Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Psykopodiaa-podcastin Nina Lyytinen ja vapaa toimittaja Sirpa Pääkkönen kertovat uutuuskirjassaan, miksi itsensä johtaminen on välttämätön taito. Mutta onko se helppoa? Telma lähestyi kirjailijoita tiukoin kysymyksin.
Onko jokaisesta omaksi pomokseen?
Johdamme itseä monella tasolla eli jokainen on jo pomo itselleen. Se on taito, jota voi kehittää. Hyvänä pomona oleminen vaatii, että tuntee itsensä ja tunnistaa omat tarpeensa.
Itsensä johtamisen taito korostuu asiantuntija-ammateissa, joiden määrä kasvaa koko ajan. Kaikilla on työtehtäviä ja hetkiä työpäivässä, joihin voi itse vaikuttaa. Moni työntekijä voi päättää esimerkiksi sen, missä järjestyksessä tekee eri työtehtäviä ja miten tauottaa työpäivänsä.
Miksi se kannattaa?
Kun johtaa itseään, jaksaa paremmin töissä ja virtaa jää vapaa-ajalle. Työntekijä voi ottaa huomioon oman vireystilansa päivän aikana. Kun tunnistaa vireystilansa, huomaa, milloin tarvitsee taukoa ja kehon rauhoittamista ja milloin taas keho kaipaa herättelyä esimerkiksi pienellä liikuntatuokiolla. Välillä täytyy hiukan puskea itseään eteenpäin, jotta saavuttaa asetetun deadlinen ja saa tylsänkin tehtävän tehtyä. Välillä on hyvä siirtää tehtävä myöhempään ajankohtaan.
Mikä on oman pomouden pahin kompastuskivi?
Kompastus voi syntyä siitä, että ei kuuntele omia tarpeitaan ja toiveitaan. Me ihmiset olemme erilaisia. Joillekin kompastuskivi voi olla kyvyttömyys asettaa rajoja ja sanoa ei uusille työtehtäville silloin, kun aika ei riitä entistenkään tekemiseen. Jonkun voi olla vaikea suunnitella omaa työtään, joku ärsyyntyy pienistäkin keskeytyksistä ja joku antaa työn viedä niin mukanaan, että aikaa ei jää lainkaan omille harrastuksille tai muille työlle kilpailukykyisille asioille. Kompastuskivi on myös toimimattomat rakenteet työyhteisössä. Jos työntekijä ei tiedä, mitä häneltä odotetaan ja mitkä ovat hänen tehtävänsä ja työn tavoitteet, hän ei voi johtaa itseään hyvin.
Mikä on palkitsevinta omana pomona olemisessa?
Palkitsevinta on se, että työ ja muu elämä ovat tasapainossa. Virtaa riittää molempiin. Elämässä on muutakin kuin työ.
Millainen oma pomo olet itsellesi?
Nina: Pääsääntöisesti olen hyvä pomo itselleni. Kompastuskiveni on se, että innostun helposti asioista, mikä on myös vahvuuteni. Välillä saatan innostuksen puuskassa sotkea kalenterini, jolloin joudun pitämään kunnon kehityskeskustelun itselleni ja muistuttamaan, mitä tarkoittaa rajojen asettaminen. Täytyy ottaa aikalisä ja tarkastaa, onko kalenterissa oikeasti aikaa kaikille innostaville asioille. Omana pomona olemista helpottaa juoksuharrastukseni ja läheiset ihmissuhteet.
Sirpa: Olen aika hyvä pomo itselleni. Tartun ripeästi toimeen, enkä jää jahkailemaan. Osaan tauottaa työpäivän ja irrottautua työstä, kun on sen aika. Kirjoittaminen on ollut työni noin neljäkymmentä vuotta, enkä ole siihen kyllästynyt. En ole koskaan kokenut loppuun palamista, vaikka palkkatyövuosina työ oli hyvin kiihkeätempoista. Jäin freelanceriksi vuonna 2017. Sen jälkeen työn suunnittelu on ollut omissa käsissäni, ja se on mukavaa.
Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on aina niin hyvää kuin sen tekijä – ja yhtä haavoittuvaa kuin organisaation kulttuuri, osaaminen ja arvot sen ympärillä, Johanna Pulkkinen sanoo. Jos ollaan ihan rehellisiä, käytännön johtaminen on juuri niin hyvää tai huonoa kuin miten sitä tekevä ihminen siinä onnistuu. Se riippuu myös organisaation kulttuurista, johtamisosaamisesta, arvoista ja
Sääty-yhteiskunnassa pomojen edessä täytyi nöyristellä. Tottelematon työntekijä sai piiskasta ja huutaminen kuului asiaan. Johtaminen alkoi parantua, kun Suomesta tuli demokratia. Kun insinööri Oskar Rehbinder (1853–1898) huomasi Paakkolan kanavatyömaan yövahdin torkahtaneen, hän herätti miehen ampumalla revolverillaan. Rehbinderin työmaalla 1890-luvun alussa kuria valvottiin ylipäätään väkivalloin. Järjestyssääntöjä rikkoneet saivat kepistä ja palkankorotuksen pyytäminen tiesi ilmalentoa konttorin ovesta. Vapaaherra
Freelance-näyttelijä Lotta Kuusisto on esiintynyt monilla estradeilla ammentaen luomisen vapaudesta ja ilosta. Hän kantaa työstään täyden vastuun itse. Jokainen tuotanto on uusi alku freelance-näyttelijälle, jonka estradit ja työryhmät vaihtuvat jatkuvasti. Lotta Kuusistolle freelance-työn vapaus on luovuuden lähde, vaikka sen mukana tulee vastuu kaikesta. – Voin määritellä työni sisällön, valita työryhmän ja joskus jopa aikataulun. Kannan
Pauli Juuti: Inhimillisen johtamisen mahdollisuus (Väyläkirjat, 2026) 1. Mitä tarkoittaa inhimillinen johtaminen? Inhimillinen johtaminen on viimeaikainen johtamisnäkökulma, joka perustuu positiiviseen psykologiaan. Inhimillisessä johtamisessa korostetaan myötätunnon, psykologisen turvallisuuden ja resilienssin eli psyykkisen selviytymiskyvyn ja joustavuuden merkitystä johtamisessa. 2. Mikä tekee johtamisesta liian usein epäinhimillistä? Nykyisin työelämässä painotetaan liikaa taloudellista tulosta. Niinpä inhimillistä johtamistakin sovelletaan usein vain,