Pönttövuoren tunnelin rakentajat tutkittiin rutiininomaisesti sukupuolitautien varalta. Tunneli puhkaistiin kesällä 1917.

Työelämä

• 19.02.2020

Kuppasyyni oli ensim­mäinen työterveys­tarkastus

Ensimmäisissä työterveystarkastuksissa etsittiin vain tarttuvaa kuppatautia.

Palkkapäivänä miehet käskettiin jonoon: ensin lääkärintarkastus ja vasta sen jälkeen kasööri laski markat käteen. Tällaiset joukkotarkastukset olivat vielä sata vuotta sitten tavallisia muun muassa suurilla rakennustyömailla. Käytännössä lääkäri tutki vain suun, kielen, peniksen ja peräaukon. Niissä näkyivät sukupuolitautien merkit.

Syfiliksestä eli kupasta tuli 1800-luvulla todellinen kansantauti, johon sairastui vuosittain tuhansia suomalaisia.

Ehkäisyä ei tunnettu ja ihmisten liikkuessa tauti kulki paikkakunnalta toiselle. Seksin lisäksi kupan pelättiin tarttuvan likaisista vuodevaatteista tai saunan lauteilta. Vastasyntyneitä menehtyi äidiltä saamaansa bakteeriin. Kuppahoidot olivat kivuliaita, kun tautia taltutettiin elohopealla ja arsenikilla.

 Merimiehet tutkittiin satamissa ja kasarmeilla pidettiin säännöllisiä kuppasyynejä.

Lääkintöhallitus yritti epätoivoisesti pysäyttää epidemian.

Taudin kantajiksi epäiltiin niin seksityöläisiä kuin vaeltavia kisällejä, kulkukauppiaita ja sotilaita. Kaupunkien ravintoloissa ja markkinoilla työskenteleviä naisia alettiin tarkastaa säännöllisesti, miesten ammateista vain osa herätti epäilyjä. Merimiehet tutkittiin satamissa ja kasarmeilla pidettiin säännöllisiä kuppasyynejä.

Tarkastettavaksi voitiin määrätä muitakin ammattiryhmiä, kuten palomiehiä.

Sukupuolitautien pelättiin leviävän laivaliikenteen mukana ja lääkäri tarkasti maihin tulevat merimiehet. Hangon satama 1890-luvulla.

Kuppa oli salakavala ja vaarallinen tauti. Hoitamattomana se muuttui piileväksi, lähes oireettomaksi. Vuosikymmenien päästä se saattoi silti aiheuttaa sydänkohtauksen, keskushermoston rappeutumisen, mielenterveysongelmia ja ennenaikaisen kuoleman.

Kuppaan sairastuminen aiheutti ennen muuta häpeää, eikä salailu helpottanut taudin pysäyttämistä.

Joukkotarkastuksia pidettiin nöyryyttävinä, mutta palkkaa ei saanut, ellei pyllistänyt tohtorin edessä.

Joukkotarkastuksia pidettiin nöyryyttävinä, mutta palkkaa ei saanut, ellei pyllistänyt tohtorin edessä. Jonossa nolotti niin sairaita kuin terveitäkin.

Työmiehet toivoivat toki pääsevänsä lääkäriin, mutta keskittyminen sukupuolitauteihin ei vastannut todellista tarvetta. Monet yrittivät silti vuorollaan udella lääkäriltä apua muihinkin vaivoihinsa.

Saksalaiset tutkijat löysivät kuppaa aiheuttavan Treponema pallidum -bakteerin vuonna 1905. Tämä helpotti diagnosointia. Toisen maailmansodan aikana yleistyneen penisilliinin huomattiin tehoavan tautiin.

Suomessa kuppa saatiinkin ensimmäisten antibioottien avulla likimain nujerrettua 1950-luvun aikana. Tuolloin työterveydestäkin ehdittiin huolehtia jo monipuolisemmin.

Kupalta suojauduttiin vaivalloisesti varasalvalla ja -tipoilla. Esimerkiksi sota-ajan ehkäisypakkauksen voiteella käsiteltiin sukupuolielimet ja yhdynnän jälkeen työnnettiin varatipalla kostutettu vanu virtsaputkeen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.