Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Moni työntekijä joutuu esiintymään työnsä puolesta julkisuudessa. Työrooliin liittyy samalla merkittävä riski joutua asiattoman kohtelun kohteeksi sosiaalisessa mediassa. Vaikka Internetiä on käytetty jo pitkään, sosiaalisen median keskustelukulttuuri on muuttunut entistä negatiivisemmaksi.
Suomalaisista työntekijöistä 17 prosenttia arvioi kohtaavansa työpaikkakiusaamista sosiaalisessa mediassa. Julkisuudessa toimivilla työntekijöillä, kuten toimittajilla ja tutkijoilla, erilaiset kokemukset häirinnästä, kiusaamisesta ja vihasta ovat vieläkin yleisempiä. Kirjo vaihtelee asiattomista loukkauksista tappouhkauksiin.
Somekiusaamisen kohteeksi joutuminen on merkittävä työturvallisuus- ja työhyvinvointiongelma. Somekiusaaminen vaikuttaa työhyvinvointiin ja työssä koettuun stressiin. Sen seuraukset uhrien psyykkiselle hyvinvoinnille voivat olla merkittäviä. Tästä huolimatta harva ilmoittaa tapauksista esihenkilölle, työnantajalle ja poliisille. On valitettavaa, että edes tappouhkauksia ei aina ilmoiteta poliisille.
Suurin riskitekijä erilaisen kiusaamisen, häirinnän ja vihan kohteeksi joutumiselle on esiintyminen julkisuudessa. Myös omat somepostaukset lisäävät riskiä joutua häirinnän ja uhkailun kohteeksi. Asiantuntijalle tilanne on vaikea, koska työnantaja saattaa edellyttää julkisuudessa esiintymistä. Työnantajien ja esihenkilöiden olisikin syytä kiinnittää huomiota julkisuudessa esiintymiseen työturvallisuusriskinä.
Työpaikoilla olisi tärkeää sopia yhteisesti ja selkeästi, miten julkisuuteen viestitään. Lisäksi somestrategia on hyödyllinen yrityksille. Työntekijöille olisikin hyvä selkiyttää, mitä julkisuudella tavoitellaan ja mitä haittoja siitä voi olla. Julkisuus julkisuuden vuoksi on harvoin hyödyllistä ja asiantuntijoiden olisi tärkeä punnita tarkoin, mitä asioita he lähtevät julkisesti kommentoimaan.
Someriskien ennaltaehkäisy on mahdollista. Yksinkertaisin tapa on välttää turhaa altistumista julkisuudelle ja kommentoida vain asioita, jotka koskevat ydinosaamista. Mitä enemmän asiantuntija lipsuu aiheesta ja paljastaa itsestään julkisuuteen asioita, sitä enemmän hän ruokkii mahdollisia hyökkääjiä. Omasta yksityisyydestä kannattaa pitää huolta. Usein on järkevää salata oma puhelinnumero.
Varautuminen hyökkäyksiä vastaan on entistä tärkeämpää, koska hyökkääjillä on käytössään teknologioita, joiden käyttäminen ei vaadi kovin suurta osaamista. Näistä esimerkkinä ovat äärimmäisen oikeanoloiset videoväärennökset eli deep fake -videot. Hyökkääjien on myös helppo valjastaa botteja avukseen.
Riskien keskellä on muistettava, että somepalaute voi olla myönteistä. Lisäksi asiallinen kritiikki ja negatiivinen palaute ovat osa avointa keskustelukulttuuria, jota on syytä vaalia.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Kraton Chemical Oy palkittiin Kemianteollisuuden vuoden 2025 Turvallisuuspalkinnolla. Lue, miten he parantavat yrityksessään työturvallisuutta. Voiko heidän oppejaan soveltaa myös omassa työssäsi? 1. Turvallisuuskulttuurin vahvistaminen Kratonilla on haluttu varmistaa, että turvallisuus ei jää pelkäksi ohjeeksi seinällä vaan näkyy arjessa. Tavoitteena on ollut riskien tunnistaminen ja turvallisuuskulttuurin vahvistaminen suoraan työpisteillä. Ratkaisu: Kraton on ottanut käyttöön Safety Gemba
Jokainen viestiääni katkaisee ajattelun – ja lisää levottomuuttamme, toteaa Johanna Pulkkinen. Elämme dopamiinin aikakautta, jossa janoamme nopeaa palkintoa, myös työssä. Tämä ilmiö heikentää kykyä keskittyä ja palautua. Jokainen viestiääni tai värähdys katkaisee ajattelun. Vastaamatta jättäminen, saati sitten saapuneen viestin katsomatta jättäminen, lisää levottomuuttamme. Yksi meistä on TikTokin loppuunselaaja ja toinen aina valmiudessa oleva vanhempi. Somen
Laura Sokka: Stressiharha – Miksi ajattelutavoilla on väliä? (Tuuma, 2026) 1. Mitä stressiharha tarkoittaa? Stressiharha viittaa ajatusvääristymään, jossa stressi nähdään automaattisesti haitallisena ja vältettävänä. Kun käsityksemme stressistä on kallellaan negatiiviseen, se aiheuttaa ongelmia. Todellisuudessa stressissä on molemmat puolet: se voi olla haitallista, mutta myös auttaa kasvamaan. Jos yritämme päästä stressistä ja kuormituksesta eroon hinnalla millä
