Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Johtajakoulutus alkoi osuusliikkeessä jo 1900-luvun alussa
Kirjoittaja: Henna Harju
Kuvaaja: Työväenmuseo Werstas
Jo 1900-luvun alussa johtajakoulutukseen osallistuvalle laadittiin yksilöllinen koulutusohjelma. Pari vuotta kestävän koulutuksen jälkeen opiskelijoita odotti pesti osuusliikkeen toimitusjohtajana.
Kulutusosuuskuntien Keskusliitto perusti edistysmielisen osuustoiminnan oman osuuskauppakoulun syksyllä 1920. Ensimmäisinä vuosina koulutettiin kansakoulun käyneitä toimihenkilöitä ja pian perustettiin myös kirjeopisto.
Koulutusta tarvittiin osuustoimintaliikkeen kasvaessa voimakkaasti. Työntekijälle koulutus tarjosi myös mahdollisuuden edetä uralla. Koulutusta alettiin tarjota myös kaupanhoitajille ja myöhemmin johtajille. Vuonna 1970 koulutus yhdistyi E-instituutiksi.
Väinö Tanner (1881–1966) tunnetaan mittavasta urastaan valtakunnan politiikassa. Toiminta osuusliikkeessä muodostui hänelle myös sydämen asiaksi. Tanner aloitti uransa vuonna 1903 turkulaisen Vähäväkisten Osuusliikkeen kaupanhoitajana, vain 22-vuotiaana. Pesti päättyi parin vuoden päästä hänen ja osuusliikkeen johtokunnan välisiin erimielisyyksiin.
Tanner eteni urallaan kaupanhoitajasta aina johtotehtäviin asti. Hän toimi Osuusliike Elannon toimitusjohtajana vuosina 1915–1946. Tannerilla oli myös muita tärkeitä tehtäviä osuusliikkeen piirissä ja hän toimi myös Kansainvälisen Osuustoimintaliiton Keskusvaliokunnan jäsenenä ja presidenttinä.
Osuusliike Voiman Kalevan myymälän kaupanhoitaja palvelee asiakasta esimerkillisesti vuonna 1953 Tampereella.
Vuonna 1927 Kulutusosuuskuntien Keskusliitto käynnisti opinto-osastollaan liikkeenhoitajien koulutukset. Koulutukseen valittiin henkilöitä, joilla oli käytännön kokemusta edistysmielisen osuustoimintaliikkeen toiminnasta. Toisaalta koulutukseen osallistui jo aiemmin kaupallisen koulutuksen saaneita, jotka siirtyivät töihin osuusliikkeeseen.
Jokaiselle koulutukseen osallistuvalle laadittiin yksilöllinen koulutusohjelma, johon sisältyi myös käytännön harjoittelua osuusliikkeissä ja keskusjärjestössä.
Jokaiselle koulutukseen osallistuvalle laadittiin yksilöllinen koulutusohjelma, johon sisältyi myös käytännön harjoittelua osuusliikkeissä ja keskusjärjestössä. Koulutus kesti yleensä yhdestä kolmeen vuotta, jonka jälkeen opiskelija siirtyi useimmiten osuusliikkeen toimitusjohtajaksi tai kaupalliseksi johtajaksi.
Eka-yhtymän henkilöstöä koulutuksessa E-instituutissa 1980-luvulla.
Edistysmielinen osuustoimintaliike ryhtyi kehittämään erityisesti johtajien valmiuksia vuonna 1962, kun liikkeenjohdon kurssimuotoinen jatkokoulutus käynnistettiin. Kurssilla perehdyttiin muun muassa liikkeenjohdon uusiin menetelmiin ja markkinointiin.
Koulutuksen tavoitteena oli tarjota johtohenkilöille työvälineitä, joita he pystyivät soveltamaan työelämässä. Samana vuonna aloitettiin myös tavaratalopäälliköiden koulutuslinja.
Tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Ava-akatemia jatkaa osuuskauppakursseista alkanutta koulutusta järjestäen muun muassa johtamisvalmennuksia. Kirjekurssit ovat vaihtuneet erikoisammattitutkintoihin.
Johtokunnat olivat 1950-luvulla hyvin arvovaltaisia ja miesvoittoisia. Osuustukkukaupan johtokunta, vasemmalta oikealle: OTK:n johtaja Emil Aro, toimitusjohtaja Juho Lähdesniemi, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton pääjohtaja Jalmari Laakso, OTK:n pääjohtaja Uuno Takki, Väinö Tanner sekä kauppaneuvos Toivo Rinne.
Ylen toimittaja Antti Kurosen laukku on pakattuna odottamassa. Kun kriisi puhkeaa, hän on ensimmäisten joukossa paikalla raportoimassa suomalaisille. Antti Kurosen matkalaukku seisoo vaatehuoneen nurkassa aina pakattuna. Sieltä löytyvät perusvermeet viikon tai kahden reissuun: t-paitoja, housuja, passi ja luotiliivit, joiden rinnassa lukee valkoisella PRESS. Kuronen on Ylen ainoa ulkomaantoimittaja, joka on valmiina lähtemään reissuun heti. Kun
Raskaat renkaat, tiukat aikataulut ja turvallisuus – niistä rakentuu asentaja Kai Sallankiven vaihteleva arki. Millainen on raskaan renkaan asentajan tavallinen työpäivä? Työtehtävät vaihtelevat paljon sen mukaan, millaista kalustoa on rengastöiden tarpeessa. Jos nyt jotakin pitää tavalliseksi sanoa, niin pulttipyssy laulaa kello 8.00–17.00 välissä tässä toimipisteellä. Töihini kuuluu renkaiden vaihtoa, korjauksia tai uusien renkaiden myymistä asiakkaille.
Unohda vanhat työnhakuneuvot – nykypäivänä kesätyöt ja harjoittelupaikat löytyvät rekrytointijärjestelmien kautta. Asiantuntijat kertovat, miten erottua hakijana.
Pelialalla työskentelevä Miko Santala rakastui Islantiin lomaillessaan maassa. Hän ei meinannut uskoa onneaan, kun löysi saarelta haaveidensa työpaikan.
