
4 kysymystä kirjasta
Ulrika Björkstam: Kehitä resilienssiä - Opas muutoskykysi vahvistamiseen (Tuuma, 2025)
Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kuvaaja: Kauppakamari
Kirsi Elina Kallio: Moderni johtaja – työsuhteiden johtamisesta toiminnan johtamiseen (Kauppakamari, 2023)
Perinteiset johtamisopit ottavat organisaation annettuna: on olemassa suhteellisen pysyvä joukko työntekijöitä, joita tulee johtaa. Jälkiteollisessa maailmassa työtä tehdään kuitenkin yhä enemmän erilaisissa jatkuvasti muuttuvissa ja muotoutuvissa kombinaatioissa. Vuokratyö, keikkatalous, osaamisen ostaminen yrittäjiltä tai kumppaneilta yleistyy.
On aivan eri asia johtaa jatkuvasti muutoksessa olevaa osaajajoukkoa kuin tiimiä, jolla on takanaan yhteistä historiaa. Enää ei ole aikaa valvoa ja odottaa, että työntekijät ansaitsevat luottamuksen. Täytyy vain luottaa, että jokainen hoitaa hommansa.
Näistä syistä johtamisen luuppi tulisi entistä enemmän asettaa työsuhteiden ja organisaatiohierarkioiden sijaan asiakkaalle arvoa tuottavaan toimintaan.
Systeeminen ajattelu tarkoittaa kykyä tarkastella ilmiöitä suhteessa toisiinsa osana suurempaa kokonaisuutta. Moderni johtaja tarvitsee tällaista kykyä pystyäkseen johtamaan toimintaa yhä monimutkaisimmissa ja dynaamisimmissa toimintaympäristöissä.
Systeemisen ajattelun vastakohta on kategorinen ajattelu, jossa ilmiöitä luokitellaan niiden yksittäisten ominaisuuksien mukaan. Kategorista olisi esimerkiksi listata joitakin yleisiä hyvän johtajan ominaisuuksia, jotka olisivat siirrettävissä johdettavasta toiminnasta toiseen. On kuitenkin aivan eri asia johtaa teolliselle ajalle tyypillistä tavaroiden ja palvelujen sarjatuotantoa kuin nykyajan innovaatiovetoista yhteiskehittelyä asiakkaan kanssa.
Johtaja tarvitsee systeemiajattelua ymmärtääkseen johtamisensa kohdetta ja mukauttaakseen oman toimintansa siihen tarkoituksenmukaisella tavalla.
Moderni ammattilainen haluaa ymmärtää yksittäisten tekojensa laajemman merkityskehikon eli sen, mitä suurempaa kokonaisuutta oma työpanos palvelee. Miksi asioita tehdään kuten tehdään?
Usein yhteisen toiminnan perimmäinen kohde, motiivi, vaatii yhteisen ymmärryksen luomista ja jonkinlaista kirkastamista. Olemmeko esimerkiksi hoitamassa oireita vai ennalta ehkäisemässä sairauksia?
Moderni johtaja varmistaa, että toiminnan kohde ja sen edellyttämät tavat toimia ovat yhteisesti ymmärrettyjä ja jaettuja. Tämä vaatii yleensä osaajien aitoa osallistamista yhteisten strategisten suuntaviivojen muotoiluun. Niidenkin osaajien, jotka eivät ole pysyvässä palkkasuhteessa ja siten perinteisessä mielessä johdettavia alaisia. Myös freelancerit, kausityöntekijät ja yhteistyökumppanit ansaitsevat modernia toiminnan johtamista.
Kun ymmärrys yhteisestä motiivista on selvillä ja kutakuinkin linjassa osaajan omien intressien kanssa, syntyy mielen ja merkityksen kokemus. Nykymaailman ongelma on, että tuotantoketjujen ja organisaatiorakenteiden muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi rikkoontuu työntekijän suhde työtoimintansa kohteeseen.
Esimerkiksi hoitoalalla suhde työn kohteena olevaan motiiviin, joka on tuottaa asiakkaille hyvinvointia ja terveyttä, saattaa liiallisen kiireen takia rikkoutua. Tällöin hoitaja ei ehkä koskaan pääse näkemään työnsä tuottamia hyötyjä, jolloin työtehtävät saattavat tuntua vain merkityksettömältä suorittamiselta.
Ulrika Björkstam: Kehitä resilienssiä - Opas muutoskykysi vahvistamiseen (Tuuma, 2025)
Mona Moisala: Tyhmä työelämä – Kuinka pelastaa ajatustyöläisen aivot (Otavan tietokirjat, 2025)
Tero Ojanperä: Tekoälyn vallankumous – Käsikirja (Alma Insights, 2023)