Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Tunteet huomioiva pomo rakentaa vahvaa työyhteisöä
Kirjoittaja: Susanna Cygnel
Kuvaaja: Getty Images
Tunnetoimijuuden kehittäminen kannattaisi lisätä jokaisen yrityksen strategiaan, sanoo jatkuvaa oppimista tutkinut professori Päivi Hökkä.
“Tunteiden vaikutusta työhön on tutkittu vuosikymmeniä ja näyttö on kiistatonta: tunteet vaikuttavat kaikkeen organisaatiotoimintaan strategisesta johtamisesta yksittäisiin työtehtäviin.
Johtajien toiminnalla on keskeinen merkitys työpaikkojen tunneilmapiirille. Myös se, miten johtaja tai esihenkilö käsittelee ja ilmaisee omia tunteitaan, antaa työyhteisölle esimerkkiä.
Näistä syistä tunnetoimijuus ja tunteet huomioiva johtaminen kannattaisi lisätä yrityksen strategiaan niin, että työpaikalle rakennettaisiin tietoisesti hyvää tunneilmapiiriä.
Tutkimustuloksista huolimatta tunteita ei vielä ymmärretä työn tärkeänä voimavarana.
Suomessa strateginen johtaminen on hyvällä tasolla, mutta tunteet huomioivassa johtamisessa ollaan vielä lapsen kengissä. Tutkimustuloksista huolimatta tunteita ei vielä ymmärretä työn tärkeänä voimavarana.
Ehkä monessa yrityksessä vielä ajatellaan, että tunteet ovat irrationaalisia eivätkä liity järkevään ja tulokselliseen toimintaan – että tunteet ovat jotenkin rationaalisen toiminnan vastakohta.
Tunteet huomioiva johtaminen on kuitenkin tärkeä osa yrityksen toimintaa, sillä myönteiset tunteet, kuten innostuneisuus ja luottamus, lisäävät kykyä ratkaista ongelmia ja sietää vastoinkäymisiä. Negatiiviset tunteet taas kapeuttavat ajatteluamme ja estävät uusien ratkaisujen keksimistä.
Tunnetoimijuus ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan taito, jota voi oppia.
Tunteet huomioiva johtaminen on aitojen tunteiden tunnistamista ja sen ymmärtämistä, miten erilaiset tunteet vaikuttavat työhön ja työpaikan ilmapiiriin. Lisäksi se on taitoa vahvistaa positiivisia tunteita ja kykyä sekä rohkeutta kohdata ja käsitellä negatiivisia tunteita.
Tunteet huomioiva johtaminen ei siis tarkoita, että työpaikalla kannustetaan itkeä vollottamaan, kiljumaan riemusta tai kiroilemaan aina, kun siltä tuntuu. Se ei liioin tarkoita pakkopositiivisuutta.
Tunnetoimijuus ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan taito, jota voi oppia. Jo tietoisuus tunteiden olemassaolosta on iso askel eteenpäin.
Työpaikan tunneilmapiirin kehittäminen voi alkaa ihan perusasioista, kuten että tervehditään ja kysytään kuulumisia – kohdataan toinen ihminen.
Työelämäpuhe kaipaa päivitystä: yli viisikymppiset työnhakijat nähdään yhä liian usein riskinä, vaikka tutkimukset osoittavat heidän olevan terveempiä, motivoituneempia ja kokeneempia kuin koskaan, sanoo Ira Hammermann. Sosiaalisessa mediassa on käyty jo pitkään kipakkaa keskustelua siitä, miksi yli viisikymppiset kokevat ajautuneensa marginaaliin työnhakijoina. Tilastotkin tukevat tätä väitettä: maamme noin 330 000 työttömästä liki joka kolmas kuuluu ikäryhmään
Juha Saurama on valmentaja ja lastensuojelutyön kehittäjä, joka uskoo urheilun voimaan kovia kokeneiden nuorten kasvun ja kuntoutumisen tukena. ”Parisen kymmentä vuotta sitten makasin Viron Tallinnassa hotellihuoneessa Karl Leman -nyrkkeilyturnauksessa odottamassa kehään pääsyä. Sain ajatuksen, että aktiiviurani päätyttyä perustan kamppailulajiseuran ja ryhdyn valmentajaksi. Seuran nimeä en silloin vielä tiennyt, mutta sen tiesin, että seuran toiminnassa pitää
Vasta adhd:n ymmärtäminen auttoi toimittaja Jaana Haapaluoma-Höglundia hahmottamaan, mikä auttaa häntä toimimaan ja jaksamaan. Vastaus ei ollutkaan tahdonvoima. ”Mietin jo teini-ikäisenä, että minun kannattaa hankkiutua työhön, jossa huolimattomuusvirhe ei johda kenenkään kuolemaan. Vaikka miten päätin ja yritin olla skarppi ja tarkkaavainen, aina jotakin jäi huomaamatta. Esimerkiksi 18-vuotiaana lukiolaisena ajoin työpaikkani automaattivaihteisen postiauton monta kertaa ojaan,
Tunna Milonoff sairastui työuupumukseen intohimotyössään. Nyt hän puhuu asiasta, josta ei hänen mielestään voi enää vaieta. Luovuus on taas palannut televisio-ohjaaja Tuomas ”Tunna” Milonoffin elämään. – Luova prosessi on ihaninta työssäni, hän sanoo. Milonoff on viime aikoina antanut kasvot työuupumukselle – hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Liekki ja kertonut julkisesti siitä, mitä ihmiselle tapahtuu, kun
