Mitä tarkoittaa resilienssi?

Resilienssi tarkoittaa taitoa kohdata erilaiset haasteet ja muutokset rakentavasti niin, että niistä päästään ajan myötä eteenpäin. Se on siis muutoskykyä. Resilienssi ei ole vain reagointia. Se on tärkeää nähdä proaktiivisena voimavarana, jonka avulla voidaan luoda haluttua muutosta tai tarttua uusiin haasteisiin, vaikka ne tuottaisivatkin epävarmuuden tunnetta. Resilienssi tulisikin nähdä kimppuna erilaisia taitoja, jotka kehittyvät vaikeuksia kohdatessamme.

Resilienssi koostuu monenlaisista voimavaratekijöistä ja aivan tavallisista taidoista, joita opimme läpi elämän. Näitä ovat esimerkiksi visiointi, tunnetaidot, ongelmanratkaisutaidot, kasvun asenne sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Tärkeää olisi myös ymmärtää fysiologisesta hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeys ja palautumisen taidot. Se, miten syömme, nukumme, liikumme ja palaudumme, vaikuttaa siihen, kuinka aivomme toimivat.

Millaisissa tilanteissa tarvitaan resilienssiä?

Resilienssistä on alettu puhua tärkeänä työelämätaitona etenkin koronavuosien aikana, jolloin sen merkitys kriisiajan voimavarana on korostunut. Mutta resilienssiä tarvitaan aivan joka ikinen päivä. Tavallinen arki tarjoaa meille jatkuvasti muuttuvia tilanteita ja haasteita, joiden äärellä kysytään ajattelun joustavuutta ja toimijuutta. Siksi resilienssi tulisikin nähdä ennen kaikkea arkisen stressin vastavoimana.

Miten resilienssiä pystyy vahvistamaan?

Resilienssin vahvistamisessa itsetuntemuksesta on paljon apua. Meillä kaikilla on tyypillisesti muutamia selviytymiskeinoja, joihin kovin luontaisesti nojaamme. Joku on taitava priorisoimaan tiukan paikan tullen, joku toinen on luontaisesti kovin ratkaisukeskeinen ja vastaavasti jollekin avun pyytäminen muilta on luontevaa. On tärkeää tunnistaa omat vahvuudet, mutta vielä tärkeämpää olisi pysähtyä niiden voimavaratekijöiden äärelle, jotka eivät itsellä vielä ole käytössä. Monille meille suomalaisille tuntuu esimerkiksi vaikeiden tunteiden käsittely etenkin työyhteisössä olevan hankalaa, ja kuitenkin ne ovat täysin luonnollinen reaktio moniin haastaviin työelämänkin tilanteisiin. Siksi niiden äärelle olisi hyvä osata pysähtyä. Vastaavasti olemme kovin tottuneita pärjäämään ja sinnittelemään yksin, joten myös avun pyytämisen taitoa kannattaisi opetella. Kukaan meistä ei nimittäin ole resilientti yksin, vaan tarvitsemme toinen toisiamme.

Millaisissa tilanteissa olet itse tarvinnut resilienssiä?

Minut toi alun perin resilienssin käsitteen äärelle oma henkilökohtainen kokemukseni varsin äärimmäisestä tilanteesta, kun loukkaannuin vakavasti onnettomuudessa, jossa sain laajat palovammat eri puolille kehoani. Tästä luonnollisesti seurasi pitkä toipuminen, jossa tarvittiin monenlaisia voimavaroja. Se sai minut kiinnostumaan siitä, mistä selviytyminen ja trauman jälkeinen kasvu kumpuavat. Sittemmin resilienssiä on tarvittu aivan tavallisissa ihmiselämään kuuluvissa haasteissa, kuten erilaisissa stressaavissa tilanteissa niin työhön kuin ihmissuhteisiin liittyen.

Lue uusin digi-lehti

Tilaa uutiskirje

Jätä palautetta

Osoitemuutos