Työhyvinvointi

22.11.2022

Telma selvittää: Kenen kellon mukaan töitä tehdään?

Sisäiset kellomme käyvät eri tahtiin. Omaa vuorokausirytmiään vastaan tempoilu voi kostautua, jos se jatkuu liian pitkään. Näin erilaiset rytmit voisi huomioida paremmin työpaikoilla.

Miksi työelämä tuntuu suosivan aamuvirkkuja? Helsingin yliopiston psykologian tutkijatohtori Liisa Kuula arvioi, että kyse on osin historiallisesta jäänteestä.

Maatalouskeskeisessä yhteiskunnassa aikaisille herätyksille oli syynsä, ja vanhat ihanteet ovat iskostuneet kulttuurin asenteisiin ja normeihin. Entisaikojen välttämättömyydestä on tullut nykypäivän hyve.

Aamuvirkkuuden ihannointi käy kuitenkin kalliiksi. Ihmisillä on luontaisesti erilaiset rytmit, ja omaa rytmiään vastaan taisteleminen voi aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia.

Mutta mistä erilaiset rytmit oikein kumpuavat?

Keskuskello ohjaa kehon toimintaa

Elämä maapallolla on sopeutunut planeetan toistuviin sykleihin. Tämä koskee myös ihmisiä: kehomme ovat tahdistuneet suunnilleen 24 tunnin vuorokausirytmiin. Sisäinen kellomme ohjaa sitä, milloin heräämme ja nukahdamme.

Kuulan mukaan elimistön ”keskuskello” on aivojen sisäosissa sijaitseva suprakiasmaattinen tumake, joka saa silmien kautta tietoa valon määrän vaihteluista ja ohjaa vireystilaa vaikuttamalla hormonitoimintaan.

Kehossa on myös muita tahdistavia mekanismeja, joten jonkinlainen sisäinen rytmi pysyy yllä ilman ulkoista valonlähdettäkin.

Aamuvirkku tapaa pysyä aamuvirkkuna

Sisäisiä kellojamme ei ole asetettu samaan aikaan, vaan ne käyvät niin sanotusti eri aikavyöhykkeillä ja nopeuksilla. Jonkun keho voi toimia 22 tunnin sykleissä, kun taas toiselle luontainen rytmi olisi 27 tuntia. Rytmieroja selittävät geenit, ympäristö ja tottumukset.

Ikäkin vaikuttaa: nuoruudessa vuorokausirytmi viivästyy sekä biologisista että sosiaalisista syistä ja keski-iän jälkeen rytmi alkaa taas aikaistua. Yleensä oma rytmi on kuitenkin suhteellisen pysyvä suhteessa ikätovereihin.

– Jos on ollut lapsena ikäryhmäänsä suhteutettuna aamuvirkku, niin sitä tahtoo olla samanlainen myöhemminkin, Kuula kiteyttää.

Sisäisen kellon peukalointi käy terveydelle

Ihmiset eroavat toisistaan myös siinä, kuinka tottuneita he ovat poikkeamaan rytmistään. Epäsäännöllisellä rytmillä on todennäköisesti kielteisiä terveysvaikutuksia silloinkin, kun siihen on itse turtunut. Säännöllisyys on terveyden kannalta aina paras vaihtoehto.

Toistuva omaa rytmiään vastaan taisteleminen sotkee unen rakennetta niin, ettei yön aikana ehdi saada riittävästi oikeanlaisia univaiheita. Tämä taas sekoittaa aineenvaihduntaa ja ruokahalua sääteleviä hormoneita. Nämä muutokset ohjaavat syömään epäterveellisesti.

– Siitä tulee nopeasti kielteinen kehä, jossa mennään koko ajan huonompaan suuntaan, Kuula sanoo.

Lisäksi oman rytmin laiminlyönti vaikuttaa helposti mielialaan, ja ahdistus- sekä masennusoireet ovat tyypillisiä.

Pienistä joustoista iso apu

Miten työpaikoilla sitten voisi paremmin huomioida sen, että rytmimme poikkeavat toisistaan?

