Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Skip to content

Ihannetyöntekijällä voi olla vamma tai sairaus

Kirjoittaja: Susanna Cygnel

Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla.

Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille.

Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu ihannetyöntekijä.

– Työnantajat menettävät paljon osaamista, jos rekrytoinnissa keskitytään ulkoisiin tekijöihin osaamisen sijaan, Montgomery sanoo.

Kannattaa rohkeasti kysyä, jos ei tiedä, miten sairaus tai vamma vaikuttaa työntekoon.

Osatyökykyisiin liitetään usein oletuksia heikommasta tehokkuudesta tai suuremmista sairauspoissaoloista, vaikka tutkimusnäyttö ei tue näitä käsityksiä.

– Kannattaa rohkeasti kysyä, jos ei tiedä, miten sairaus tai vamma vaikuttaa työntekoon. Usein kyse ei ole työkyvyn puutteesta vaan siitä, millaisissa olosuhteissa työ onnistuu parhaiten.

Osaaminen ratkaisee, ei vamma

Työelämän yhdenvertaisuus ei ole Montgomeryn mukaan hyväntekeväisyyttä, vaan osaavan työvoiman hyödyntämistä. Monimuotoinen työyhteisö tuo uusia näkökulmia esimerkiksi palvelujen kehittämiseen ja vahvistaa luottamusta työnantajaan.

– Jättäkää sääli pois ja katsokaa ihmistä ammattilaisena! Vamma tai pitkäaikaissairaus ei kerro mitään ihmisen osaamisesta tai motivaatiosta.

Kuka tahansa voi sairastua tai vammautua elämänsä aikana, ja siksikin yhdenvertaisuus on kaikkien asia.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan pyörätuolia käyttävä nainen palkataan kaikkein epätodennäköisimmin, vaikka hänen koulutuksensa ja työkokemuksensa vastasivat tehtävän vaatimuksia.

– Ennakkoluuloja on edelleen paljon. Kuka tahansa voi sairastua tai vammautua elämänsä aikana, ja siksikin yhdenvertaisuus on kaikkien asia. Tärkeintä on kysyä, millaiset järjestelyt auttaisivat työntekijää onnistumaan työssään.

Pienin järjestelyin kohti yhdenvertaisuutta

Montgomeryn mukaan yhdenvertaisempi työelämä ei vaadi suuria investointeja. Usein kyse on joustavuudesta, esteettömyydestä ja avoimesta keskustelusta.

– Joillekin tärkeää voi olla mahdollisuus taukoihin, toisille esteetön työympäristö, rauhallinen työtila tai valaistuksen säätäminen. Tarpeet ovat yksilöllisiä.

Esihenkilöt tarvitsevat Montgomeryn mukaan nykyistä enemmän tukea erilaisten työntekijöiden kohtaamiseen.

Anonyymi rekrytointi voi auttaa alkuvaiheessa, mutta viimeistään haastattelussa työnhakijan mahdollinen vamma tai apuväline tulee näkyviin.

Myös rakenteellisilla ratkaisuilla on merkitystä: anonyymi rekrytointi, tekoälyn vastuullinen käyttö sekä fyysisen esteettömyyden ja digitaalisen saavutettavuuden huomioiminen voivat vähentää tiedostamattomia ennakkoluuloja.

– Anonyymi rekrytointi voi auttaa alkuvaiheessa, mutta viimeistään haastattelussa työnhakijan mahdollinen vamma tai apuväline tulee näkyviin. Siksi tarvitaan laajempaa asennemuutosta.

Categories:

Anna palautetta jutusta

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Entä haluaisitko kuulla tästä tai jostain muusta työelämään liittyvästä aiheesta lisää - kerro siitä meille. Parannetaan työelämää yhdessä!

Lisää luettava