
Tehdasyhdyskunnista ostoskeskuksiin: Yhteiset työpaikat ennen ja nyt
Useita työnantajia yhdistävät työpaikat olivat entisaikaan harvinaisia. Yhtiöt tapasivat teettää kaiken omalla väellä.
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Moni työntekijä joutuu esiintymään työnsä puolesta julkisuudessa. Työrooliin liittyy samalla merkittävä riski joutua asiattoman kohtelun kohteeksi sosiaalisessa mediassa. Vaikka Internetiä on käytetty jo pitkään, sosiaalisen median keskustelukulttuuri on muuttunut entistä negatiivisemmaksi.
Suomalaisista työntekijöistä 17 prosenttia arvioi kohtaavansa työpaikkakiusaamista sosiaalisessa mediassa. Julkisuudessa toimivilla työntekijöillä, kuten toimittajilla ja tutkijoilla, erilaiset kokemukset häirinnästä, kiusaamisesta ja vihasta ovat vieläkin yleisempiä. Kirjo vaihtelee asiattomista loukkauksista tappouhkauksiin.
Somekiusaamisen kohteeksi joutuminen on merkittävä työturvallisuus- ja työhyvinvointiongelma. Somekiusaaminen vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssä koettuun stressiin. Sen seuraukset uhrien psyykkiselle hyvinvoinnille voivat olla merkittäviä. Tästä huolimatta harva ilmoittaa tapauksista esihenkilölle, työnantajalle ja poliisille. On valitettavaa, että edes tappouhkauksia ei aina ilmoiteta poliisille.
Suurin riskitekijä erilaisen kiusaamisen, häirinnän ja vihan kohteeksi joutumiselle on esiintyminen julkisuudessa. Myös omat somepostaukset lisäävät riskiä joutua häirinnän ja uhkailun kohteeksi. Asiantuntijalle tilanne on vaikea, koska työnantaja saattaa edellyttää julkisuudessa esiintymistä. Työnantajien ja esihenkilöiden olisikin syytä kiinnittää huomiota julkisuudessa esiintymiseen työturvallisuusriskinä.
Työpaikoilla olisi tärkeää sopia yhteisesti ja selkeästi, miten julkisuuteen viestitään. Lisäksi somestrategia on hyödyllinen yrityksille. Työntekijöille olisikin hyvä selkiyttää, mitä julkisuudella tavoitellaan ja mitä haittoja siitä voi olla. Julkisuus julkisuuden vuoksi on harvoin hyödyllistä ja asiantuntijoiden olisi tärkeä punnita tarkoin, mitä asioita he lähtevät julkisesti kommentoimaan.
Someriskien ennaltaehkäisy on mahdollista. Yksinkertaisin tapa on välttää turhaa altistumista julkisuudelle ja kommentoida vain asioita, jotka koskevat ydinosaamista. Mitä enemmän asiantuntija lipsuu aiheesta ja paljastaa itsestään julkisuuteen asioita, sitä enemmän hän ruokkii mahdollisia hyökkääjiä. Omasta yksityisyydestä kannattaa pitää huolta. Usein on järkevää salata oma puhelinnumero.
Varautuminen hyökkäyksiä vastaan on entistä tärkeämpää, koska hyökkääjillä on käytössään teknologioita, joiden käyttäminen ei vaadi kovin suurta osaamista. Näistä esimerkkinä ovat äärimmäisen oikeanoloiset videoväärennökset eli deep fake -videot. Hyökkääjien on myös helppo valjastaa botteja avukseen.
Riskien keskellä on muistettava, että somepalaute voi olla myönteistä. Lisäksi asiallinen kritiikki ja negatiivinen palaute ovat osa avointa keskustelukulttuuria, jota on syytä vaalia.
Useita työnantajia yhdistävät työpaikat olivat entisaikaan harvinaisia. Yhtiöt tapasivat teettää kaiken omalla väellä.
Yaxye Mohamud löysi elämänsä tarkoituksen nuorisotyöstä. Nyt hän auttaa muita löytämään omansa Movement ry:n kautta.
Työpaikat, joissa on työntekijöitä useilta työnantajilta, ovat yhteisöllisyyden kannalta rikkaita mutta niissä voidaan kokea myös haasteita, toteaa erikoistutkija Janne Kaltiainen.
Ulrika Björkstam: Kehitä resilienssiä - Opas muutoskykysi vahvistamiseen (Tuuma, 2025)