Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Korona oli raskasta aikaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Tueksi kehitettiin pikavauhtia FinnHelp-palvelu. Se onnistui yli odotusten, ja ensihoitaja Inka Häkkinen kävi pokkaamassa Ruotsin kuningattaren myöntämän palkinnon.
Harva suomalainen on saanut tavata henkilökohtaisesti Silvian, Ruotsin kuningattaren. Inka Häkkinen on.
– Hän teki minuun suuren vaikutuksen. Olen pienestä tytöstä asti ollut rojalisti ja seurannut suurella mielenkiinnolla sekä brittihovia että Ruotsin hovia. Siksi oli aika vaikuttavaa tavata tällaisen statuksen omaava nainen.
Häkkisen mukaan Silvia oli hyvin samankaltainen kuin hänen julkisuuskuvansa.
– Hän oli hyvin rauhallinen ja asiallinen kohtelias, mutta kuitenkin välitön.
Syy, miksi Häkkinen ja Silvia kohtasivat pari vuotta sitten, oli FinnHelp-palvelun saama Queen Silvia Nursing Award. Se on kuningattaren tukema palkinto, joka edistää kehitystä, innovaatiota sekä osaamista sairaanhoitajan ja lähihoitajan ammateissa, etenkin vanhustyön parissa. Vuonna 2020 palkinto keskittyi koronaongelmien ratkaisuihin.
– Silvia on mukana usean hyväntekeväisyysjärjestön toiminnassa ja perustanut itsekin erilaisia järjestöjä. Keskustelimme paljon hänen avustustyöstään. Lisäksi juttelimme lasten tekemistä rannekoruista, joita sekä hänellä että minulla oli, nauraa Häkkinen.
Silloisen koronatilanteen takia kuningattaren kättely ei ollut mahdollista.
– Silti tapaaminen oli hieno kokemus, jonka olen tallettanut konkreettisesti muistojen kirjaan.
Keväällä 2020 perustettu FinnHelp tarjoaa keskusteluapua terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille. Ajatus palvelusta lähti koronan tuomista paineista, kiireestä ja haasteista, joita hoitohenkilöstö silloin koki. Tarvetta tuelle on edelleen, joten palvelu toimii myös pandemia-ajan jälkeen.
FinnHelpin taustalla on FinnEM ry (Finnish Emergency Medicine), joka on päivystyksessä ja ensihoidossa työskentelevien hoitajien ja lääkäreiden voittoa tavoittelematon järjestö. FinnHelpiä kehitti isompi porukka, ja Häkkinen antoi ideoinnissa käyttöön omaa kokemuksensa ensihoidosta.
– Roolinani oli tuoda mukaan kosketustani kollegoihin ja työpaikkojen arkeen koronan pahimpaan aikaan, hän kuvailee.
Häkkinen on ensihoitaja ja sairaanhoitaja sekä geronomi, joka työskentelee Kymenlaakson keskussairaalan päivystyksessä.
FinnHelpin idea on nopea ja välitön apu, joka tukee työterveyshuollon palveluja.
– Se on matalan kynnyksen palvelu, joka sijoittuu työterveyshuollon, esimiestyön ja vertaistuen väliin. Haluamme puuttua asioihin siinä vaiheessa, kun ne eivät vielä ole eskaloituneet, ennen kuin varsinaista uupumista tapahtuu. Tarkoitus on keventää muiden palveluiden tarvetta.
Palvelu saatiin pyörimään alusta asti vauhdilla. Budjettia markkinointiin ei ollut, mutta puskaradion ja somerummutuksen kautta sana levisi sekä lääkäreiden että muiden terveydenhuollossa työskentelevien parissa. Keskusteluajan varaajia alkoi ilmestyä.
– En usko, että yksikään virallinen organisaatio saisi tällaista palvelua toimimaan näin nopealla aikataululla, Häkkinen sanoo.
Tällä hetkellä palveluringissä on mukana puolenkymmentä ammattilaista, joilla on kokemusta ja osaamista keskusteluavun tarjoamisesta. Palvelussa ei ole päivystysaikoja, vaan keskustelut sovitaan auttajan ja autettavan välisten aikataulujen mukaisesti. Aika varataan netissä ja keskustelu järjestyy yleensä viikon sisällä.
