Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
”Täällä olisi kyytikin!” – Lossinkuljettajan työssä kohtaa yllätyksiä
Kirjoittaja: Jouko Vuorela
Kuvaaja: Suvi Elo
Hirviä, Ferrareita ja vaihteleva sää. Kai Wittfoothille lossinkuljettajan työ on enimmäkseen rutiinia, mutta joskus tapahtuu erikoisiakin asioita.
Millainen on lossinkuljettajan tavallinen työpäivä?
Silloin ei oikeastaan tapahdu mitään ihmeellistä. Kaikki menee hyvin. Keli on loistava ja kalusto toimii. Jokainen vuoro aloitetaan puhaltamalla alkometriin. Sen jälkeen vaihdan kuulumiset edellisen vuoron kuljettajan kanssa, onko sattunut mitään tavallisesta poikkeavaa. Sitten kirjaudun sähköisiin järjestelmiin ja tietokoneelle ja aloitan ajamisen. Suosittelen vahvasti lossinkuljettajan ammattia. Työni etuihin kuuluvat ehdottomasti mukava, säänkestävä maisemakonttori, kivat työkaverit ja erinomainen työnantaja.
Millainen on lossinkuljettajan epätavallinen työpäivä?
Viat tulevat aina yllättäen ja aiheuttavat harmaita hiuksia. Jos esimerkiksi laturi tai startti hajoaa, lossi pysähtyy. Viasta riippuu, korjataanko itse vai pyydetäänkö tekniikka paikalle. Kun joku rakentaa, siinä saa ajella nonstoppina useamman reissun betoni- ja sora-autoja.
Millaista reittiä ajat?
Ajan Hämärönsalmen lossia Aaslaluodon ja Airismaan välillä Naantalin Rymättylässä. Matka yhteen suuntaan on 300 metriä. Reitin poikki kulkee veneväylä, jolla on runsaasti veneliikennettä etenkin kesäisin.
Milloin lossi kulkee?
Se kulkee tarvittaessa aina. 24/7/365. Aikataulun mukaan ajamme aamuviidestä iltayhteentoista. Lähtö on 20 minuutin välein Aaslaluodon puolelta, ja palaamme välittömästi, kun lossi on purettu ja lastattu Airismaalla.
Minkälainen kuljetusväline lossi on?
Meidän lossi kuuluu toiseksi pienimpään luokkaan. Sen kantavuus on 60 tonnia. Se on 36 metriä pitkä, 6,80 metriä leveä, ja sen kuivapaino on 125 tonnia. Laskennallisesti siihen mahtuu 14 henkilöautoja, mutta autojen koot ovat kasvaneet sen verran, että käytännössä niitä mahtuu 12. Suurin Finferriesin lossi kulkee Kustavin Vartsalassa. Sen kantavuus on 200 tonnia, ja siihen mahtuu 52 henkilöautoa.
Miten sääolosuhteet vaikuttavat lossin kuljettamiseen?
Tuulenpuuskat vaativat nopeaa reagointia, mutta tuulinen sää auttaa pitämään yllä ammattitaitoa. Tänä talvena ei ole ollut jäitä. Yhtenä päivänä salmi ehti peittyä jääriitteeseen, jota lossi kuitenkin leikkasi kuin paperia.
Mitä työturvallisuus asioita pitää ottaa huomioon?
Työvaatteina pitää olla kakkosluokan huomiovaatteet, koska lossi on maantien jatke ja lossinkuljettaja rinnastetaan tietyöntekijäksi. Kuulo- ja silmäsuojaimet pitää olla, sekä paukkuliivit ja putoamisenestovaljaat, kun työtehtävät niin vaativat.
Millaisia matkustajia lossillasi kulkee?
Pääasiassa paikallisia asukkaita, heidän tuttujaan ja mökkiläisiä. Lossi on osa Pientä rengastietä, joten sen kulkijoita moottori- ja polkupyörillä.
Mikä on erikoisin asia, mitä olet kuljettanut lossillasi?
Viime kesänä Turussa oli pohjoismaisten Ferrari-harrastajien kokoontuminen. Yksi ryhmä kävi meidän lossilla. Oli siinä ihmettelemistä, kun kansi oli täynnä toinen toistaan komeampia autoja. Viime kesänä hirvi ui salmen poikki noin 50 metrin päässä lossista. Yritin huudella, että olisi täällä kyytikin tarjolla, mutta sillä kertaa se ei kelvannut.
Emma Tamankag on sairaanhoitaja, opettaja ja tutkija, joka on perustanut Heed Finland -järjestön edistämään maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyttä, koulutusta sekä kotoutumista. Sairaanhoitaja Emma Tamankagin vastaanotolla vaihdetaan aluksi kuulumiset ja käydään läpi asiakkaan huolet. – Haluan, että ihminen tuntee olevansa tervetullut. Vasta kun hän luottaa minuun, voimme puhua avoimesti terveydestä, Tamankag sanoo. En tarvitse asiakkaan nimeä
Sukututkija on historian salapoliisi, jonka työkaluina ovat arkistot, rautainen keskittymiskyky ja muisti sekä ripaus onnea. Juha Vuorelan tavallinen työpäivä on täynnä arvoituksia, ja parhaina hetkinä menneisyys herää eloon yllättävällä tavalla. Millainen on sukututkijan tavallinen työpäivä? Siihen kuuluu etsintää erilaisissa arkistoissa, mahdollisesti tutustumista kohteisiin elävässä maailmassa sekä viestien lähettämistä ja vastaanottamista. Työhön kuuluu olennaisesti myös fundeeraaminen
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
