Pesäpalloilija Lauri Rönkkö: ”Kun käänsin päätä, katse laahasi perässä”

”Viime vuoden keväänä olin jo pitkään elänyt arkeani siten, että sivuutin väsymyksen tunteen. Nukuin aivan liian lyhyitä yöunia. Lisäksi urheilumaailmassa kiire ei ole mitenkään ennenkuulumaton asia. Kuvittelin, että kyllä minä jaksan, kun kerran olen ennenkin jaksanut.

Nukkumaan mennessä sydämeni tykytti.

Sitten alkoi tulla oikeasti säikäyttäviä oireita. Nukkumaan mennessä sydämeni tykytti ja alkoi tulla kummallista huimauksen tunnetta, aivan kuin päässä heittäisi. Aluksi tunne tuli pesäpallotreeneissä, mutta sitten myös vapaa-ajalla.

Käänteentekevä tapaus sattui, kun olimme hävinneet Superpesiksen välieräsarjan ja ajautuneet pronssipeliin. Siitä muutaman päivän päästä olivat tyttöystäväni synttärit. Kävimme hänen vanhempiensa kanssa syömässä, ja ruokailun aikana alkoi heittää päässä.

Tunnetta on vaikea selittää. Tuntui siltä kuin katse laahaisi perässä, kun käänsi päätään. Tai kun kohdistaa katseensa johonkin, niin katse heiluu jonkin aikaa.

Tilanne sai minut hakeutumaan mahdollisimman nopeasti joukkueemme lääkärin vastaanotolle. Hän suositteli neurologin tutkimuksia, joissa ei selvinnyt paljoa. Sydänkäyrässä tosin oli jotakin häikkää, ja lääkäri arveli sen johtuvan ylirasituksesta. Muistan, että taisin kommentoida, ettei se siitä voi johtua. Olinhan ollut fyysisesti hyvässä kunnossa. Silloin ei vielä tullut mieleen, että voisi olla kyse stressistä ja henkisestä ylirasituksesta.

Epätietoisuus ja jatkuva selvittäminen oli rankkaa.

Muitakin oireita seurasi. Hengitysvaikeuksien ja rytmihäiriöiden lisäksi minulla oli vatsavaivoja, rintakipuja, yläselkäkipuja ja tuntopuutoksia raajoissa. Kävin useammalla eri lääkärillä. Lopulta selvisi, että osa oireista johtuu luultavasti refluksitaudista. Diagnoosin jälkeen kuitenkin tiesin jo, että on tässä muutakin.

Epätietoisuus ja jatkuva selvittäminen oli rankkaa. Mietin lääkärikäyntien aikana, että jos joskus selviää, mitä tämä fyysisesti on, käyn juttelemassa myös mielenterveyden ammattilaisen kanssa.

Psykiatrin kyselyn perusteella selvisikin, että minulla on voimakasta ahdistusta ja jonkinasteista masennusta. Niiden oireet olivat lähteneet pahenemaan, koska uupumusta ei ollut huomannut ajoissa. Oireet ovat kuin lumipallo, joka lähtee vyörymään: mukaan tarttuu kaikki mahdollinen.

Kävin vielä pari kertaa psykiatrilla, ja sitten siirryin juttelemaan Sotkamon kunnan psykologin kanssa.

Lopulta olin neljä kuukautta sairauslomalla. Menin välillä vanhempieni luo, lepäsin paljon ja vietin aikaa läheisteni kanssa. Vaikka palaudun parhaiten ollessani yksin, ei kuitenkaan ollut hyvä olla liikaa yksin, koska silloin uppoutui liikaa omien ajatustensa kierteeseen. Aloin myös asettaa hyvät unet etusijalle.

Hyvä olo on elämän mittainen projekti.

Sairausloman jälkeen aloin tähdätä siihen, että pääsisin vielä pelaamaan Superpesistä. Teimme valmentajien kanssa päätöksen, että menisin aluksi alempaan sarjaan hakemaan pelituntumaa. Vaikka pelaaminen olisi mitä tahansa, ainakin se olisi kivaa tekemistä. Tästä lähti liikkeelle hyvä kierre, jonka seurauksena olin Sotkamon Jymyn pelaavassa kokoonpanossa tämän vuoden loppukesällä.

Hyvä olo on elämän mittainen projekti. On hyvä tietää, että pääsen tarvittaessa juttelemaan psykologilleni uudestaan.

Omien tarpeideni kuunteleminen, kiireen välttäminen ja hyvät unet ovat nyt elämässäni keskiössä.”

Laurin vinkit – nämä olen oppinut:

1. Ota väsynyt olo vakavasti. Jos aina ajattelee, että olen ennenkin jaksanut, vaikka vähän väsyttää, ennen pitkää tulee seinä vastaan.
2. Huomaa uupumuksen merkit. Kun tulet kotiin töistä tai muista velvollisuuksista, ja joudut päivästä toiseen käyttämään vapaa-aikasi makaamiseen ja lepäämiseen, niin omaan vointiin on syytä alkaa kiinnittää huomiota.
3. Mene matalalla kynnyksellä juttelemaan ammattilaiselle. Jos vähänkään käy mielessä, että voisit hyötyä jutteluavusta, kannattaa mennä. Asiat ovat luottamuksellisia – siinä ei menetä mitään.