Myötätunto ehkäisee uupumusta kuudella tavalla

Suomessa arviolta joka neljäs kokee työstressiä.

Ymmärränkö oikein, että koet riittämättömyyttä työtehtäviesi äärellä tällä hetkellä? Kiitos, kun kerrot. Kertoisitko lisää, niin mietitään, miten voisin parhaiten auttaa.”

Kuvittele, että kokisit turvalliseksi sanoa ääneen tällaisen tilanteen esimiehellesi työpaikalla ja että esimiehesi reagoisi tällä tavoin myötätuntoisesti.

Riittämättömyyden kokemus on yksi kolmesta työuupumuksen aiheuttajista. Kaksi muuta ovat kokemus tylsistymisestä tai kasvumahdollisuuksien puutteesta sekä kokemus liiallisesta työmäärästä yhdistettynä kunnianhimoiseen vimmaan menestyä.

Uuvuttava työstressi on yhä yleisempää. Regus Groupin 15 maata ja 1 000 yritystä kattava From Distressed to De-Stressed -tutkimus osoittaa, että 60 prosenttia työntekijöistä ympäri maailman kokee stressitasonsa olevan kohoamassa. Suomessa arviolta joka neljäs kokee työstressiä.

Yksi tärkeä ja usein liian pehmeänä tai toissijaisena ajateltu keino ehkäistä työuupumusta – ja ylipäänsä työn kuormitusta – on myötätunto. Myötätunto ei itsestään muuta yksitoikkoista työtä monipuoliseksi ja haastavaksi tai järjestä kalenteria hallittavaksi ja hengittäväksi. Se kuitenkin auttaa näiden ongelmien näkemisessä ja niihin puuttumisessa. Lisäksi myötätunto auttaa pureutumaan vain olosuhteiden korjaamista syvemmälle synnyttäen paitsi kestäviä työn voimavaroja, myös aitoa työn iloa. Myötätunnolla on väliä liiallisen työkuormituksen ehkäisyssä erityisesti kuudesta syystä:

Ensinnäkin haluamme usein kuormituksen äärellä ennen kaikkea kokea tulevamme kuulluiksi. Melkein mikä tahansa asia niin työssä kuin elämässä yleensä helpottaa tai on ylipäänsä helpommin ratkaistavissa, kun koemme ensin tulleemme ymmärretyiksi. Tutkimusten mukaan ymmärretyksi tullut asiakas kokee saaneensa enemmän aikaa lääkärin vastaanotolla, ja ymmärretyksi tullut työkaveri on valmiimpi joustamaan yhteistä ratkaisua haettaessa.

Toiseksi myötätunto edistää palautumista kahdella tavalla. Se tuo konkreettisia taitoja käsitellä hankalia vuorovaikutustilanteita asiakkaan tai työkaverin kanssa. Osaamme esimerkiksi laittaa hankalan tilanteen nopeammin perspektiiviin. Lisäksi se tarjoaa tukea työyhteisön kautta. Eräässä organisaatiossa työntekijät menivät siivouskaappiin tuulettumaan yhdessä hankalan työtilanteen jälkeen ja loivat työyhteisössä kiertävän pussin, josta kukin sai sopivana hetkenä nostaa kannustavan viestin. Samaan aikaan panostettiin onnistumisten ääneen jakamiseen yhdessä.

Kolmanneksi myötätunto lisää halukkuutta ja vahvistaa taitoja tehdä yhteistyötä erilaistenkin ihmisten kanssa sekä edistää laadukkaiden sosiaalisten yhteyksien syntymistä. Kokemus sosiaalisesta yhteydestä ja siitä, että saatoimme onnistuneesti auttaa toista, synnyttää aitoa työn iloa. Parhaassa tapauksessa saamme kokea toimivamme toisten hyväksi tavalla, joka on meille itsellemme mielekäs. Erityisesti tämä yhdistelmä vahvistaa kokemusta työn merkityksellisyydestä, mikä puolestaan edistää muun muassa sitoutumista ja tavoitteiden saavuttamista.

Neljänneksi myötätunto on avain siihen, että aivomme toimivat ylivirittyneessä ympäristössä luovasti ja optimaalisesti mahdollistaen oppimisen ja kasvun. Evoluution myötä on luonnollista, että reagoimme erityisen voimakkaasti uhkaan ja että koemme herkästi haluavamme erilaisia ympäristön tarjoamia virikkeitä. Pelkotila tai jatkuva reagoiminen ja saavuttaminen kuormittavat kuitenkin aivoja ja saavat kehomme stressitilaan. Ainoastaan myötätunnon edistämässä levollisuuden ja sosiaalisen yhteyden tilassa aivojen edistyneemmät taidot, kuten reflektointi, suunnittelu ja empatia, pääsevät optimaalisesti käyttöömme. Sen myötä aivomme toimivat joustavammin, yhdistelevät uusia asioita luovemmin, muistavat paremmin ja keskittyvät tehokkaammin. Tämä vahvistaa kyvykkyyden ja työssä pärjäämisen kokemusta.

Viidenneksi myötätunto edistää fysiologista terveyttä ja vahvistaa esimerkiksi positiivisia tunteita, mikä vuorostaan vahvistaa onnellisuutta ja hyvinvointia. Sydämen rytmimme reagoi positiivisesti laadukkaaseen sosiaaliseen yhteyteen työkaverin kanssa ja immuniteettisysteemimme vahvistuu välittämisen kokemuksen myötä. Myötätunnon terveysvaikutukset näkyvät stressin, ahdistuksen ja masennuksen vähenemisenä sekä parempana unenlaatuna.

Kuudenneksi myötätuntoinen suhtautuminen auttaa myöntämään, kun tilanne tuntuu liian raskaalta. Myötätunto auttaa myös muistamaan, että tällöin kaipaamme välittämistä liiallisen ankaruuden sijaan. Tilanteesta riippuen oikeanlainen välittäminen saattaa tarkoittaa ystävällisen jämäkkää paremman tuloksen vaatimista, terveiden rajojen asettamista ja avun pyytämistä tai vastaanottamista, tai lepoa ja lohdutusta. Myötätunto sisäisenä ja jaettuna vahvuutena tarkoittaa, että opimme ja kehitymme tehokkaammin, sillä meidän ei tarvitse hävetä tai jäädä jumiin virheisiin, puutteisiin ja epäonnistumisiin.

Myötätunto on jokaisen työntekijän valinta ja mahdollisuus. Samaan aikaan johtajan esimerkillä on painava arvo. Lisäksi koko organisaation tasolla on mahdollisuus ja velvoite katsoa, että omaksutut normit ja vallitsevat uskomukset kannustavat valitsemaan myötätunnon myös kiireen, paineen, ja kilpailun äärellä. Näin myös kannattaisi tehdä, sillä juuri myötätunnon avulla pysymme terveempinä ja toimintakykyisempinä myös paineen alla.