Pääkirjoitus: Luova hulluus työssä

Vuoden viimeisen Telman teemana on luovuus työpaikoilla. Telma löysi luovuutta ainakin ohjelmistokehittäjiltä, metrovarikon työntekijöiltä ja majoitustoiminnasta. Luovuutta on meillä jokaisella, kaikilla työpaikoilla ja kaikissa töissä. Siksi sitä ei pidä kahlehtia Teams-palavereiden ja webinaarien ketjuilla.

Luovuus yhdistetään helposti taiteilijoiden, muusikoiden ja kirjailijoiden työhön. Telma todistaa tämän myytin vääräksi. Ja hyvä onkin, sillä brittiläisen psykiatrin, Felix Postin, vuonna 1994 tekemien selvitysten perusteella 38 prosentilla kuvataiteilijoista ja 46 prosentilla kirjailijoista oli vakava depressio tai muu psyykkinen häiriö. Tätä taustaa vasten käsite luova hulluus ei tunnu enää lainkaan tuulesta temmatulta.

Lopputulosta pidettiin aluksi lähinnä vuoden turhakkeena.

Luovasta hulluudesta voidaan puhua myös auton keksimisessä. Auton suunnitteluun ja valmistamiseen tarvittiin täysin uutta ajattelua ja luovaa työotetta. Lopputulosta pidettiin aluksi lähinnä vuoden turhakkeena, sillä tarve oli nopeammille ja vahvemmille hevosille, jotka jaksaisivat vetää painavampia vankkureita. Lopulta luova hulluus voitti, minkä tuloksena moni meistä nykyisin ajaa – tai ainakin matkustaa – autolla. Nerouden ja hulluuden välistä rajaa onkin joskus vaikea havaita.

Moni pohtii, tuhoaako digitalisaatio luovuuden organisaatioista. Näin tuskin käy, sillä uudet teknologiat oikein käytettynä mahdollistavat luovan työskentelyn entistä paremmin. Tietokoneet voi kokouksissa jättää välillä pöydälle ja nousta pöydän äärestä yhdessä ideoimaan uutta, vaikka fläppitaululle. Se on ainoa 1950-luvun kokousvarusteista, joka on edelleen käytössä lähes kaikissa kokoustiloissa. Pitkäaikainen kokouksissa istuminen myös heikentää vireystilaa ja keskittymistä. Tämä on haitaksi luovalle ajattelulle.

Telma pitää nyt luovan tauon ja palaa taas ensi vuonna uusien ajankohtaisten teemojen kanssa työpaikoille.

Hyvää ja luovaa loppuvuotta!