Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät sopuun eläkeuudistuksen sisällöstä syksyllä. Lain valmistelutyö on käynnistynyt, ja uudistus tulee voimaan vuonna 2017.
Vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain vuodesta 2017 alkaen. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan kolmella kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes alaraja on 65 vuotta.
Vuonna 1955 syntyneet täyttävät 63 vuotta vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle he voivat siirtyä siis täytettyään 63 vuotta ja 3 kuukautta. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä on 65 vuotta.
Vuodesta 2027 eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen siten, että työssä ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla. Suhteen säilyttämiseksi seurataan säännöllisesti sekä työssäoloaikaan vaikuttavia tekijöitä että työeläkejärjestelmän taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.
Työeläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 prosenttia palkasta vuodessa. Ellei työntekijä käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen eläkeiän saavutettuaan, karttuneeseen eläkkeeseen tulee 0,4 prosentin lykkäyskorotus jokaista lykkäyskuukautta kohti. Karttumien muutoksille on siirtymäaika vuoden 2025 loppuun. Siirtymäaikana 53–62-vuotiaille kertyy eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa, mutta he maksavat 1,5 prosenttiyksiköllä korotettua palkansaajamaksua.
Raskas ja pitkä työura voi mahdollistaa eläkkeelle hakeutumisen jo 63-vuotiaana. Työuraeläkettä voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen, ja sen saamisen ehtona on joko fyysisesti tai henkisesti kuluttava työ.
Osa-aikaeläke vaihtuu osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen: kertyneestä eläkkeestä voi ottaa maksuun joko 25 tai 50 prosenttia jo 61-vuotiaana. Jos
eläkettä ottaa maksuun eläkeiän alarajaa aiemmin, vähennetään siitä 0,4 prosenttia kuukausittain. Lisäksi nostohetkellä eläke tarkistetaan elinaikakertoimella. Vuonna 2025 osittaisen vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 62 vuoteen.
Työelämäpuhe kaipaa päivitystä: yli viisikymppiset työnhakijat nähdään yhä liian usein riskinä, vaikka tutkimukset osoittavat heidän olevan terveempiä, motivoituneempia ja kokeneempia kuin koskaan, sanoo Ira Hammermann. Sosiaalisessa mediassa on käyty jo pitkään kipakkaa keskustelua siitä, miksi yli viisikymppiset kokevat ajautuneensa marginaaliin työnhakijoina. Tilastotkin tukevat tätä väitettä: maamme noin 330 000 työttömästä liki joka kolmas kuuluu ikäryhmään
Juha Saurama on valmentaja ja lastensuojelutyön kehittäjä, joka uskoo urheilun voimaan kovia kokeneiden nuorten kasvun ja kuntoutumisen tukena. ”Parisen kymmentä vuotta sitten makasin Viron Tallinnassa hotellihuoneessa Karl Leman -nyrkkeilyturnauksessa odottamassa kehään pääsyä. Sain ajatuksen, että aktiiviurani päätyttyä perustan kamppailulajiseuran ja ryhdyn valmentajaksi. Seuran nimeä en silloin vielä tiennyt, mutta sen tiesin, että seuran toiminnassa pitää
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
