Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Monet merkittävät päätökset tehtiin lounailla ja illanvietoissa alkoholin humalluttamina. Hiljalleen tavasta on luovuttu.
Kosteat lounaat olivat suomalaisen työelämän tapa, joka kukoisti 1980-luvulle saakka. Monet tärkeät neuvottelut etenkin liike-elämässä käytiin joko pitkillä lounailla tai edustusillallisilla. Kokoukset saattoivat alkaa päivällä lounaalla, jatkua siitä baariin tai vaikkapa hotellin saunatilaan ja venähtää illallisen kautta yökerhoon saakka. Kun seuraavana päivänä töihin toikkaroitiin krapulassa, neuvottelujen tulokset olivat saattaneet joko unohtua tai jäädä saavuttamatta, jolloin sama kuvio toistettiin uudelleen.
Alkoholipitoinen neuvottelukulttuuri kukoisti erityisesti bisnespiireissä, mutta myös virkamiehet ja erilaisissa edustustehtävissä työskentelevät saivat siitä osansa. Ravintoloitsijat arvioivat 1960-luvulla, että erilaisten edustustilaisuuksien osuus anniskeluravintoloiden liikevaihdosta oli 22 prosenttia, korkeamman tason ravintoloissa jopa yli puolet.
Asukasosakeyhtiön harjannostajaiset Mäntässä vuonna 1969.
Alkoholilla onkin pitkät perinteet jännitystä lievittävänä neuvotteluiden voitelijana ja symbolisena vaihdon välineenä. Kaupantekijäisiin juominen kuului ennen vanhaan erottamattomana osana: maksettiinhan verojakin aikoinaan oluena. Oli kohteliasta tarjota, eikä tarjotusta puolestaan sopinut kieltäytyä tai jättää antamatta vastapalvelusta.
Kansanperinteessä lahjojen vaihtamista kutsuttiin suikimiseksi. Se tarkoitti lahjan antamista toiselle henkilölle vastalahjan saamisen toivossa. Tähän saamisen ja antamisen perinteeseen myös alkoholin liukastamat liikeneuvottelut nojasivat. Jos neuvottelut eivät tuottaneet toivottua tulosta, saattoi kokenut toimitusjohtaja kysäistä: ”Oletteko yrittäneet konjakilla?”
Kokouksen ruokatauko 1970-luvulla.
Kosteiden neuvotteluiden seuraukset toki huomattiin. Alkoholikomitean mietinnössä vuonna 1978 todettiin, että edustustilaisuuksissa oli monia alkoholipoliittisia ongelmia puhumattakaan paineista, joita edustusjuominen tietyille ammattiryhmille aiheutti. Alkon johto pohdiskeli 1980-luvun alussa ravintoloille jopa lounasajan jälkeistä muutaman tunnin anniskelukieltoa. Anniskelu olisi ehdotuksen mukaan kielletty 2–3 tunniksi lounaan jälkeen, jotta edustus- ja virkalounaat eivät pääsisi venähtämään illanvietoiksi saakka.
Juuret ehdotukselle löytyivät historiasta – vuosina 1942–1949 oli voimassa lauantain keskipäivän anniskelukielto. Sen tavoitteena oli, että työmies ennättäisi viedä tilipussinsa kotiin ennen kapakkaan lähtemistä. Nykypäivänä lounaalla tai työmaalla alkoholia juovaa katsottaisiin kummeksuen – pitkistä, kosteista lounaista on luovuttu.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
