Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Ymmärränkö oikein, että koet riittämättömyyttä työtehtäviesi äärellä tällä hetkellä? Kiitos, kun kerrot. Kertoisitko lisää, niin mietitään, miten voisin parhaiten auttaa.”
Kuvittele, että kokisit turvalliseksi sanoa ääneen tällaisen tilanteen esimiehellesi työpaikalla ja että esimiehesi reagoisi tällä tavoin myötätuntoisesti.
Riittämättömyyden kokemus on yksi kolmesta työuupumuksen aiheuttajista. Kaksi muuta ovat kokemus tylsistymisestä tai kasvumahdollisuuksien puutteesta sekä kokemus liiallisesta työmäärästä yhdistettynä kunnianhimoiseen vimmaan menestyä.
Uuvuttava työstressi on yhä yleisempää. Regus Groupin 15 maata ja 1 000 yritystä kattava From Distressed to De-Stressed -tutkimus osoittaa, että 60 prosenttia työntekijöistä ympäri maailman kokee stressitasonsa olevan kohoamassa. Suomessa arviolta joka neljäs kokee työstressiä.
Yksi tärkeä ja usein liian pehmeänä tai toissijaisena ajateltu keino ehkäistä työuupumusta – ja ylipäänsä työn kuormitusta – on myötätunto. Myötätunto ei itsestään muuta yksitoikkoista työtä monipuoliseksi ja haastavaksi tai järjestä kalenteria hallittavaksi ja hengittäväksi. Se kuitenkin auttaa näiden ongelmien näkemisessä ja niihin puuttumisessa. Lisäksi myötätunto auttaa pureutumaan vain olosuhteiden korjaamista syvemmälle synnyttäen paitsi kestäviä työn voimavaroja, myös aitoa työn iloa. Myötätunnolla on väliä liiallisen työkuormituksen ehkäisyssä erityisesti kuudesta syystä:
Ensinnäkin haluamme usein kuormituksen äärellä ennen kaikkea kokea tulevamme kuulluiksi. Melkein mikä tahansa asia niin työssä kuin elämässä yleensä helpottaa tai on ylipäänsä helpommin ratkaistavissa, kun koemme ensin tulleemme ymmärretyiksi. Tutkimusten mukaan ymmärretyksi tullut asiakas kokee saaneensa enemmän aikaa lääkärin vastaanotolla, ja ymmärretyksi tullut työkaveri on valmiimpi joustamaan yhteistä ratkaisua haettaessa.
Toiseksi myötätunto edistää palautumista kahdella tavalla. Se tuo konkreettisia taitoja käsitellä hankalia vuorovaikutustilanteita asiakkaan tai työkaverin kanssa. Osaamme esimerkiksi laittaa hankalan tilanteen nopeammin perspektiiviin. Lisäksi se tarjoaa tukea työyhteisön kautta. Eräässä organisaatiossa työntekijät menivät siivouskaappiin tuulettumaan yhdessä hankalan työtilanteen jälkeen ja loivat työyhteisössä kiertävän pussin, josta kukin sai sopivana hetkenä nostaa kannustavan viestin. Samaan aikaan panostettiin onnistumisten ääneen jakamiseen yhdessä.
Kolmanneksi myötätunto lisää halukkuutta ja vahvistaa taitoja tehdä yhteistyötä erilaistenkin ihmisten kanssa sekä edistää laadukkaiden sosiaalisten yhteyksien syntymistä. Kokemus sosiaalisesta yhteydestä ja siitä, että saatoimme onnistuneesti auttaa toista, synnyttää aitoa työn iloa. Parhaassa tapauksessa saamme kokea toimivamme toisten hyväksi tavalla, joka on meille itsellemme mielekäs. Erityisesti tämä yhdistelmä vahvistaa kokemusta työn merkityksellisyydestä, mikä puolestaan edistää muun muassa sitoutumista ja tavoitteiden saavuttamista.
