Kuppikuntia, juoruja, puhumattomuutta, pahan puhumista ja luottamuspulaa. Pelon ja huolen ilmapiiriä. Huonoa yhteispeliä ja valtapelejä. Uusien työtapojen vastustamista. Stressiä ja työuupumusta. Jatkuvia poissaoloja, jopa vuosien sairauslomakierteitä.

Konfliktit ilmenevät monin tavoin. Valmentaja ja suomalaisen työyhteisösovittelun uranuurtaja Saara Remes Work Design Oy:stä tietää yli 20 vuoden kokemuksella, että konfliktit ja niiden aiheuttama psykososiaalinen kuormittuminen ovat iso ongelma organisaatioissa. Riski niihin kasvaa epävarmoina aikoina, kun moni saa pelätä työpaikkansa puolesta.

– Konfliktit syövät aivokapasiteettia ja ovat katalimpia aikavarkaita. Kukaan ei tiedä täsmällisesti, kuinka paljon välittömiä ja välillisiä kustannuksia niistä koituu. Tutkimusten mukaan kuitenkin yli puolet menetetyistä työpäivistä aiheutuu stressistä ja psykososiaalisista syistä, mikä tarkoittaa organisaatiolle vuositasolla noin 2 000 euron kustannusta työntekijää kohti, Remes sanoo.

Saman tuottavuutta syövän eripuran on havainnut Remeksen yhteistyökumppani, yritysjohdon ja työyhteisöjen valmentaja Katja Lundberg Lundberg Managementista. Hän korostaa, että juuri nyt kyky ymmärtää ja johtaa ihmisiä ihmisinä on kaikkein suurin tuottavuuden lähde – tai sen este. Pelkkä prosessien kehittäminen ei enää riitä.

Juuri nyt kyky ymmärtää ja johtaa ihmisiä ihmisinä on kaikkein suurin tuottavuuden lähde – tai sen este.

Mallinnettua konfliktinhallintaa

Remes ja Lundberg lähestyvät ihmisten johtamista ja tuottavuutta konfliktinhallinnan näkökulmasta. He ovat työssään huomanneet, että juuri tätä osaamista organisaatioissa ei välttämättä ole riittävästi.

– Usein konfliktit medikalisoituvat ja jäävät käsittelemättä, kun huonosti voiva työntekijä menee työterveyshuoltoon, saa masennus- tai unilääkettä ja mahdollisesti sairauslomaa. Pahimmillaan vuosien kierteen jälkeen seurauksena voi olla jopa työkyvyttömyys – ikävä ja kallis vaihtoehto kaikille, Remes toteaa.

Alun perin yrittäjät suunnittelivat konfliktinhallinnan kehittämishanketta muutamaan asiakasorganisaatioon tarkoituksenaan hakea Työsuojelurahaston kehittämismäärärahaa.

– Rahaston tutkimusasiantuntija Mikael Saarinen piti kuitenkin asiaamme suomalaiselle työelämälle laajasti merkittävänä. Hän ehdotti konfliktinhallinnan prosessin mallintamista ja tuotteistamista uuden tuotteistusmäärärahan avulla. Hän myös sparrasi meitä hakemuksen tekemisessä, Remes ja Lundberg kiittävät.

Tuloksena syntyi Sovunrakentajat-prosessi ja sitä tukeva tuote- ja palvelukokonaisuus. Prosessi kuvaa kaikille saman, läpinäkyvän ja reilun toimintamallin aktiiviseen konfliktien hallintaan: ennaltaehkäisyyn, sopuratkaisuun ja sovun tukitoimiin.

Kokonaisuus sisältää sekä konsultointi- ja valmennuspalveluita että käytännön työkalupakin ja digitaaliset oppipolut taitotiedon lisäämiseksi. Tärkeätä on erityisesti esimiesten, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon kykyjen lisääminen, mutta kuka tahansa työntekijä voi kehittää asennettaan ja osaamistaan sovun rakentamiseen – ei sen nakertamiseen.

Laajasti työelämän käyttöön

Remes ja Lundberg ovat perustaneet Sovunrakentajat Oy:n, joka omistaa tekijänoikeudet prosessiin ja tuote- ja palvelukokonaisuuteen. Tuotteistusmäärärahan tarkoituksena on, että konsepti on mahdollisimman laajassa levityksessä ja sovellettavissa mahdollisimman monen työpaikan hyödyksi.

– Tuotteistaminen pakotti meidät miettimään, mitä aktiivinen konfliktinhallinta olisi laajassa käytössä. Havaitsimme esimerkiksi, että pulmat työpaikoilla kasvavat organisaation koon myötä. Valmennus kasvotusten olisi niissä liian kallista. Siksi kehitimme perinteisten työkalujen rinnalle kustannustehokkaan verkkopohjaisen oppimisalustan erityisesti työvoimavaltaisten organisaatioiden käyttöön, yrittäjät kertovat.

Sovunrakentajat-tuoteperheen pääasiakaskunta ovat keskisuuret ja suuret työvoimavaltaiset organisaatiot. Tuoteperhettä kehitetään edelleen ja testataan pilottiorganisaatioissa tämän ja ensi vuoden aikana. Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymässä käynnistyy ensimmäinen pilottihanke syksyllä 2015. Työsuojelurahastolta haetaan kehittämisavustusta hankkeisiin.

Lisätietoa

Work Design Oy: Sovunrakentajat-palvelu- ja tuotekokonaisuuden konseptointi. Tuotteistus. www.tsr.fi > Hae numerolla 115062.

Tuotteistusmäärärahan rahoitusehdot ja esite

Tuotteistusmääräraha on haettavissa ilman hakuaikoja. Ennen hakemuksen tekemistä ota yhteyttä Työsuojelurahaston asiantuntijaan, puh. 09 6803 3311. Asiantuntija neuvoo määrärahakriteereissä ja hakemuksen täyttämisessä.