Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Konfliktien ei kannata antaa pilata organisaation työhyvinvointia ja tuottavuutta. Eripurasta saa niskalenkin Sovunrakentajan avulla. Se on ensimmäinen työpaikkojen käyttöön konseptoitu asiantuntijapalvelu, joka on syntynyt Työsuojelurahaston tuotteistusmäärärahan tuella.
Kuppikuntia, juoruja, puhumattomuutta, pahan puhumista ja luottamuspulaa. Pelon ja huolen ilmapiiriä. Huonoa yhteispeliä ja valtapelejä. Uusien työtapojen vastustamista. Stressiä ja työuupumusta. Jatkuvia poissaoloja, jopa vuosien sairauslomakierteitä.
Konfliktit ilmenevät monin tavoin. Valmentaja ja suomalaisen työyhteisösovittelun uranuurtaja Saara Remes Work Design Oy:stä tietää yli 20 vuoden kokemuksella, että konfliktit ja niiden aiheuttama psykososiaalinen kuormittuminen ovat iso ongelma organisaatioissa. Riski niihin kasvaa epävarmoina aikoina, kun moni saa pelätä työpaikkansa puolesta.
– Konfliktit syövät aivokapasiteettia ja ovat katalimpia aikavarkaita. Kukaan ei tiedä täsmällisesti, kuinka paljon välittömiä ja välillisiä kustannuksia niistä koituu. Tutkimusten mukaan kuitenkin yli puolet menetetyistä työpäivistä aiheutuu stressistä ja psykososiaalisista syistä, mikä tarkoittaa organisaatiolle vuositasolla noin 2 000 euron kustannusta työntekijää kohti, Remes sanoo.
Saman tuottavuutta syövän eripuran on havainnut Remeksen yhteistyökumppani, yritysjohdon ja työyhteisöjen valmentaja Katja Lundberg Lundberg Managementista. Hän korostaa, että juuri nyt kyky ymmärtää ja johtaa ihmisiä ihmisinä on kaikkein suurin tuottavuuden lähde – tai sen este. Pelkkä prosessien kehittäminen ei enää riitä.
Juuri nyt kyky ymmärtää ja johtaa ihmisiä ihmisinä on kaikkein suurin tuottavuuden lähde – tai sen este.
Mallinnettua konfliktinhallintaa
Remes ja Lundberg lähestyvät ihmisten johtamista ja tuottavuutta konfliktinhallinnan näkökulmasta. He ovat työssään huomanneet, että juuri tätä osaamista organisaatioissa ei välttämättä ole riittävästi.
– Usein konfliktit medikalisoituvat ja jäävät käsittelemättä, kun huonosti voiva työntekijä menee työterveyshuoltoon, saa masennus- tai unilääkettä ja mahdollisesti sairauslomaa. Pahimmillaan vuosien kierteen jälkeen seurauksena voi olla jopa työkyvyttömyys – ikävä ja kallis vaihtoehto kaikille, Remes toteaa.
Alun perin yrittäjät suunnittelivat konfliktinhallinnan kehittämishanketta muutamaan asiakasorganisaatioon tarkoituksenaan hakea Työsuojelurahaston kehittämismäärärahaa.
– Rahaston tutkimusasiantuntija Mikael Saarinen piti kuitenkin asiaamme suomalaiselle työelämälle laajasti merkittävänä. Hän ehdotti konfliktinhallinnan prosessin mallintamista ja tuotteistamista uuden tuotteistusmäärärahan avulla. Hän myös sparrasi meitä hakemuksen tekemisessä, Remes ja Lundberg kiittävät.
Tuloksena syntyi Sovunrakentajat-prosessi ja sitä tukeva tuote- ja palvelukokonaisuus. Prosessi kuvaa kaikille saman, läpinäkyvän ja reilun toimintamallin aktiiviseen konfliktien hallintaan: ennaltaehkäisyyn, sopuratkaisuun ja sovun tukitoimiin.
Kokonaisuus sisältää sekä konsultointi- ja valmennuspalveluita että käytännön työkalupakin ja digitaaliset oppipolut taitotiedon lisäämiseksi. Tärkeätä on erityisesti esimiesten, työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon kykyjen lisääminen, mutta kuka tahansa työntekijä voi kehittää asennettaan ja osaamistaan sovun rakentamiseen – ei sen nakertamiseen.
Laajasti työelämän käyttöön
Remes ja Lundberg ovat perustaneet Sovunrakentajat Oy:n, joka omistaa tekijänoikeudet prosessiin ja tuote- ja palvelukokonaisuuteen. Tuotteistusmäärärahan tarkoituksena on, että konsepti on mahdollisimman laajassa levityksessä ja sovellettavissa mahdollisimman monen työpaikan hyödyksi.
– Tuotteistaminen pakotti meidät miettimään, mitä aktiivinen konfliktinhallinta olisi laajassa käytössä. Havaitsimme esimerkiksi, että pulmat työpaikoilla kasvavat organisaation koon myötä. Valmennus kasvotusten olisi niissä liian kallista. Siksi kehitimme perinteisten työkalujen rinnalle kustannustehokkaan verkkopohjaisen oppimisalustan erityisesti työvoimavaltaisten organisaatioiden käyttöön, yrittäjät kertovat.
Sovunrakentajat-tuoteperheen pääasiakaskunta ovat keskisuuret ja suuret työvoimavaltaiset organisaatiot. Tuoteperhettä kehitetään edelleen ja testataan pilottiorganisaatioissa tämän ja ensi vuoden aikana. Turun ja Kaarinan Seurakuntayhtymässä käynnistyy ensimmäinen pilottihanke syksyllä 2015. Työsuojelurahastolta haetaan kehittämisavustusta hankkeisiin.
Lisätietoa
Work Design Oy: Sovunrakentajat-palvelu- ja tuotekokonaisuuden konseptointi. Tuotteistus. www.tsr.fi > Hae numerolla 115062.
Tuotteistusmääräraha on haettavissa ilman hakuaikoja. Ennen hakemuksen tekemistä ota yhteyttä Työsuojelurahaston asiantuntijaan, puh. 09 6803 3311. Asiantuntija neuvoo määrärahakriteereissä ja hakemuksen täyttämisessä.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