Neljänneksi myötätunto on avain siihen, että aivomme toimivat ylivirittyneessä ympäristössä luovasti ja optimaalisesti mahdollistaen oppimisen ja kasvun. Evoluution myötä on luonnollista, että reagoimme erityisen voimakkaasti uhkaan ja että koemme herkästi haluavamme erilaisia ympäristön tarjoamia virikkeitä. Pelkotila tai jatkuva reagoiminen ja saavuttaminen kuormittavat kuitenkin aivoja ja saavat kehomme stressitilaan. Ainoastaan myötätunnon edistämässä levollisuuden ja sosiaalisen yhteyden tilassa aivojen edistyneemmät taidot, kuten reflektointi, suunnittelu ja empatia, pääsevät optimaalisesti käyttöömme. Sen myötä aivomme toimivat joustavammin, yhdistelevät uusia asioita luovemmin, muistavat paremmin ja keskittyvät tehokkaammin. Tämä vahvistaa kyvykkyyden ja työssä pärjäämisen kokemusta.
Viidenneksi myötätunto edistää fysiologista terveyttä ja vahvistaa esimerkiksi positiivisia tunteita, mikä vuorostaan vahvistaa onnellisuutta ja hyvinvointia. Sydämen rytmimme reagoi positiivisesti laadukkaaseen sosiaaliseen yhteyteen työkaverin kanssa ja immuniteettisysteemimme vahvistuu välittämisen kokemuksen myötä. Myötätunnon terveysvaikutukset näkyvät stressin, ahdistuksen ja masennuksen vähenemisenä sekä parempana unenlaatuna.
Kuudenneksi myötätuntoinen suhtautuminen auttaa myöntämään, kun tilanne tuntuu liian raskaalta. Myötätunto auttaa myös muistamaan, että tällöin kaipaamme välittämistä liiallisen ankaruuden sijaan. Tilanteesta riippuen oikeanlainen välittäminen saattaa tarkoittaa ystävällisen jämäkkää paremman tuloksen vaatimista, terveiden rajojen asettamista ja avun pyytämistä tai vastaanottamista, tai lepoa ja lohdutusta. Myötätunto sisäisenä ja jaettuna vahvuutena tarkoittaa, että opimme ja kehitymme tehokkaammin, sillä meidän ei tarvitse hävetä tai jäädä jumiin virheisiin, puutteisiin ja epäonnistumisiin.
Myötätunto on jokaisen työntekijän valinta ja mahdollisuus. Samaan aikaan johtajan esimerkillä on painava arvo. Lisäksi koko organisaation tasolla on mahdollisuus ja velvoite katsoa, että omaksutut normit ja vallitsevat uskomukset kannustavat valitsemaan myötätunnon myös kiireen, paineen, ja kilpailun äärellä. Näin myös kannattaisi tehdä, sillä juuri myötätunnon avulla pysymme terveempinä ja toimintakykyisempinä myös paineen alla.
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
Sosiaalinen resilienssi syntyy arjen pienistä teoista: huomenta-sanasta, kiitoksesta ja siitä, että kukaan ei jää työyhteisössä yksin. Sosiaalinen resilienssi tarkoittaa kykyä selvitä hankalissakin tilanteissa yhdessä, keksiä ratkaisuja porukalla ja rakentaa työyhteisöä, jossa jokainen kokee olevansa osa jotain, kertoo työnohjaaja Krisse Lipponen. Resilienssi näkyy siinä, miten hyvin selviydymme arjen haasteista. Se pohjaa siihen, miten kohtelemme toisiamme ja
Sodankylässä henkilöstö voi hyvin eikä uuvu työssään. Meidän on pystyttävä muokkaamaan tehtäviä ihmisten mukaan, ei toisinpäin, sanoo kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. ”Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki jaksavat paremmin eivätkä kärsi työuupumuksesta. Se on aivan perustavaa laatua oleva asia. Siksi olen erityisen iloinen, että Sodankylä sai tämän vuoden työhyvinvointikyselystä ennätyksellisen myönteiset tulokset työilmapiiristä. Työntekijät ovat kuntamme
