Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Onko työpaikallasi tarvetta hankkia tai täydentää työsuojelu- ja työhyvinvointiosaamista? Onko työn vaarojen tunnistus ja riskienarviointi tehty? Askarruttaako psykososiaalinen kuormittuminen työpaikallasi? Onko työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö hanskassa?
Työturvallisuuskeskus TTK järjestää ensi vuonnakin yhteensä 300–400 koulutusta. Työsuojelun ja työturvallisuuden peruskoulutus on TTK:n toiminnan kivijalka ja perustehtävä. Se on vuosien varrella todettu toimivaksi ja suosituksi ja jatkaa koulutuspaletissa vahvana.
Peruskoulutusta järjestetään kaikille avoimina koulutuksina 150–200 kurssia ympäri Suomea. Yksittäisille organisaatioille räätälöityjä koulutuksia järjestetään toista sataa, aina resurssien mukaan.
– Emme halua tinkiä avoimien koulutusten järjestämisestä – ne ovat meidän selkärankamme, TTK:n kehittämispäällikkö Ville Saarikoski lupaa.
TTK on suomalaisten työpaikkojen kehittämisen asialla. Työsuojelun peruskoulutuksissa saa haltuun lainsäädännön peruspakin ja valmiudet työpaikan työsuojelutoiminnan kehittämiseen. Kolmen ja viiden päivän kurssilla käydään läpi perustietoa työsuojelusäädöksistä, työsuojelun yhteistoiminnasta ja työsuojeluhenkilöstön tehtävistä.
– Peruskursseista voi valita, haluaako
osallistua kaikille yhteisiin vai oman alansa koulutuksiin, Saarikoski kertoo.
Täydennyskoulutukset laajentavat perusosaamista niin, että saadaan vielä enemmän työvälineitä asioiden käytäntöön vientiin.
– Näissä koulutuksissa ei käydä enää niinkään esimerkiksi lainsäädännöllisiä asioita läpi, vaan annetaan uusia kehittämiseväitä. Täydennyskoulutuksia järjestetään eri aloille painottuen. TTK:n toimialat jakautuvat teollisuuteen, yksityisiin palvelualoihin, kunta-alaan sekä kuljetus- ja logistiikka-alaan.
– Perus- ja täydennyskurssit toistuvat vuosittain koulutustarjottimessa. Näiden lisäksi järjestetään työelämän kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyviä erikoiskoulutuksia, Saarikoski kertoo.
Työ on muuttunut tehdassaleissakin fyysisestä ponnistelusta yhä enemmän asiantuntija- ja palvelutyöksi. Samalla fyysisten turvallisuusriskien merkitys kokonaisuudessaan pienenee ja psykososiaalisten riskien osuus kasvaa.
– Psykososiaalisten riskien hallinnan koulutuksille on tullut koko ajan lisää tarvetta, ja siihen yritämme vastata. Tarjolla on esimerkiksi koulutukset Psykososiaalinen kuormitus hallintaan sekä Ristiriidoista ratkaisuihin. Toki koskaan emme voi unohtaa työn fyysistäkään luonnetta ja sen mukaisia riskejä monilla aloilla.
Suosituimpien kurssien joukossa ovat Työhyvinvointikortti-koulutukset, joiden kävijämäärä ylitti juuri 20 000 koulutetun rajan.
– Keskustelu on näillä kursseilla isossa roolissa. Koulutukset ovat yhden päivän tiiviitä kokonaisuuksia, joita järjestetään sekä avoimina että yrityksille tilauksesta räätälöityinä. TTK kouluttaa Työhyvinvointikorttia itse mutta myös lukuisat kumppanitahot.
Työturvallisuuden koulutuksissa on tärkeää nähdä asiakkaita ja kollegoita kasvokkain. TTK:n koulutukset ovat myös mukana digikehityksessä.
– Olemme ottamassa koulutuksiin mukaan yhä enemmän verkko- ja digivälitteisyyttä. Vuosi 2017 on meillä kokonaisvaltaisesti digiloikan suunnittelun vuosi.
Verkkovälitteinen oppiminen on Saarikosken mukaan myös riskienhallintaa
– pelkästään jo siksi, että se vähentää kaikkien ajokilometrejä ja riskiä liikenteessä. Verkko-opiskelu antaa myös uusia mahdollisuuksia kohdentaa koulutuksen sisältöä.
– Kolme peräkkäistä päivää fyysisesti poissa työpaikalta on suuri satsaus yritykselle. Ideaalia olisi, että tietty ja tärkein osa olisi kaikille yhteinen. Verkon kautta ihmiset voisivat opiskella itselleen ja omalle organisaatiolle tärkeitä asioita, ei niinkään kaikille samassa koulutusputkessa vaan koulutustarjottimelta valikoiden. Emme ole kuitenkaan korvaamassa kasvokkaista yhteyttä pelkästään verkossa suoritettavaan koulutukseen. Ihmisten fyysisellä kohtaamisella on aina tärkeä tehtävänsä ja roolinsa.
Työturvallisuuskeskus on muutaman vuoden ajan kehittänyt sparraustunteja netissä. Työhyvinvoinnin sparraustunti -luentoja pidetään kerran kuussa ajankohtaisista aiheista. Nämä maksuttomat vuorovaikutteiset webinaarit ovat nousseet suosituiksi.
Neljän verkkoluennon sarja, Esimiesten sparraustunti, taas on maksullinen ja järjestetään ensi vuonna kahdesti.
Kouluttautumisiin!
Akvaristi Laura Vuorinen tarkkailee lasin läpi pienehkön hain uintia merimaailma Sea Lifen valtamerialtaassa. Mustaevähai ei voi fyysisesti koskaan pysähtyä, ja myös Vuorinen on työssään lähes jatkuvasti liikkeessä. Ruokintaa, veden laadun seuraamista, altaiden puhdistusta ja vaikkapa vuorovaikutusta jättiläismustekalan kanssa riittää.
Steveco oy on laatinut viisi sääntöä, jotka ovat parantaneet ahtaajien työturvallisuutta. Muidenkin yritysten, alalla kuin alalla, sopii ottaa mallia kaksi vuotta sitten lanseeratuista tiiviistä ohjeista.
Erikoislääkäri Henriikka Ollila on työskennellyt telttoihin pystytetyissä leikkaussaleissa, joihin kuuluvat pommitusten äänet. Auttamisen halu peittoaa pelon, ja siksi Ollila suuntaa töihin konfliktialueille yhä uudestaan.
Liibaan Ali Mohamud on ajanut taksia neljän vuoden ajan. Hän tekee yleensä iltavuoroja, joten talviaikaan hän on liikkeellä miltei pelkästään pimeällä.
