Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimistopäälliköllä Rainer Hiltusella on pitkä kokemus työelämän ja yhteiskunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioissa. Monia käytäntöjä ja asenteita, jotka 1980-luvulla olivat ihan tavanomaisia, pidetään tänä päivänä syrjivinä.
Rainer Hiltunen, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat tällä hetkellä työelämässä?
Yhä paremmin – niiden arvo tunnistetaan, ja niiden merkitys työelämässä on kasvanut. Monet asiat, jotka olivat ennen hyväksyttäviä, eivät ole sitä enää. Mutta vielä on matkaa esimerkiksi asenteissa ja esteettömyydessä.
Minkälaisten asioiden kanssa olet työskennellyt vuosien mittaan?
Kun toimin SETAn pääsihteerinä 1990-luvun puolivälissä, katsoin yhdenvertaisuutta seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta. 2000-luvulla siirryin nykyiseen toimeeni, jolloin painopisteenä oli etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistäminen. Vuonna 2015 tuli voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki, ja meidän tehtävämme laajenivat koskemaan kaikkia syrjintäperusteita, joita ovat muun muassa seksuaalinen suuntautuminen, ikä ja vammaisuus, joka on suurin yhteydenottojen aihe etnisen syrjinnän jälkeen.
Miten asenteet moninaisuuteen ovat muuttuneet työelämässä ja yhteiskunnassa?
Vaikka välillä tuntuu, että avoimesti rasistinen kielenkäyttö on koventunut, niin kyllä moninaisuuden hyväksyminen on mennyt eteenpäin. Jos katsotaan vaikka kouluja ja työpaikkoja koko maassa, niin huomaa, miten moninaisuus on yhä enemmän arkipäivää. Yritysten ja organisaatioiden pitää nyt miettiä, ollako luontevasti mukana sitä hyödyntämässä vai tullako jälkijunassa tehden vain sen mitä vaaditaan.
Mihin työelämässä pitäisi vielä panostaa?
Lain mukaan kaikilla viranomaisilla ja yli 30 hengen työpaikoilla pitää olla yhdenvertaisuussuunnitelma, mitä kaikki eivät tiedä. Eli on mietittävä, miten työpaikka huomioi moninaisuuden rekrytoinnissa, työjärjestelyissä, työpisteissä ja toi- minnassa, ja mitä se vaatii työyhteisöltä. Kun laadimme oman yhdenvertaisuussuunnitelmamme, huomasimme, että olimme esteettömiä asiakkaille, mutta emme henkilöstölle. Teimme konkreettisia parannuksia, kuten esimerkiksi oven avaamisen sähköisesti ja kulunvalvontalaitteen laskemisen alemmaksi.
Minkälaisia turvallisuusriskejä omassa työssäsi on?
Henkinen uupuminen vaanii aina kun ollaan tekemisissä ihmisten ja voimakkaiden tunteiden kanssa ja kun joutuu ymmärtämään, että maailman muuttaminen on pitkä prosessi.
Kun Kinuskikissan eli Sini Visan leivontablogi alkoi kasvattaa suosiotaan, hän oli valinnan äärellä: jatkaako työtä koodarina vai tehdäkö blogista kokopäivätyö? Sydän tuntui olevan blogin puolella.
Hyvin johdettu ja terve työyhteisö voi hyötyä monipaikkaisuudesta monin tavoin, toteaa tutkija Juha Eskelinen.
Pesäpuu on kehittänyt lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden malleja yli vuosikymmenen ajan. Järjestön toiminnanjohtaja Jari Ketola korostaa, että lasten ja nuorten kokemusten kuuleminen on keskeistä lastensuojelun kehittämisessä. Kokemusasiantuntijat tuovat arvokasta tietoa palveluiden parantamiseksi, ja heidän ääntään kuullaan nyt entistä laajemmin – aina alle kaksivuotiaista täysi-ikäisiin.
Sairaanhoitaja Sami Kinnunen muutti kymmenen vuotta sitten Norjaan paremman palkan perässä, mutta sai paljon muutakin. Nykyään hän nauttii myös huolettomasta arjesta Tromssan kauniissa vuoristomaisemissa. Suomessa eläminen on vaihtunut reissuihin, ravintolailtoihin ja säästöjen kartuttamiseen.
