Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Onko työpaikallasi tarvetta hankkia tai täydentää työsuojelu- ja työhyvinvointiosaamista? Onko työn vaarojen tunnistus ja riskienarviointi tehty? Askarruttaako psykososiaalinen kuormittuminen työpaikallasi? Onko työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö hanskassa?
Työturvallisuuskeskus TTK järjestää ensi vuonnakin yhteensä 300–400 koulutusta. Työsuojelun ja työturvallisuuden peruskoulutus on TTK:n toiminnan kivijalka ja perustehtävä. Se on vuosien varrella todettu toimivaksi ja suosituksi ja jatkaa koulutuspaletissa vahvana.
Peruskoulutusta järjestetään kaikille avoimina koulutuksina 150–200 kurssia ympäri Suomea. Yksittäisille organisaatioille räätälöityjä koulutuksia järjestetään toista sataa, aina resurssien mukaan.
– Emme halua tinkiä avoimien koulutusten järjestämisestä – ne ovat meidän selkärankamme, TTK:n kehittämispäällikkö Ville Saarikoski lupaa.
Perusasiat kuntoon
TTK on suomalaisten työpaikkojen kehittämisen asialla. Työsuojelun peruskoulutuksissa saa haltuun lainsäädännön peruspakin ja valmiudet työpaikan työsuojelutoiminnan kehittämiseen. Kolmen ja viiden päivän kurssilla käydään läpi perustietoa työsuojelusäädöksistä, työsuojelun yhteistoiminnasta ja työsuojeluhenkilöstön tehtävistä.
– Peruskursseista voi valita, haluaako
osallistua kaikille yhteisiin vai oman alansa koulutuksiin, Saarikoski kertoo.
Täydennyskoulutukset laajentavat perusosaamista niin, että saadaan vielä enemmän työvälineitä asioiden käytäntöön vientiin.
– Näissä koulutuksissa ei käydä enää niinkään esimerkiksi lainsäädännöllisiä asioita läpi, vaan annetaan uusia kehittämiseväitä. Täydennyskoulutuksia järjestetään eri aloille painottuen. TTK:n toimialat jakautuvat teollisuuteen, yksityisiin palvelualoihin, kunta-alaan sekä kuljetus- ja logistiikka-alaan.
– Perus- ja täydennyskurssit toistuvat vuosittain koulutustarjottimessa. Näiden lisäksi järjestetään työelämän kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyviä erikoiskoulutuksia, Saarikoski kertoo.
Työhyvinvointi mukana koko laajuudessaan
Työ on muuttunut tehdassaleissakin fyysisestä ponnistelusta yhä enemmän asiantuntija- ja palvelutyöksi. Samalla fyysisten turvallisuusriskien merkitys kokonaisuudessaan pienenee ja psykososiaalisten riskien osuus kasvaa.
– Psykososiaalisten riskien hallinnan koulutuksille on tullut koko ajan lisää tarvetta, ja siihen yritämme vastata. Tarjolla on esimerkiksi koulutukset Psykososiaalinen kuormitus hallintaan sekä Ristiriidoista ratkaisuihin. Toki koskaan emme voi unohtaa työn fyysistäkään luonnetta ja sen mukaisia riskejä monilla aloilla.
Suosituimpien kurssien joukossa ovat Työhyvinvointikortti-koulutukset, joiden kävijämäärä ylitti juuri 20 000 koulutetun rajan.
– Keskustelu on näillä kursseilla isossa roolissa. Koulutukset ovat yhden päivän tiiviitä kokonaisuuksia, joita järjestetään sekä avoimina että yrityksille tilauksesta räätälöityinä. TTK kouluttaa Työhyvinvointikorttia itse mutta myös lukuisat kumppanitahot.
Verkon kautta ihmiset voisivat jatkossa opiskella itselleen ja omalle organisaatiolle tärkeitä asioita, koulutustarjottimelta valikoiden.
Verkko-opetus täydentää koulutusta
Työturvallisuuden koulutuksissa on tärkeää nähdä asiakkaita ja kollegoita kasvokkain. TTK:n koulutukset ovat myös mukana digikehityksessä.
– Olemme ottamassa koulutuksiin mukaan yhä enemmän verkko- ja digivälitteisyyttä. Vuosi 2017 on meillä kokonaisvaltaisesti digiloikan suunnittelun vuosi.
Verkkovälitteinen oppiminen on Saarikosken mukaan myös riskienhallintaa
– pelkästään jo siksi, että se vähentää kaikkien ajokilometrejä ja riskiä liikenteessä. Verkko-opiskelu antaa myös uusia mahdollisuuksia kohdentaa koulutuksen sisältöä.
– Kolme peräkkäistä päivää fyysisesti poissa työpaikalta on suuri satsaus yritykselle. Ideaalia olisi, että tietty ja tärkein osa olisi kaikille yhteinen. Verkon kautta ihmiset voisivat opiskella itselleen ja omalle organisaatiolle tärkeitä asioita, ei niinkään kaikille samassa koulutusputkessa vaan koulutustarjottimelta valikoiden. Emme ole kuitenkaan korvaamassa kasvokkaista yhteyttä pelkästään verkossa suoritettavaan koulutukseen. Ihmisten fyysisellä kohtaamisella on aina tärkeä tehtävänsä ja roolinsa.
Sparraustunteja verkossa
Työturvallisuuskeskus on muutaman vuoden ajan kehittänyt sparraustunteja netissä. Työhyvinvoinnin sparraustunti -luentoja pidetään kerran kuussa ajankohtaisista aiheista. Nämä maksuttomat vuorovaikutteiset webinaarit ovat nousseet suosituiksi.
Neljän verkkoluennon sarja, Esimiesten sparraustunti, taas on maksullinen ja järjestetään ensi vuonna kahdesti.
Mitä ei nähdä, sitä on vaikea kehittää. Nokian Renkaiden turvallisuuspäällikkö Matti Luoto jakaa viisi konkreettista toimintatapaa, joiden avulla turvallisuus jalkautettiin osaksi arjen jokaista vuoroa – ja varmistettiin, että jokainen palaa työpäivän jälkeen terveenä kotiin. 1. Henkilöstön osallistaminen Miten ratkaistu? Kaikki otetaan mukaan turvallisuuden kehittämiseen ja kaikille annetaan mahdollisuus vaikuttaa. Työntekijät ovat parhaita asiantuntijoita, koska he
Cp-vammaisten on usein vaikeaa työllistyä, edes osa-aikaisesti. Anna Maijala on työskennellyt Olkiluodon ydinvoimalassa kokoaikaisesti jo 17 vuoden ajan. Katselemme Olkiluodon ydinvoimalan punaseinäisiä rakennuksia Vierailukeskuksesta käsin, lahden toiselta puolelta Eurajoella. – Onhan tuo valtava, koko alueen näkee täältä hyvin, Anna Maijala toteaa. – Töissä näen voimalan vain läheltä ja sisältä. Maijala suunnittelee ja toteuttaa ydinvoimalan valvomon
Joel Koivurinta on käynyt Helsingin jäähallin lätkämatseissa pienestä pitäen, mutta nykyään hän on niissä töissä. Tätä lähemmäs HIFK:n otteluiden ydintä voi päästä vain pelaajana. Kotijoukkueen voitonjuhlat täydessä hallissa ovat juuri päättyneet, kun hallin poramiehenä työskentelevä Koivurinta astelee jäälle ja nostaa tottunein ottein maalit pois jääkoneiden tieltä. – Maalit paikalleen ja maalit pois. Kaikenlaista muutakin hommaa
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on