Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pesäpalloilija Lauri Rönkkö: ”Kun käänsin päätä, katse laahasi perässä”
Kirjoittaja: Jaana Haapaluoma-Höglund
Kuvaaja: Timo Villanen
Sotkamon Jymyn pesäpalloilija Lauri Rönkön keho alkoi oireilla kummallisesti viime vuonna. Kun vyyhti lopulta purkautui, uupumus oli jo ehtinyt pitkälle.
”Viime vuoden keväänä olin jo pitkään elänyt arkeani siten, että sivuutin väsymyksen tunteen. Nukuin aivan liian lyhyitä yöunia. Lisäksi urheilumaailmassa kiire ei ole mitenkään ennenkuulumaton asia. Kuvittelin, että kyllä minä jaksan, kun kerran olen ennenkin jaksanut.
Nukkumaan mennessä sydämeni tykytti.
Sitten alkoi tulla oikeasti säikäyttäviä oireita. Nukkumaan mennessä sydämeni tykytti ja alkoi tulla kummallista huimauksen tunnetta, aivan kuin päässä heittäisi. Aluksi tunne tuli pesäpallotreeneissä, mutta sitten myös vapaa-ajalla.
Käänteentekevä tapaus sattui, kun olimme hävinneet Superpesiksen välieräsarjan ja ajautuneet pronssipeliin. Siitä muutaman päivän päästä olivat tyttöystäväni synttärit. Kävimme hänen vanhempiensa kanssa syömässä, ja ruokailun aikana alkoi heittää päässä.
Tunnetta on vaikea selittää. Tuntui siltä kuin katse laahaisi perässä, kun käänsi päätään. Tai kun kohdistaa katseensa johonkin, niin katse heiluu jonkin aikaa.
Tilanne sai minut hakeutumaan mahdollisimman nopeasti joukkueemme lääkärin vastaanotolle. Hän suositteli neurologin tutkimuksia, joissa ei selvinnyt paljoa. Sydänkäyrässä tosin oli jotakin häikkää, ja lääkäri arveli sen johtuvan ylirasituksesta. Muistan, että taisin kommentoida, ettei se siitä voi johtua. Olinhan ollut fyysisesti hyvässä kunnossa. Silloin ei vielä tullut mieleen, että voisi olla kyse stressistä ja henkisestä ylirasituksesta.
Epätietoisuus ja jatkuva selvittäminen oli rankkaa.
Muitakin oireita seurasi. Hengitysvaikeuksien ja rytmihäiriöiden lisäksi minulla oli vatsavaivoja, rintakipuja, yläselkäkipuja ja tuntopuutoksia raajoissa. Kävin useammalla eri lääkärillä. Lopulta selvisi, että osa oireista johtuu luultavasti refluksitaudista. Diagnoosin jälkeen kuitenkin tiesin jo, että on tässä muutakin.
Epätietoisuus ja jatkuva selvittäminen oli rankkaa. Mietin lääkärikäyntien aikana, että jos joskus selviää, mitä tämä fyysisesti on, käyn juttelemassa myös mielenterveyden ammattilaisen kanssa.
Psykiatrin kyselyn perusteella selvisikin, että minulla on voimakasta ahdistusta ja jonkinasteista masennusta. Niiden oireet olivat lähteneet pahenemaan, koska uupumusta ei ollut huomannut ajoissa. Oireet ovat kuin lumipallo, joka lähtee vyörymään: mukaan tarttuu kaikki mahdollinen.
Kävin vielä pari kertaa psykiatrilla, ja sitten siirryin juttelemaan Sotkamon kunnan psykologin kanssa.
Lopulta olin neljä kuukautta sairauslomalla. Menin välillä vanhempieni luo, lepäsin paljon ja vietin aikaa läheisteni kanssa. Vaikka palaudun parhaiten ollessani yksin, ei kuitenkaan ollut hyvä olla liikaa yksin, koska silloin uppoutui liikaa omien ajatustensa kierteeseen. Aloin myös asettaa hyvät unet etusijalle.
Hyvä olo on elämän mittainen projekti.
Sairausloman jälkeen aloin tähdätä siihen, että pääsisin vielä pelaamaan Superpesistä. Teimme valmentajien kanssa päätöksen, että menisin aluksi alempaan sarjaan hakemaan pelituntumaa. Vaikka pelaaminen olisi mitä tahansa, ainakin se olisi kivaa tekemistä. Tästä lähti liikkeelle hyvä kierre, jonka seurauksena olin Sotkamon Jymyn pelaavassa kokoonpanossa tämän vuoden loppukesällä.
Hyvä olo on elämän mittainen projekti. On hyvä tietää, että pääsen tarvittaessa juttelemaan psykologilleni uudestaan.
Omien tarpeideni kuunteleminen, kiireen välttäminen ja hyvät unet ovat nyt elämässäni keskiössä.”
Laurin vinkit – nämä olen oppinut:
Ota väsynyt olo vakavasti. Jos aina ajattelee, että olen ennenkin jaksanut, vaikka vähän väsyttää, ennen pitkää tulee seinä vastaan.
Huomaa uupumuksen merkit. Kun tulet kotiin töistä tai muista velvollisuuksista, ja joudut päivästä toiseen käyttämään vapaa-aikasi makaamiseen ja lepäämiseen, niin omaan vointiin on syytä alkaa kiinnittää huomiota.
Mene matalalla kynnyksellä juttelemaan ammattilaiselle. Jos vähänkään käy mielessä, että voisit hyötyä jutteluavusta, kannattaa mennä. Asiat ovat luottamuksellisia – siinä ei menetä mitään.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
