Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Solitan Terhi Jaakonsaari: Puuttuminen on välittämistä
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Tommi Mattila
Meillä on töissä lupa puida kaikkia elämän osa-alueiden haasteita, koska yksityiselämän kuormitukset vaikuttavat työkykyyn, sanoo HR-johtaja Terhi Jaakonsaari Solitasta.
Työkykyjohtaminen kuuluu kiinteästi yrityksemme kulttuuriin samalla tavalla kuin esimerkiksi liiketoiminnan johtaminen: kun ihmiset voivat hyvin, myös yritys voi hyvin.
Johtajien tulee näyttää esimerkkiä. Sillä on merkitystä, millaisia bisnespäätöksiä teemme, millaisia projekteja otamme vastaan, miten puhumme erilaisista asioista tai vaikka mihin aikaan lähetämme viestejä – jos työntekijän sähköpostiin kilahtaa puolen yön aikaan meilejä, voi syntyä turhaa painetta työskennellä iltamyöhään.
Esihenkilöt ja kollegat saattavat puolestaan huomata, jos ihmisen olemuksessa tai käytöksessä on jokin muuttunut. Silloin on luontevaa kysyä, miten toinen voi, ja siitä voi alkaa asioiden selvittely ja avun saanti. Ajattelemme, että puuttuminen on välittämistä.
Kokemuksia on todella hyödyllistä jakaa yhdessä ja monesti työkin sujuu helpommin, kun ei tarvitse peitellä ongelmia.
Tietotyölle on tyypillistä, että jaksetaan pitkään myös työkyvyn heikettyä, kunnes törmätään seinään – ja usein kunnolla.
Yksityiselämän haasteet vaikuttavat työkykyyn, ja siksi puhumme avoimesti kuormitustekijöistä ja haluamme tehdä näkyväksi, että kotiminän hyvinvointi on yhtä olennainen asia kuin työminän hyvinvointi.
In-house-coachimme johdolla kokoonnumme säännöllisesti keskustelemaan koko elämään liittyvistä tilanteista ja ajankohtaisista asioista, kuten esimerkiksi sodan aiheuttamista tuntemuksista, jaksamisesta ja niin edelleen. Kokemuksia on todella hyödyllistä jakaa yhdessä ja monesti työkin sujuu helpommin, kun ei tarvitse peitellä ongelmia.
Hankalaa elämäntilannetta voidaan helpottaa vähentämällä työaikaa tai vaikka tarjoamalla sairaan lapsen hoitopalveluita.
Kohtaamiset ja keskustelut toimistolla kollegoiden kanssa ovat tärkeitä, jotta voi peilata omaa hyvinvointiaan muihin ja havahtua huonoon oloonsa, vaikka ei ole sitä aiemmin osannut sanoittaa. Kun pystyy ottamaan asian puheeksi oman esihenkilönsä kanssa, on mahdollista saada apua ajoissa esimerkiksi työterveyden kautta.
Moniin yksityiselämänkin haasteisiin on olemassa ratkaisuita. Hankalaa elämäntilannetta voidaan helpottaa vähentämällä työaikaa tai vaikka tarjoamalla sairaan lapsen hoitopalveluita.
Työterveyshuollon palveluiden lisäksi työntekijöiden käytössä on Auntie, joka on matalan kynnyksen mielenhyvinvointipalvelu. Se on tarkoitettu erityisesti henkilökohtaisen elämän haasteisiin, kuten avioero tai läheisen kuolema. Kaikkea ei siis tarvitse kertoa työpaikalla ja esihenkilölle, vaan apua voi hakea myös itse.
Tänä keväänä olemme kehittäneet työkykyä edistävää johtajuutta asiakkuuksissa.
Konsulttiyrityksenä toimimme asiakkaidemme kanssa tiiviisti. Tänä keväänä olemme kehittäneet työkykyä edistävää johtajuutta asiakkuuksissa ja pohtineet, mitä pitää ottaa huomioon ja mitä pitää tarkistaa, että ihmiset onnistuvat projekteissa ja voivat niitä tehdessään hyvin.
Olemme esimerkiksi sisällyttäneet kaikkiin projekteihimme aloituspalaverit, joissa keskustellaan myös siitä, mitä ajatuksia tai huolia projekti herättää ja mitä työntekijät tarvitsevat viedäkseen sen läpi onnistuneesti.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu