Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Työmarkkinakeskusjärjestöt pääsivät sopuun eläkeuudistuksen sisällöstä syksyllä. Lain valmistelutyö on käynnistynyt, ja uudistus tulee voimaan vuonna 2017.
Vanhuuseläkeikää nostetaan asteittain vuodesta 2017 alkaen. Uudet eläkeikärajat koskevat vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan kolmella kuukaudella jokaista syntymävuosiluokkaa kohti, kunnes alaraja on 65 vuotta.
Vuonna 1955 syntyneet täyttävät 63 vuotta vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle he voivat siirtyä siis täytettyään 63 vuotta ja 3 kuukautta. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka eläkeikä on 65 vuotta.
Vuodesta 2027 eläkeikäraja kytketään elinajan kehitykseen siten, että työssä ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla. Suhteen säilyttämiseksi seurataan säännöllisesti sekä työssäoloaikaan vaikuttavia tekijöitä että työeläkejärjestelmän taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä.
Työeläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 prosenttia palkasta vuodessa. Ellei työntekijä käytä oikeuttaan vanhuuseläkkeeseen eläkeiän saavutettuaan, karttuneeseen eläkkeeseen tulee 0,4 prosentin lykkäyskorotus jokaista lykkäyskuukautta kohti. Karttumien muutoksille on siirtymäaika vuoden 2025 loppuun. Siirtymäaikana 53–62-vuotiaille kertyy eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa, mutta he maksavat 1,5 prosenttiyksiköllä korotettua palkansaajamaksua.
Raskas ja pitkä työura voi mahdollistaa eläkkeelle hakeutumisen jo 63-vuotiaana. Työuraeläkettä voi hakea 38 vuoden työskentelyn jälkeen, ja sen saamisen ehtona on joko fyysisesti tai henkisesti kuluttava työ.
Osa-aikaeläke vaihtuu osittaiseen varhennettuun vanhuuseläkkeeseen: kertyneestä eläkkeestä voi ottaa maksuun joko 25 tai 50 prosenttia jo 61-vuotiaana. Jos
eläkettä ottaa maksuun eläkeiän alarajaa aiemmin, vähennetään siitä 0,4 prosenttia kuukausittain. Lisäksi nostohetkellä eläke tarkistetaan elinaikakertoimella. Vuonna 2025 osittaisen vanhuuseläkkeen ikäraja nousee 62 vuoteen.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.