Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tunteet huomioiva pomo rakentaa vahvaa työyhteisöä
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Getty Images
Tunnetoimijuuden kehittäminen kannattaisi lisätä jokaisen yrityksen strategiaan, sanoo jatkuvaa oppimista tutkinut professori Päivi Hökkä.
“Tunteiden vaikutusta työhön on tutkittu vuosikymmeniä ja näyttö on kiistatonta: tunteet vaikuttavat kaikkeen organisaatiotoimintaan strategisesta johtamisesta yksittäisiin työtehtäviin.
Johtajien toiminnalla on keskeinen merkitys työpaikkojen tunneilmapiirille. Myös se, miten johtaja tai esihenkilö käsittelee ja ilmaisee omia tunteitaan, antaa työyhteisölle esimerkkiä.
Näistä syistä tunnetoimijuus ja tunteet huomioiva johtaminen kannattaisi lisätä yrityksen strategiaan niin, että työpaikalle rakennettaisiin tietoisesti hyvää tunneilmapiiriä.
Tutkimustuloksista huolimatta tunteita ei vielä ymmärretä työn tärkeänä voimavarana.
Suomessa strateginen johtaminen on hyvällä tasolla, mutta tunteet huomioivassa johtamisessa ollaan vielä lapsen kengissä. Tutkimustuloksista huolimatta tunteita ei vielä ymmärretä työn tärkeänä voimavarana.
Ehkä monessa yrityksessä vielä ajatellaan, että tunteet ovat irrationaalisia eivätkä liity järkevään ja tulokselliseen toimintaan – että tunteet ovat jotenkin rationaalisen toiminnan vastakohta.
Tunteet huomioiva johtaminen on kuitenkin tärkeä osa yrityksen toimintaa, sillä myönteiset tunteet, kuten innostuneisuus ja luottamus, lisäävät kykyä ratkaista ongelmia ja sietää vastoinkäymisiä. Negatiiviset tunteet taas kapeuttavat ajatteluamme ja estävät uusien ratkaisujen keksimistä.
Tunnetoimijuus ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan taito, jota voi oppia.
Tunteet huomioiva johtaminen on aitojen tunteiden tunnistamista ja sen ymmärtämistä, miten erilaiset tunteet vaikuttavat työhön ja työpaikan ilmapiiriin. Lisäksi se on taitoa vahvistaa positiivisia tunteita ja kykyä sekä rohkeutta kohdata ja käsitellä negatiivisia tunteita.
Tunteet huomioiva johtaminen ei siis tarkoita, että työpaikalla kannustetaan itkeä vollottamaan, kiljumaan riemusta tai kiroilemaan aina, kun siltä tuntuu. Se ei liioin tarkoita pakkopositiivisuutta.
Tunnetoimijuus ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan taito, jota voi oppia. Jo tietoisuus tunteiden olemassaolosta on iso askel eteenpäin.
Työpaikan tunneilmapiirin kehittäminen voi alkaa ihan perusasioista, kuten että tervehditään ja kysytään kuulumisia – kohdataan toinen ihminen.
Alustatyö tarkoittaa digitaalisen alustan kautta välitettäviä töitä, joiden tekijä voi toimia joko työsuhteessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Alustatyötä tehdään hyvin erilaisissa tehtävissä aina verkkokaupassa tavaroiden myymisestä sisällöntuotantoon, ruokalähettipalveluihin, siivoukseen, lastenhoitoon ja erilaisiin asiantuntijapalveluihin. – Sitä tehdään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa. Monille kyse on sivutyöstä tai tavasta täydentää tuloja. Sitä saatetaan tehdä esimerkiksi palkkatyön tai opintojen rinnalla tai
Ravintola Backaksen kilometribonus innosti Minka Jaakkolan lenkkipolulle. Alun epäilysten jälkeen sitkeys palkittiin puolimaratonilla ja paremmalla jaksamisella. Koin aina, että juokseminen on raskasta ja vaikeaa. Olin kokeillut sitä joskus, mutta se ei tuntunut minun jutultani. Työni tarjoilijana ja tapahtumavastaavana vaati paljon liikkumista, ja pyöräilin usein työmatkat. Ajattelin, että fyysisen työn jälkeen en todellakaan enää jaksa liikkua.
Pelkkä erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin ei vielä takaa menestystä. Aito yhdenvertaisuus parantaa päätöksentekoa, vahvistaa työturvallisuutta ja näkyy lopulta myös yrityksen viivan alla. Mitä ajattelet, kun näet työpaikallasi pyörätuolia käyttävän kollegan, maahanmuuttajataustaisen työntekijän, ikääntyvän asiantuntijan tai nuoren harjoittelijan? Pidämme itseämme ennakkoluulottomina, mutta samalla teemme tiedostamattamme oletuksia ihmisistä heidän ikänsä, sukupuolensa, taustansa tai toimintakykynsä perusteella. Oletukset
Työelämässä puhutaan paljon osaajapulasta, mutta samalla suuri joukko taitavia ammattilaisia kohtaa ennakkoluuloja työnhaussa ja työpaikoilla. Osatyökykyiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset työnhakijat jäävät rekrytoinneissa liian usein sivuun, vaikka heidän osaamisensa, kokemuksensa ja motivaationsa voisivat olla merkittävä voimavara työyhteisöille. Psykologi, uraohjaaja ja tietokirjailija Päivi Montgomeryn mukaan yksi suurimmista esteistä on edelleen kapea käsitys siitä, millainen on niin sanottu
