Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät sopuun eläkeuudistuksen sisällöstä syksyllä. Lain valmistelutyö on käynnistynyt, ja uudistus tulee voimaan vuonna 2017.
Vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain vuodesta 2017 alkaen. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan kolmella kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes alaraja on 65 vuotta.
Vuonna 1955 syntyneet täyttävät 63 vuotta vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle he voivat siirtyä siis täytettyään 63 vuotta ja 3 kuukautta. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä on 65 vuotta.
Vuodesta 2027 eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen siten, että työssä ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla. Suhteen säilyttämiseksi seurataan säännöllisesti sekä työssäoloaikaan vaikuttavia tekijöitä että työeläkejärjestelmän taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.
Työeläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 prosenttia palkasta vuodessa. Ellei työntekijä käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen eläkeiän saavutettuaan, karttuneeseen eläkkeeseen tulee 0,4 prosentin lykkäyskorotus jokaista lykkäyskuukautta kohti. Karttumien muutoksille on siirtymäaika vuoden 2025 loppuun. Siirtymäaikana 53–62-vuotiaille kertyy eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa, mutta he maksavat 1,5 prosenttiyksiköllä korotettua palkansaajamaksua.
Raskas ja pitkä työura voi mahdollistaa eläkkeelle hakeutumisen jo 63-vuotiaana. Työuraeläkettä voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen, ja sen saamisen ehtona on joko fyysisesti tai henkisesti kuluttava työ.
Osa-aikaeläke vaihtuu osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen: kertyneestä eläkkeestä voi ottaa maksuun joko 25 tai 50 prosenttia jo 61-vuotiaana. Jos
eläkettä ottaa maksuun eläkeiän alarajaa aiemmin, vähennetään siitä 0,4 prosenttia kuukausittain. Lisäksi nostohetkellä eläke tarkistetaan elinaikakertoimella. Vuonna 2025 osittaisen vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 62 vuoteen.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
