Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Kuvaaja: Museovirasto, Tampereen museot, Työväenmuseo Werstas
Tamperelainen muovitehdas Sarvis Oy loi Suomeen uuden teollisuudenalan ja pärjäsi luovuudella.
Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 esitelty kaseiinimuovi syntyi, kun formaliinia keksittiin yhdistää lehmänmaidosta saatuun kaseiiniin. Uudesta materiaalista oli mahdollista tehdä pienikokoisia esineitä.
Tampereella vuonna 1921 perustettu Sarvis Osakeyhtiö alkoi valmistaa kaseiinimuovista pienesineitä, kuten nappeja ja kynien osia Suomessa. Uusi materiaali kiinnosti myös meijeriteollisuutta, joka sai hyödynnettyä ylijäämänsä toisen teollisuudenalan raaka-aineena.
Vuosien saatossa Sarvis laajensi toimintaansa pitkäjänteisesti ja alkoi käyttää uusia muovilajeja. Harppauksen synteettisiin muoveihin lukeutuvan bakeliitin valmistamiseen Sarvis otti ensimmäisenä Pohjoismaissa. Sarvis valmisti tuotteita kotitalouksille sekä tuotti muoviosia teollisuuden tarpeisiin. Oman tuotevalikoiman lisäksi tehtiin tilaustöitä. Valikoimasta löytyikin monille tuttujen kodintavaroiden lisäksi mitä moninaisimpia esineitä työmaakypäristä soutuveneisiin ja putkiliittimistä lääkärien käyttämiin instrumentteihin.
Sarvis selvisi tekemällä asiat toisin.
Menestyksestä huolimatta Sarvis joutui vuosien varrella visaisiin tilanteisiin. Niistä selvittiin tekemällä asiat toisin. Nappien myynti hankaloitui jo alkutaipaleella, kun Sarvikselle ei myönnetty perinteistä teollisuutta varjellutta tullisuojaa. Ulkomaisen kilpailun aiheuttamasta ensiahdingosta selvittiin keskittymällä raaka-aineen vientiin.
Myös toinen maailmansota aiheutti muoviteollisuudelle ongelmia. Materiaalipulan ja säännöstelytalouden takia tuotteita valmistettiin väliaikaisesti myös puusta ja pahvista. Toisaalta sota-aikana syntyi tarve myös uudenlaisille valmisteille, kun esimerkiksi ajoneuvoissa alettiin hyödyntää muoviosia.
Kekseliästä ajattelua tarvittiin kiperissä tilanteissa, mutta otollisemman kasvualustan luovalle onnistumiselle mahdollisti yhtiön vakaa kehitys sodan jälkeen. Sarvis saavutti ikonisen aseman suomalaisen muoviteollisuuden kärkitekijänä tuottamalla markkinoille kestäviä, luotettavia ja tyylikkäitä tuotteita. Moni muistaa värikkäät astiat ja kodin suositut käyttötavarat omasta lapsuudestaan.
Toiminnan alkuaikoina muovi oli vielä uusi materiaali, jonka piti ensin voittaa tottumattomien kuluttajien luottamus. Esineiden toimivuus ja turvallisuus todistettiin säntillisellä testaamisella, ja 1950-luvulla tuotteisiin alettiin liittää tavaraselosteita. Suosituimpien tuotesarjojen rinnalla tehtiin myös uskaliaampia kokeiluja, jollainen oli esimerkiksi äänilevyjen puristaminen 1950-luvulla.
Joskus kokeilut ottivat tuulta alleen, joskus eivät.
Joskus kokeilut ottivat tuulta alleen, joskus eivät. Uusia aluevaltauksia kuitenkin yritettiin rohkeasti, ja 1970-luvulla Sarviksen tuotevalikoima oli laajempi kuin millään muulla Euroopan muovitehtaalla. Sarvikselle tunnusomaista oli myös huolellinen suunnitteluvaihe. Monipuolisen materiaalin mahdollisuuksia hyödynnettiin tuotekehittelyssä: Sarvis seurasi aikaansa ja kehitti trendejä vastaavia uutuustuotteita, mutta ei unohtanut suunnittelussaan käyttöturvallisuutta ja kestävyyttä.
Pohjapiirros käsissä, kypärän alla hämmästyttävä määrä tietoa ja lisää kainalossa olevassa paksussa mapissa. Vastaava työnjohtaja työssään. Ilpo Reinilällä ei tule työarjessa aika pitkäksi. Tuore maali tuoksuu ja pinnat hohtavat uutuuttaan työmaavalaisimien valossa. Helsingin kaupungin rakentamisfirma Starassa työskentelevä Ilpo Reinilä astelee turvajalkineissaan pahvilla suojattua käytävää pitkin ”kohteeseen”, kuten hän sanoo, ja tervehtii työntekijöitä pikaisesti. – Työni
Liiketoimintajohtaja Anna Wäckin mukaan onnistunut työelämäpuhe syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja rohkeudesta tuoda esiin iloja ja onnistumisia. Anna Wäck johtaa Sitowise Groupin IT-palveluorganisaatiota Suomessa, Ruotsissa ja Portugalissa. Hänet valittiin viime vuonna Vuoden nuoreksi johtajaksi. Wäck kertoo, millä keinoilla organisaatiota viedään kohti onnistumisia oikeanlaisella puheella myös isojen muutosten keskellä. Avoimuus ennen kaikkea. Johtajan kannattaa kertoa mahdollisimman selkeästi,
Toimittaja Laura Saarikoski työskenteli kahdeksan ja puoli vuotta Yhdysvalloissa kirjeenvaihtajana. Kokemus avasi silmäni sille, miten erilaisista lähtökohdista työelämästä puhutaan Suomessa ja Yhdysvalloissa, Saarikoski kertoo. ”Työelämäpuhe Yhdysvalloissa korostaa yksilön vastuuta ja mahdollisuuksia. Työelämä nähdään kenttänä, jossa paljon on kiinni rohkeudesta ottaa riskejä ja kyvystä uurastaa uran eteen. Yhdysvaltoihin verrattuna Pohjoismaissa perusasiat ovat hyvin. Täällä on pitkät
Ella Hautaviita, 26, on seurannut isänsä jalanjälkiä metsuriksi. Työ on vienyt hänet useaksi kuukaudeksi Saksaan, jossa naispuolinen metsuri on ollut ihmetyksen aihe. Mitä nuo tytöt täällä tekevät? Oli kevät 2022 ja Ella Hautaviita oli juuri saapunut siskonsa Anna Hautaviidan kanssa saksalaiseen metsään. Raju myrsky oli kaatanut metsässä valtavat määrät puita. Tuhot olivat niin laajoja, että
