Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Mobiililaitteiden viihdekäyttö on veturinkuljettajilta täysin kielletty ajon aikana. VR:n turvallisuuspäällikkö Ville Mäki-Kamppi toivoo, että kaikkien kulkuvälineiden kuljettajat skuutista henkilö- ja kuorma-autoon pohtisivat omaa mobiililaitteiden käyttöään liikenteessä.
”VR:n työntekijöille puhelin on tärkeä työväline. Sillä tarkastetaan matkaliput ja hoidetaan ravintolavaunun tilauksia. Koska mobiililaite kulkee mukana lähes joka tilanteessa, meidän on täytynyt määritellä tarkasti, millainen käyttö sopii työhön ja millainen ei.
Veturinkuljettajat eivät saa käyttää omia mobiililaitteitaan ajon aikana lainkaan. Kielto on ehdoton ja koskee kaikkea viihdekäyttöä, myös valokuvaamista ja videoimista. Huomio siirtyy kännykään heti, kun sen avaa, eikä junaa ohjatessa näin saa käydä. Siksi selkeintä ja turvallisinta on pitää puhelin poissa käsistä koko matkan ajan.
Täyskielto ei ole uusi linjaus. Otimme sen käyttöön jo vuosia sitten, kun puhelimiin alkoi tulla yhä enemmän viihdesisältöjä. Sama pätee konduktööreihin ja ravintolavaunun työntekijöihin: kun ollaan töissä, ei räplätä omaa kännykkää. On tärkeää pysyä läsnä ja huomioida asiakkaat joka tilanteessa.
Somea voi selata tai omia asioita hoitaa kännykällä vain tauoilla.
Puhumme työntekijöiden kanssa paljon siitä, milloin puhelinta voi käyttää ja milloin ei; sopivan hetken tunnistaminen on rautatiealalla tärkeä taito. Somea voi selata tai omia asioita hoitaa kännykällä vain tauoilla.
Pidämme aihetta esillä koulutuksissa ja arjen keskusteluissa. Haluamme, että jokaisella on selkeä käsitys siitä, milloin puhelinta voi käyttää vapaammin.
Luotamme työntekijöihimme, emmekä halua luoda valvovan silmän kulttuuria. Kuljettajat ymmärtävät, miksi rajoituksia tarvitaan, sillä turvallisuuden varmistaminen on sisäänrakennettu asia heidän ammatissaan.
Haluan nostaa esiin myös laajemman näkökulman rautatiealan ulkopuolelta: Mobiililaitteen ei pitäisi viedä huomiota liikenteessä missään tilanteessa.
Työstä saa kertoa somessa, ja me kannustammekin siihen. Moni veturinkuljettaja ottaa kuvan esimerkiksi lähtöasemalta tai työpäivän päätteeksi. Se sopii hyvin, kunhan kuvaaminen tapahtuu vasta sitten, kun se on täysin turvallista.
Haluan nostaa esiin myös laajemman näkökulman rautatiealan ulkopuolelta: Mobiililaitteen ei pitäisi viedä huomiota liikenteessä missään tilanteessa. Moni kaivaa puhelimen esiin auton ratissa, pyörän selässä tai sähköskuutilla ajaessaan.
Olen huomannut, että ammattikuljettajillakin on liian usein kännykkä kädessä auton ratissa ajon aikana. Onko kännykän käyttäminen todella tarpeellista liikenteessä, jossa on muutenkin monenlaisia riskejä?”
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
On aamuruuhkan aika, mutta tämä metrojuna on tyhjä. Lähtöaika Roihupellon varikkoraiteelta on sitten, kun pieni tekninen ongelma on korjattu. Koneistaja Eetu Salokarin osaamista tarvitaan, jotta junat pysyvät käyttökunnossa. Takaisin sorvin ääreen, kirjaimellisesti. On aamuseitsemän, ja koneistaja Eetu Salokari käynnistelee työhuoneella koneitaan totutuin ottein. Läheisellä metroradalla junat suhahtelevat ohi kahden ja puolen minuutin välein, mutta Roihupellossa
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Turvallisuus ei ole yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella ja toimia joka päivä. Lassila & Tikanojan viisi menetelmää näyttävät, miten systemaattinen työ ja henkilöstön osallistaminen tekevät turvallisuudesta yhteisen onnistumisen. 1. Työn aloituslista Lassila & Tikanojan palveluissa kaikkia työntekijöitä kannustetaan arvioimaan työn keskeiset riskit ennen aloittamista. Työn aloituslista toimii viime hetken tarkistusvälineenä esimerkiksi prosessipuhdistustehtävissä, joka auttaa huomaamaan
