Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Moni työntekijä joutuu esiintymään työnsä puolesta julkisuudessa. Työrooliin liittyy samalla merkittävä riski joutua asiattoman kohtelun kohteeksi sosiaalisessa mediassa. Vaikka Internetiä on käytetty jo pitkään, sosiaalisen median keskustelukulttuuri on muuttunut entistä negatiivisemmaksi.
Suomalaisista työntekijöistä 17 prosenttia arvioi kohtaavansa työpaikkakiusaamista sosiaalisessa mediassa. Julkisuudessa toimivilla työntekijöillä, kuten toimittajilla ja tutkijoilla, erilaiset kokemukset häirinnästä, kiusaamisesta ja vihasta ovat vieläkin yleisempiä. Kirjo vaihtelee asiattomista loukkauksista tappouhkauksiin.
Somekiusaamisen kohteeksi joutuminen on merkittävä työturvallisuus- ja työhyvinvointiongelma. Somekiusaaminen vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssä koettuun stressiin. Sen seuraukset uhrien psyykkiselle hyvinvoinnille voivat olla merkittäviä. Tästä huolimatta harva ilmoittaa tapauksista esihenkilölle, työnantajalle ja poliisille. On valitettavaa, että edes tappouhkauksia ei aina ilmoiteta poliisille.
Esiintyminen julkisuudessa on suurin riskitekijä.
Suurin riskitekijä erilaisen kiusaamisen, häirinnän ja vihan kohteeksi joutumiselle on esiintyminen julkisuudessa. Myös omat somepostaukset lisäävät riskiä joutua häirinnän ja uhkailun kohteeksi. Asiantuntijalle tilanne on vaikea, koska työnantaja saattaa edellyttää julkisuudessa esiintymistä. Työnantajien ja esihenkilöiden olisikin syytä kiinnittää huomiota julkisuudessa esiintymiseen työturvallisuusriskinä.
Työpaikoilla olisi tärkeää sopia yhteisesti ja selkeästi, miten julkisuuteen viestitään. Lisäksi somestrategia on hyödyllinen yrityksille. Työntekijöille olisikin hyvä selkiyttää, mitä julkisuudella tavoitellaan ja mitä haittoja siitä voi olla. Julkisuus julkisuuden vuoksi on harvoin hyödyllistä ja asiantuntijoiden olisi tärkeä punnita tarkoin, mitä asioita he lähtevät julkisesti kommentoimaan.
Someriskien ennaltaehkäisy on mahdollista. Yksinkertaisin tapa on välttää turhaa altistumista julkisuudelle ja kommentoida vain asioita, jotka koskevat ydinosaamista. Mitä enemmän asiantuntija lipsuu aiheesta ja paljastaa itsestään julkisuuteen asioita, sitä enemmän hän ruokkii mahdollisia hyökkääjiä. Omasta yksityisyydestä kannattaa pitää huolta. Usein on järkevää salata oma puhelinnumero.
Varautuminen hyökkäyksiä vastaan on entistä tärkeämpää, koska hyökkääjillä on käytössään teknologioita, joiden käyttäminen ei vaadi kovin suurta osaamista. Näistä esimerkkinä ovat äärimmäisen oikeanoloiset videoväärennökset eli deep fake -videot. Hyökkääjien on myös helppo valjastaa botteja avukseen.
Riskien keskellä on muistettava, että somepalaute voi olla myönteistä. Lisäksi asiallinen kritiikki ja negatiivinen palaute ovat osa avointa keskustelukulttuuria, jota on syytä vaalia.
Työstä laulaminen on osa suomalaista kansan- ja työväenperinnettä sekä kevyen musiikin historiaa. Laulut ovat luoneet yhteishenkeä, viihdyttäneet ja auttaneet jaksamaan arjessa. Työlauluja on luultavasti laulettu yhdessä jo tuhansia vuosia sitten. Ruumiillisen työn lomassa laulaminen rytmitti työntekoa ja auttoi jaksamisessa. Suomalaisista työlauluista tunnetuimpia ovat esimerkiksi tukkilaisten soutulaulut sekä rakentajien junttalaulut. Teollisen läpimurron ja koneistumisen myötä yhteinen
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Pohjapiirros käsissä, kypärän alla hämmästyttävä määrä tietoa ja lisää kainalossa olevassa paksussa mapissa. Vastaava työnjohtaja työssään. Ilpo Reinilällä ei tule työarjessa aika pitkäksi. Tuore maali tuoksuu ja pinnat hohtavat uutuuttaan työmaavalaisimien valossa. Helsingin kaupungin rakentamisfirma Starassa työskentelevä Ilpo Reinilä astelee turvajalkineissaan pahvilla suojattua käytävää pitkin ”kohteeseen”, kuten hän sanoo, ja tervehtii työntekijöitä pikaisesti. – Työni
Enligt Anna Wäck föds en framgångsrik arbetslivsdialog av öppenhet, lyssnande och mod att lyfta fram glädjeämnen och framgångar. Anna Wäck leder Sitowise Groups IT-serviceorganisation i Finland, Sverige och Portugal. Förra året utsågs hon till Årets unga ledare. Wäck berättar med vilka medel man kan föra organisationen mot framgång med rätt slags dialog även mitt under
