Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Psykopodiaa-podcastin Nina Lyytinen ja vapaa toimittaja Sirpa Pääkkönen kertovat uutuuskirjassaan, miksi itsensä johtaminen on välttämätön taito. Mutta onko se helppoa? Telma lähestyi kirjailijoita tiukoin kysymyksin.
Onko jokaisesta omaksi pomokseen?
Johdamme itseä monella tasolla eli jokainen on jo pomo itselleen. Se on taito, jota voi kehittää. Hyvänä pomona oleminen vaatii, että tuntee itsensä ja tunnistaa omat tarpeensa.
Itsensä johtamisen taito korostuu asiantuntija-ammateissa, joiden määrä kasvaa koko ajan. Kaikilla on työtehtäviä ja hetkiä työpäivässä, joihin voi itse vaikuttaa. Moni työntekijä voi päättää esimerkiksi sen, missä järjestyksessä tekee eri työtehtäviä ja miten tauottaa työpäivänsä.
Miksi se kannattaa?
Kun johtaa itseään, jaksaa paremmin töissä ja virtaa jää vapaa-ajalle. Työntekijä voi ottaa huomioon oman vireystilansa päivän aikana. Kun tunnistaa vireystilansa, huomaa, milloin tarvitsee taukoa ja kehon rauhoittamista ja milloin taas keho kaipaa herättelyä esimerkiksi pienellä liikuntatuokiolla. Välillä täytyy hiukan puskea itseään eteenpäin, jotta saavuttaa asetetun deadlinen ja saa tylsänkin tehtävän tehtyä. Välillä on hyvä siirtää tehtävä myöhempään ajankohtaan.
Mikä on oman pomouden pahin kompastuskivi?
Kompastus voi syntyä siitä, että ei kuuntele omia tarpeitaan ja toiveitaan. Me ihmiset olemme erilaisia. Joillekin kompastuskivi voi olla kyvyttömyys asettaa rajoja ja sanoa ei uusille työtehtäville silloin, kun aika ei riitä entistenkään tekemiseen. Jonkun voi olla vaikea suunnitella omaa työtään, joku ärsyyntyy pienistäkin keskeytyksistä ja joku antaa työn viedä niin mukanaan, että aikaa ei jää lainkaan omille harrastuksille tai muille työlle kilpailukykyisille asioille. Kompastuskivi on myös toimimattomat rakenteet työyhteisössä. Jos työntekijä ei tiedä, mitä häneltä odotetaan ja mitkä ovat hänen tehtävänsä ja työn tavoitteet, hän ei voi johtaa itseään hyvin.
Mikä on palkitsevinta omana pomona olemisessa?
Palkitsevinta on se, että työ ja muu elämä ovat tasapainossa. Virtaa riittää molempiin. Elämässä on muutakin kuin työ.
Millainen oma pomo olet itsellesi?
Nina: Pääsääntöisesti olen hyvä pomo itselleni. Kompastuskiveni on se, että innostun helposti asioista, mikä on myös vahvuuteni. Välillä saatan innostuksen puuskassa sotkea kalenterini, jolloin joudun pitämään kunnon kehityskeskustelun itselleni ja muistuttamaan, mitä tarkoittaa rajojen asettaminen. Täytyy ottaa aikalisä ja tarkastaa, onko kalenterissa oikeasti aikaa kaikille innostaville asioille. Omana pomona olemista helpottaa juoksuharrastukseni ja läheiset ihmissuhteet.
Sirpa: Olen aika hyvä pomo itselleni. Tartun ripeästi toimeen, enkä jää jahkailemaan. Osaan tauottaa työpäivän ja irrottautua työstä, kun on sen aika. Kirjoittaminen on ollut työni noin neljäkymmentä vuotta, enkä ole siihen kyllästynyt. En ole koskaan kokenut loppuun palamista, vaikka palkkatyövuosina työ oli hyvin kiihkeätempoista. Jäin freelanceriksi vuonna 2017. Sen jälkeen työn suunnittelu on ollut omissa käsissäni, ja se on mukavaa.
Työstä laulaminen on osa suomalaista kansan- ja työväenperinnettä sekä kevyen musiikin historiaa. Laulut ovat luoneet yhteishenkeä, viihdyttäneet ja auttaneet jaksamaan arjessa. Työlauluja on luultavasti laulettu yhdessä jo tuhansia vuosia sitten. Ruumiillisen työn lomassa laulaminen rytmitti työntekoa ja auttoi jaksamisessa. Suomalaisista työlauluista tunnetuimpia ovat esimerkiksi tukkilaisten soutulaulut sekä rakentajien junttalaulut. Teollisen läpimurron ja koneistumisen myötä yhteinen
Konepajan työelämäpainotteisessa lukiossa ei ole koeviikkoja. Sen sijaan oppilaat tutustuvat työelämään yhtenä päivänä viikossa. Kysyimme nuorilta ja työnantajilta, mitä yhteistyö on heille antanut. Ajatus kuulostaa hauskalta aikuisenkin korvaan: joka keskiviikko tutustumaan erilaisiin työpaikkoihin. Mikäs siinä! Työelämäpainotteisessa Konepajan lukiossa oppilaat pääsevät kokeilemaan, miltä eri ammatit käytännössä tuntuvat. Aikaa tähän on raivattu luopumalla koeviikoista. Niiden sijaan oppilaita
Pohjapiirros käsissä, kypärän alla hämmästyttävä määrä tietoa ja lisää kainalossa olevassa paksussa mapissa. Vastaava työnjohtaja työssään. Ilpo Reinilällä ei tule työarjessa aika pitkäksi. Tuore maali tuoksuu ja pinnat hohtavat uutuuttaan työmaavalaisimien valossa. Helsingin kaupungin rakentamisfirma Starassa työskentelevä Ilpo Reinilä astelee turvajalkineissaan pahvilla suojattua käytävää pitkin ”kohteeseen”, kuten hän sanoo, ja tervehtii työntekijöitä pikaisesti. – Työni
Enligt Anna Wäck föds en framgångsrik arbetslivsdialog av öppenhet, lyssnande och mod att lyfta fram glädjeämnen och framgångar. Anna Wäck leder Sitowise Groups IT-serviceorganisation i Finland, Sverige och Portugal. Förra året utsågs hon till Årets unga ledare. Wäck berättar med vilka medel man kan föra organisationen mot framgång med rätt slags dialog även mitt under