Keskustelu hoidetaan suojatun videoyhteyden avulla, yhteistyössä Mielipalvelut Oy:n kanssa. Keskustelut kestävät normaalisti vajaan tunnin, hieman avun tarpeesta riippuen. Kirjallista palautetta ei kerätä, mutta yhteydenottajia viehättää palvelun helppous.
– FinnHelp purkaa kuormaa työterveyshuollosta. Me kaikki tiedämme, missä jamassa palvelut monessa paikassa valitettavasti ovat, Häkkinen sanoo.
– Työterveyshuollossa otetaan ensin yhteyttä puhelimitse työterveyshuoltoon, sitten päästään työterveyshoitajalle, joka varaa ajan työterveyslääkärille, joka lähettää työterveyspsykologille. Viimeistään tässä kohtaa ihminen uupuu, jos ei ole ollut uupunut jo aiemmin.
Palataan vielä hovitunnelmiin.
Kuningattaren myöntämän palkinnon perusteena oli se, että FinnHelp on nimenomaan konkreettista, työntekijän jaksamista tukevaa matalan kynnyksen toimintaa. Palkinto myönnettiin periaatteessa henkilökohtaisesti Inka Häkkiselle, mutta hän kokee, että palkinto kuuluu koko organisaatiolle.
– Yksin tällaisen idean kanssa oleminen tarkoittaa sitä, että olet yksin idean kanssa. Verkoston tukea tarvitaan ja siksi palkinto on yhteinen, Häkkinen sanoo.
Muutama työkaveri kutsuu edelleen leikkisästi Häkkistä stipendiaatiksi. Olohuoneen seinälle kehystetyn stipendin lisäksi palkinto näkyi myöhemmin vielä kutsuna tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle.
– Sekin toi palvelulle kiitosta sekä korvaamatonta näkyvyyttä, jota ei olisi saatu ostettua edes rahalla.
Koronapandemiakin oli ohi, joten Sauli Niinistöä Häkkinen sai jo kätellä.
FinnHelpin taustalla oleva FinnEm ry järjestää ensihoidon ja päivystyksen ammattilaisten konferensseja. Sosiaalipsykologi, psykoterapeutti ja työnohjaaja Sari Ridell oli ollut tapahtumissa vetämässä erilaisia työpajoja. Koronan takia tapahtumien järjestäminen kuitenkin tyssäsi ja piti keksiä jotain uutta.
Yhdessä FinnEmin puheenjohtaja Eeva Tuunaisen kanssa syntyi idea keskusteluavusta. Sitä varten oli jo lista mukaan ilmoittautuneista ammattilaisista, jotka halusivat olla mukana jollain lailla helpottamassa oman alansa tukalaa tilannetta.
– Määrittelimme, mitä apua haluamme ja voimme tarjota. Syntyi idea ratkaisukeskeisestä, lyhytkestoisesta keskusteluavusta, jota asiakkaat voivat ottaa 1–3 kertaa. Keskustelu ei ole terapiaa tai hoidollista toimintaa, ja asiakkaista ei kerätä mitään rekistereitä, Ridell kertoo.
Ridellin mukaan kovan tason hoitoammattilaisten on vaikea ottaa apua vastaan, koska ke kokevat vahvasti olevansa itse muita varten.
– Olemme nimenomaan promonneet, että on lupa ottaa apua vastaan myös itse. FinnHelp on matalan kynnyksen paikka pysähtyä omien tunteiden ja kuormituksen äärelle sekä saada ulkopuolista näkökulmaa työhön. FinnHelpistä osataan ohjata tarvittaessa myös eteenpäin.
Keskusteluapua antavat ihmiset ovat ammattiauttajia. Siksi alusta asti linjattiin, että he eivät tee vapaaehtoistyötä, vaan saavat antamastaan ajasta korvauksen. Sen mahdollistavat FinnHelpin saamat lahjoitukset yrityksiltä ja sairaanhoitopiireiltä. Jatkossa tavoitteena on saada palvelulle kansallista rahoitusta.
FinnHelp käynnistyi Kymestä, mutta sitä markkinoidaan myös muille hyvinvointialueille sekä yksityisille sote-alan työnantajille. Työnantajat voivat ostaa esimerkiksi 30 keskustelukerran paketin, jolloin keskusteluapua haluava työntekijä varaa ajan verkosta työnantajalta saamallaan koodilla. Keskustelu on täysin luottamuksellista.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
