4 kysymystä kirjasta

1. Miksi työelämässä on tärkeää johtaa työsuhteen sijaan toimintaa?

Perinteiset johtamisopit ottavat organisaation annettuna: on olemassa suhteellisen pysyvä joukko työntekijöitä, joita tulee johtaa. Jälkiteollisessa maailmassa työtä tehdään kuitenkin yhä enemmän erilaisissa jatkuvasti muuttuvissa ja muotoutuvissa kombinaatioissa. Vuokratyö, keikkatalous, osaamisen ostaminen yrittäjiltä tai kumppaneilta yleistyy.

On aivan eri asia johtaa jatkuvasti muutoksessa olevaa osaajajoukkoa kuin tiimiä, jolla on takanaan yhteistä historiaa. Enää ei ole aikaa valvoa ja odottaa, että työntekijät ansaitsevat luottamuksen. Täytyy vain luottaa, että jokainen hoitaa hommansa.

Näistä syistä johtamisen luuppi tulisi entistä enemmän asettaa työsuhteiden ja organisaatiohierarkioiden sijaan asiakkaalle arvoa tuottavaan toimintaan.

2. Mitä etua johtajalle on systeemisestä ajattelutavasta?

Systeeminen ajattelu tarkoittaa kykyä tarkastella ilmiöitä suhteessa toisiinsa osana suurempaa kokonaisuutta. Moderni johtaja tarvitsee tällaista kykyä pystyäkseen johtamaan toimintaa yhä monimutkaisimmissa ja dynaamisimmissa toimintaympäristöissä.

Systeemisen ajattelun vastakohta on kategorinen ajattelu, jossa ilmiöitä luokitellaan niiden yksittäisten ominaisuuksien mukaan. Kategorista olisi esimerkiksi listata joitakin yleisiä hyvän johtajan ominaisuuksia, jotka olisivat siirrettävissä johdettavasta toiminnasta toiseen. On kuitenkin aivan eri asia johtaa teolliselle ajalle tyypillistä tavaroiden ja palvelujen sarjatuotantoa kuin nykyajan innovaatiovetoista yhteiskehittelyä asiakkaan kanssa.

Johtaja tarvitsee systeemiajattelua ymmärtääkseen johtamisensa kohdetta ja mukauttaakseen oman toimintansa siihen tarkoituksenmukaisella tavalla.

3. Mikä on paras tapa motivoida osaajia?

Moderni ammattilainen haluaa ymmärtää yksittäisten tekojensa laajemman merkityskehikon eli sen, mitä suurempaa kokonaisuutta oma työpanos palvelee. Miksi asioita tehdään kuten tehdään?

Usein yhteisen toiminnan perimmäinen kohde, motiivi, vaatii yhteisen ymmärryksen luomista ja jonkinlaista kirkastamista. Olemmeko esimerkiksi hoitamassa oireita vai ennalta ehkäisemässä sairauksia?

Moderni johtaja varmistaa, että toiminnan kohde ja sen edellyttämät tavat toimia ovat yhteisesti ymmärrettyjä ja jaettuja. Tämä vaatii yleensä osaajien aitoa osallistamista yhteisten strategisten suuntaviivojen muotoiluun. Niidenkin osaajien, jotka eivät ole pysyvässä palkkasuhteessa ja siten perinteisessä mielessä johdettavia alaisia. Myös freelancerit, kausityöntekijät ja yhteistyökumppanit ansaitsevat modernia toiminnan johtamista.

4. Mistä syntyy työn merkitys ja mielekkyys?

Kun ymmärrys yhteisestä motiivista on selvillä ja kutakuinkin linjassa osaajan omien intressien kanssa, syntyy mielen ja merkityksen kokemus. Nykymaailman ongelma on, että tuotantoketjujen ja organisaatiorakenteiden muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi rikkoontuu työntekijän suhde työtoimintansa kohteeseen.

Esimerkiksi hoitoalalla suhde työn kohteena olevaan motiiviin, joka on tuottaa asiakkaille hyvinvointia ja terveyttä, saattaa liiallisen kiireen takia rikkoutua. Tällöin hoitaja ei ehkä koskaan pääse näkemään työnsä tuottamia hyötyjä, jolloin työtehtävät saattavat tuntua vain merkityksettömältä suorittamiselta.