Vaihtelu luontaisten rytmien ääripäiden välillä on melko maltillista, noin kahden–kolmen tunnin luokkaa. Erojen huomioiminen ei siis vaadi paljon. Kyse on ennen kaikkea asennemuutoksesta.

Kuulan mielestä työelämässä on tapahtunut kehitystä oikeaan suuntaan – ainakin niissä töissä, joissa joustoon on varaa.

– Monilla työpaikoilla on havahduttu siihen, että henkilöstö voi paremmin, kun he voivat säätää töiden aloitusaikaa tunnilla tai parilla.

Myös Työterveyslaitoksen erikoistutkija Jaana-Piia Mäkiniemi arvioi, että luontaisen vuorokausirytmin kaltaiset yksilölliset erot tiedostetaan työelämässä entistä paremmin.

Hänestä on terveellistä, jos työntekijöiden tarpeista pystytään puhumaan avoimesti, eikä niihin liity häpeää. Keskustelu ei kuitenkaan saisi jumiutua vain yksilön ominaisuuksiin.

Voiko työoloja kehittää?

Toisaalta ulkoiset tekijät, kuten päiväkotien aukioloajat, sanelevat ihmisten arkea. Eikä työaikaansa voi välttämättä vaikuttaa.

– Jos ajatellaan teollisuuden vuorotyötä, niin ei siellä ehkä ajatella niinkään sitä, minkätyyppinen yksilö olet, Mäkiniemi arvelee.

Kaikilla aloilla on silti mahdollista kehittää työoloja esimerkiksi miettimällä, kuinka vuorot ja työtehtävät jaetaan. Yli 50-vuotiaille olisi hyvä tarjota nykyistä enemmän mahdollisuuksia vähentää yötyötä ja pitkiä työvuoroja.

Työhyvinvointia voidaan tukea yhteisöllisellä vuorosuunnittelulla, jossa työntekijät pääsevät vaikuttamaan vuorojensa suunnitteluun.

Organisaatiolla on aina tietyt tavoitteet. Lisäksi työtä tehdään usein tiimeissä, joissa kullakin työntekijällä on omat tehtävänsä ja tarpeensa.

Yksilöllisiä rytmejä huomioitaessa olisikin tärkeää analysoida kokonaiskuvaa: Milloin työajoilla on aidosti merkitystä tavoitteiden kannalta? Mitkä tehtävät vaativat muiden tiimiläisten tavoittamista?

Joustavat työajat eivät saisi tarkoittaa sitä, että esimerkiksi projektipäällikön työpäivä venyy sen mukaan, milloin kukin tiimiläinen haluaa työtään tehdä.

– Eli ei mennä aamuvirkkuyhteiskunnan luutuneiden ihanteiden mukaan, mutta ei myöskään vedetä ihan hösseliksi sitä touhua, vaan suunnitellaan huolella, Mäkiniemi sanoo.

 

Näin tahdistat kelloasi

Jos työajoissa ei ole neuvotteluvaraa, voi työntekijä yrittää sopeuttaa omaa vuorokausirytmiään.

Ulkoilu: Kun ulkoilet valoisaan aikaan, vireystasosi nousee.

Kirkasvalolamput: Noin 10 000 luxin kirkasvalolamppu auttaa useimmilla aamuherätyksiin.

Lämpötila: Makuuhuoneen lämpötilan viilentäminen ja jalkojen pitäminen lämpimänä voi auttaa nukahtamisvaikeuksiin.

 

Kuinka huomioida erilaiset vuorokausirytmit töissä?

Työn tavoitteet: Mietitään, milloin tiukat työajat ovat välttämättömiä (esim. asiakkaiden palveleminen) ja mistä taas löytyisi jouston varaa.

Tiimiläisten tarpeet: Pidetään huolta siitä, ettei kenenkään työpäivä veny kohtuuttomaksi rytmierojen vuoksi.

Yhteisöllinen vuorosuunnittelu: Tarjotaan työntekijöille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa vuorolistojensa suunnitteluun.

Tehtävien ajoittaminen: Jos työajoissa ei ole joustonvaraa, onko mahdollista huomioida työntekijän toiveet siitä, millaisia tehtäviä hänen olisi helpointa tehdä aamuisin tai iltapäivisin?

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.