Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Pitkä ja hyvä työura on mahdollinen. Työn muokkaaminen ja joustot auttavat pysymään toimessa kiinni silloin, kun esimerkiksi terveys alkaa reistailla. Työkyvyn mahdollisuuksien löytämiseen kaivataan toimia työpaikoilta, työntekijöiltä ja palvelujärjestelmästä. Kuntoutussäätiön ja Tampereen yliopiston yhteisessä, sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa JAMIT-hankkeessa, kehitettiin keinoja tukea ja lisätä jäljellä olevaa työkykyä sekä helpottaa niiden työssä jatkamista, joilla on erilaisia haasteita ja rajoitteita työssään.
Milla Åkerman
työterveyspsykologi, Porvoon Kuninkaantien työterveyshuolto ”Työterveyshuoltomme oli mukana pilottihankkeessa. Saimme kokeilla uusia palvelumuotoja, joilla asiakkaiden työkykyä ja työhyvinvointia voidaan paremmin tukea – meillä esimerkiksi toimi työluotsi. Sovellamme uusia malleja omaan käyttöömme tulevaisuuttakin varten. Hankkeen tärkeää antia oli myös verkostoituminen työterveyshuollon, kuntoutuksen ja muiden toimijoiden kesken. Kun osaamista yhdistetään, asiakas saa monipuolisempaa palvelua yhdestä paikasta.”
Pirkko Mäkelä-Pusa
kehittämisjohtaja, Kuntoutussäätiö ”Kuntoutussäätiö veti JAMIT-hanketta. Olin mukana kehittämässä hankkeeseen työluotsikoulutusta. Ajatuksemme on, että työterveyshoitaja tai -lääkäri voisi toistuvan sairausloman kirjoittamisen sijaan ohjata asiakkaan koulutetulle työkykykoordinaattorille. Tämän kanssa osatyökykyinen henkilö ja hänen työnantajansa voivat pohtia työkykyä tukevia ratkaisuja. JAMIT-hanke pyrkii myös kannustamaan pieniä työterveys- ja kuntoutustoimijoita yhteistyöhön, mikä lisää resursseja laadukkaampien palveluiden tuottamiseen.”
Marja-Liisa Manka
dosentti, tutkimusjohtaja, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto ”Työelämän tai oman työkyvyn muutoksissa tarvitaan uudenlaisia taitoja kuten psykologista pääomaa. Se muodostuu itseluottamuksesta, toiveikkuudesta, myönteisyydestä ja sitkeydestä. Kehitimme hankkeeseen psykologisen pääoman valmennusohjelman. Menetelmän harjoituksia voidaan soveltaa monenlaisissa tilanteissa, joko järjestettyjen valmennuksien osana tai omatoimisen harjoittelun tukena. Psykologista pääomaa voi tutkimustenkin mukaan oppia koko elämänsä ajan.”
JAMIT-hankkeessa kehitettiin lukuisia oppaita työpaikkojen, työterveys- ja kuntoutustahojen sekä muiden toimijoiden työtä edistämään.
Työelämäpuhe kaipaa päivitystä: yli viisikymppiset työnhakijat nähdään yhä liian usein riskinä, vaikka tutkimukset osoittavat heidän olevan terveempiä, motivoituneempia ja kokeneempia kuin koskaan, sanoo Ira Hammermann. Sosiaalisessa mediassa on käyty jo pitkään kipakkaa keskustelua siitä, miksi yli viisikymppiset kokevat ajautuneensa marginaaliin työnhakijoina. Tilastotkin tukevat tätä väitettä: maamme noin 330 000 työttömästä liki joka kolmas kuuluu ikäryhmään
Juha Saurama on valmentaja ja lastensuojelutyön kehittäjä, joka uskoo urheilun voimaan kovia kokeneiden nuorten kasvun ja kuntoutumisen tukena. ”Parisen kymmentä vuotta sitten makasin Viron Tallinnassa hotellihuoneessa Karl Leman -nyrkkeilyturnauksessa odottamassa kehään pääsyä. Sain ajatuksen, että aktiiviurani päätyttyä perustan kamppailulajiseuran ja ryhdyn valmentajaksi. Seuran nimeä en silloin vielä tiennyt, mutta sen tiesin, että seuran toiminnassa pitää
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
