinnostunut osa-aikaisesta työvoimasta ja sitä kautta lisääntyvästä henkilöstöstä ja henkilöstökuluista, Leskinen sanoo.

Työntekijä ei välttämättä saa työnantajan suostumusta osa-aikatyöhön, jos hänellä ei ole siihen lakisääteistä oikeutta esimerkiksi pienten lasten hoitamisen takia. Jos työnantaja tarvitsee kokoaikaista työvoimaa, hän voi joutua palkkaamaan lisää henkilöstöä tai organisoimaan työtä jotenkin toisin. Aina lisäkustannuksia ei tule. Silloin taustalla voi olla asenne.

Leskisen mukaan julkisessa keskustelussa osa-aikatyön huonot puolet ovat saaneet hyviä puolia enemmän tilaa.

– Suomessa on ehkä ollut sellainen asenne, että osa-aikatyölle pitää olla riittävän hyvä syy, Leskinen sanoo.

– On puhuttu enemmän vastentahtoisesta osa-aikatyöstä ja osa-aikaisen palkan riittämättömyydestä kuin mahdollisuuksista työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen tai työurien pidentämiseen osa-aikatyöllä.

Asenteet muuttuvat

Osa-aikatyön syy on usein joko opiskelu, lasten tai omaisten hoitaminen, terveys tai se, että kokoaikaista työtä ei ole tarjolla. Työvoimatutkimuksen (2021) mukaan reilu neljäsosa työllisistä kuitenkin tekee osa-aikatyötä jostakin muusta syystä.

Johanna Kokkosen työkaverit ovat joskus kysyneet, ovatko osa-aikatyön syynä esimerkiksi lapset tai keskeneräiset opinnot. Kokkonen opiskelee työn ohessa lyhytterapeutiksi, mutta sen takia hän ei osa-aikatyötä tee.

– En aio palata kokoaikaiseksi, kun valmistun, vaikka sitä mahdollisuutta on tarjottu.

Tatu Leskinen uskoo, että asenne osa-aikatyötä kohtaan on muuttumassa.

Viime vuosina osa-aikatyön tekeminen on hieman yleistynyt. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan osa-aikatyötä tekevien työllisten osuus kasvoi vuosina 2009–2021 14 prosentista 19 prosenttiin.

Tatu Leskinen uskoo, että asenne osa-aikatyötä kohtaan on muuttumassa. Työaikalain mukaan työnantajan on nykyään pyrittävä mahdollistamaan osa-aikatyön tekeminen, jos työntekijä sitä sosiaalisista tai terveydellisistä syistä toivoo.

– Viime vuosina on tullut puheenvuoroja, joissa osa-aikatyö nähdään rekrytointivalttina ja työelämän laatutekijänä. Voi ajatella, että on syytäkin odottaa muutosta. Väestön ikääntyessä laajempi osallistuminen työmarkkinoille on entistä tärkeämpää, Leskinen sanoo.

Lisää virtaa arkivapaista

Omasta toiveesta tehtävä osa-aikatyö vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi jaksamiseen. Satu Ojalan mukaan tutkimukset osoittavat toistuvasti, että jos ihminen voi vaikuttaa siihen, miten ja milloin hän työtä tekee, hän voi työssään paremmin.

Sama tulee esiin myös Sitran osa-aikatyötä koskevassa selvityksessä (2015). Sen mukaan osa-aikaista työtä tekevät ovat kokoaikatyötä tekeviä tyytyväisempiä esimerkiksi siihen, että heillä on mahdollisuus tehdä itselleen mieluisia asioita.

Ojala kannustaa osa-aikatyöstä haaveilevia huolehtimaan siitä, että työn määrä todella vähenee samaa tahtia työtuntien kanssa. Varsinkin asiantuntijatyössä työmäärän rajaaminen voi olla vaikeaa.

– Jos työajan lyhentämisen syy on esimerkiksi kova työkuorma tai paine, siinä onnistuminen voi olla käytännössä hankalaa, Ojala sanoo.

Mieli on virkeämpi ja keho levänneempi.

Nelipäiväistä viikkoa tekevä Johanna Kokkonen on huomannut, että hän palautuu lyhyemmän työviikon jälkeen paljon aiempaa paremmin. Hänellä on enemmän energiaa tavata ystäviä, tehdä kotitöitä ja hoitaa arjen pakollisia asioita. Mieli on virkeämpi ja keho levänneempi.

Hänestä lyhyemmän työnviikon ainut huono puoli on pienempi palkka.

– Huomaan, että uni paranee aina loppuviikkoa kohti. Lauantain ja sunnuntain välinen yö on jo huomattavasti parempi kuin torstain ja perjantain tai perjantain ja lauantain välinen.

Hän kokee jaksavansa lyhyemmän viikon ansioista paremmin myös töissä.

– Olen oppinut kuuntelemaan ja arvostamaan itseäni ja tiedostan paremmin, mihin omat resurssini työssä riittävät. Itsetuntemukseni on parantunut.

 

Kiinnostaako osa-aikatyö?

1. Osa-aikatyön peruste voi olla esimerkiksi osittainen hoitovapaa, osa-aikaeläke tai opintovapaa. Työaikalain mukaan työnantajan on pyrittävä mahdollistamaan osa-aikatyö myös silloin, jos työntekijä niin sosiaali­sista tai terveydellisistä syistä haluaa.
2. Osa-aikatyötä tekevä voi tehdä esimerkiksi 6-tuntista työpäivää tai nelipäiväistä työviikkoa. Palkkaa maksetaan tehdyn työmäärän mukaan. Tulot usein laskevat, mutta veroprosentti pienenee.
3. Vuosilomapäiviä kertyy 2 tai 2,5 kuussa, jos osa-­aikainen työskentelee vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kuussa. Vuosi­lomapäivien määrä riippuu työsuhteen kestosta. Eläkettä maksetaan tulojen mukaan.
4. Osa-aikatyön vaikutukset työsuhteen ehtoihin kannattaa tarkistaa työehtosopimuksesta.