Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Ongelmatilanteissa asiakkaan kuuleminen on tärkeää, kertovat it-tukihenkilö, diakoni ja työhyvinvointipäällikkö
Kirjoittaja: Tarja Västilä
Kuvaaja: Eino Ansio, Sami Heiskanen
Työarki on täynnä kohtaamisia kasvokkain tai etäyhteyksin. Työ on palkitsevaa, kun kokee joko omia tai muiden onnistumisia. Asenne on tärkein työväline.
Jos luurin päässä on ärtynyt asiakas, Joonas Tanskanen jaksaa kuunnella. Hän työskentelee it-tukihenkilönä Elisan Omaguru-palvelussa.
– Ihmisiä harmittaa ja hävettää, ja se voi purkautua turhautumisena ja näkyä ärtymyksenä. Tehtäväni on kuunnella ja auttaa. Asenne on kaikki kaikessa: on oltava sekä tunnetaitoinen että objektiivinen.
Omaguru-puheluita tulee 10–20 päivässä ja muut työt vielä päälle. Asiakkaiden ongelmat vaihtelevat laidasta laitaan, mikä on työn suola: päivät eivät ole samanlaisia.
– Kollegoidenkin osaamista voi käyttää hyödyksi. Heidän kanssaan voi myös purkaa hankalia tilanteita. Vertaistuen lisäksi tukipilarina on esihenkilö, jolta saa jeesiä päätöksentekoon ja jolle voi kertoa asioita luottamuksellisesti.
Haastavia tilanteita on käyty läpi yrityksen koulutuksissa. Jaksamista tukee sekin, että työtä ei ohjata ylhäältä päin vaan siihen voi itse vaikuttaa.
Tanskanen korostaa, ettei kenenkään tarvitse jaksaa yksin. Avoimuus ja rehellisyys kantavat pitkälle. Hänen mukaansa ei ole väärin myöntää, ettei hallitse kaikkia asioita.
– Suurin ilo on se, kun saa tehtyä asiat yhtä hyvin tai paremmin kuin mitä asiakas odottaa, esimerkiksi pelastaa kadonneen 300-sivuisen kirjatekstin. Tärkeää on selittää asiat ymmärrettävästi. Parasta on, kun saa homman hoidettua ja vielä itsekin oppii.
Persoona ja positiivisuus esiin
Moni yllättyy, mitä kaikkea seurakunnissa tehdään. Toiminta yhdistetään usein hengellisyyteen, mutta myös henkistä ja taloudellista tukea on tarjolla. Erityisdiakoni Pirjo Paloviita työskentelee Tampereen seurakuntayhtymässä. Hän muun muassa koordinoi työkokeilijoita, ohjaa erityisryhmiä ja hoitaa avustuksia.
– Polku X -hankkeen kautta työtön voi päästä koulutuspolulle tai työuralle. Lisäksi vedän pienryhmiä, kuten voimavararyhmää, jossa kuntoutujat pyrkivät löytämään eväitä työelämää varten.
Pirjo Paloviita toteaa, että oma asenne ja persoona ovat tärkeimmät työvälineet diakonin työssä.
Paloviidan mukaan aina pitää kuunnella, mitä ihmisellä on sydämellään.
– Olen portti polkulaisille ja ohjaan heitä eteenpäin erilaisiin työkokeiluihin. Työ on palkitsevaa ja siinä kokee huikeita onnistumisia, kun ihmiset löytävät oman paikkansa.
Toisista saa voimavaroja esiin, kun on itse helposti lähestyttävä, positiivinen ja kannustava.
– Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Pääsen vaikuttamaan työhöni ja minuun luotetaan. Silpputyö on haaste, ja joskus on vaikea kääntää aivot toiseen asentoon. Haastavista tilanteista selviää löysäämällä, huumorilla ja juttelemalla kollegoiden kanssa.
Erityisdiakoni neuvoo aika ajoin kartoittamaan, onko itsellä työhön annettavaa. Jos vähänkin epäröi, kannattaa tehdä jotain toisin.
– Kun uskoo itseensä, muutkin uskovat. Silloin myös onnistuu.
Ajatusten tuuletus auttaa
Liikunta- ja työhyvinvointipäällikkö Johanna Tokola on päässyt luomaan uutta työtehtävää Mehiläisessä omannäköisekseen puolisen vuotta. Heti alkajaisiksi hän veti liikunnan pilottiprojektin 400 ihmiselle konsernihallinnossa.
– Olen sellainen yhden naisen kuntokeskus, ja pyrin kehittämään liikuntakulttuuria työhyvinvoinnin välineenä.
Pandemian myötä arvokkaat kohtaamiset ovat jääneet pois. Johanna Tokola vetää jumppaa Teamsin kautta, eikä tiedä, mitä ruudun toisella puolella tapahtuu.
Pandemia on vaikuttanut työhön: normaalin kanssakäymisen tilalle on tullut ohjaaminen etänä.
– Oli tärkeää, että ihmiset näkivät työkavereitaan myös epävirallisissa tapaamisissa yksinäisen kevään jälkeen. Ohjaajana pystyin ohjaamaan henkilökohtaisemmin niin tunnilla kuin jälkeenpäin pukuhuoneessakin.
– Työssäni ei voi olla huonoja päiviä, se paistaisi heti läpi. Tehtäväni on innostaa ihmisiä ja tuoda positiivista ilmapiiriä. Olen sellainen halki-poikki-pinoon-ihminen: ongelmat pitää käsitellä heti. Usein auttaa, kun lähtee puolen tunnin lenkille tuulettamaan ajatuksia. Lisäksi sparraan asioita esihenkilön kanssa ja saan häneltä myös tukea.
Työn iloja ovat kohtaamiset ihmisten kanssa ja yhdessä tekeminen.
– Minua motivoi, kun saan vähän liikkuvat ihmiset innostumaan liikunnasta. Muutenkin kehottaisin etätyöarjessa katkomaan päivää ja kiertämään vaikka korttelia.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma