Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta verkkosivumme toimisi oikein, esimerkiksi suojaustoiminnot tai evästeiden suostumusasetukset.
Mieltymysevästeiden avulla sivusto tallentaa tietoja, jotka muuttavat sivuston käyttäytymistä ja ulkonäköä, kuten kielivalintoja tai käyttäjän sijainteja.
Parantaaksemme verkkosivuamme keräämme nimettömästi tietoja tilastollisiin ja analyyttisiin tarkoituksiin. Näiden evästeiden avulla voimme esimerkiksi seurata verkkosivumme tiettyjen sivujen käyntien määrää tai kestoa, mikä auttaa meitä optimoimaan käyttäjäkokemusta.
Nämä evästeet auttavat meitä mittaamaan ja optimoimaan markkinointitoimiamme.
Minni Miettinen suunnittelee tulevaisuuden tapoja tehdä töitä
Kirjoittaja: Malla Murtomäki
Kuvaaja: Jirina Alanko
Korona-aika ja digimurros ovat mullistaneet työnteon. Konsultti Minni Miettinen auttaa yrityksiä löytämään itselleen sopivimmat tavat tehdä töitä.
Konsultti Minni Miettisen työ on auttaa muita löytämään hyvä tapa tehdä töitä.
Pitkän uran digi- ja teknologiamaailmassa tehnyt Miettinen tietää omakohtaisesti, miten töitä ei kannata tehdä. Hän on ymmärtänyt, että tulokset eivät parane ylipitkiä päiviä paahtamalla tai pakottamalla. Palautuminen on ajattelutyötä tekevälle elinehto.
– Nykyisin uskon 3×8-sääntöön: kahdeksan tuntia töitä, kahdeksan tuntia vapaa-aikaa, kahdeksan tuntia unta. Olen tarkka unestani ja seuraan sitä Ouran avulla, hän sanoo.
Miettisen vastuulla ovat eritoten työnteon tapojen kehitykseen liittyvät muutokset.
Miettinen on yrittäjä, mutta käytännössä hän työskentelee helsinkiläiselle suunnittelutoimisto Workspacelle. Workspace on erikoistunut kehittämään työtä ja työympäristöjä. Toimiston tiimi koostuu muun muassa työnteon, vuorovaikutuksen, arkkitehtuurin ja sisustussuunnittelun ammattilaisista. Miettisen vastuulla ovat eritoten työnteon tapojen kehitykseen liittyvät muutokset.
– Autan organisaatioita käymään läpi itseanalyysia siitä, mitä heillä ajatellaan monipaikkaisesta työstä, työn tuottavuudesta, yhteisöllisyydestä, hyvinvoinnista, osaamisesta ja uudistumisesta.
Koronaloikka etätyöhön
Miettinen aloitti Workspacella vuonna 2019.
Pian sen jälkeen alkoi koronapandemia, joka hyperkiihdytti digiloikkaa ja ulosmittasi kaiken teknologian, mitä oli jo olemassa, mutta mitä ei vielä ollut otettu laajalti käyttöön. Etätyöstä tuli nopeasti uusi normaali.
– Teknologia oli ollut jo pitkään olemassa, mutta ihmisten korvien väliä piti muotoilla. Moni sanoi keväällä 2020, ettei hänen työtään voi tehdä muualla kuin toimistolla. Pari vuotta myöhemmin samat ihmiset totesivat, että mikä järki on palata toimistolle, kun työ onnistuu etänäkin.
Vuosien mittaan alkoi kiinnostaa yhä enemmän se, miten teknologia muuttaa työtä ja työyhteisöjä.
Miettinen on saanut todistaa aitiopaikalta digiloikkaa ja sen aiheuttamaa mullistusta suomalaisessa yritysmaailmassa. Parikymppisenä hän työskenteli saksalaisen it-konsernin palveluksessa tuotepäällikkönä. Kiinnostus teknologiaa ja sen käyttäjiä kohtaan johdatti Miettisen vuosituhannen vaihteessa digimedia-alalle. Digikonsulttina vierähti reilu vuosikymmen, jonka jälkeen hän on ollut kehittämässä muun muassa DNA:n, VR:n ja Aktian digipalveluita.
– Vuosien mittaan alkoi kiinnostaa yhä enemmän se, miten teknologia muuttaa työtä ja työyhteisöjä.
Miksi mennä toimistolle?
Kun asiakas ottaa yhteyttä Workspaceen, toiveena on muutos. Olemassa oleva toimitila tai tapa tehdä töitä ei syystä tai toisesta enää toimi – tai ainakin toiveena on kehittää sitä entistä paremmaksi. Päänvaivaa saattaa aiheuttaa esimerkiksi monipaikkainen työ, jolle ei välttämättä ole yhdessä sovittuja sääntöjä.
– Koronan aikana siirryttiin nopeasti etätöihin, ja sen jälkeen homma vaan ”jäi päälle”, kuten moni asiakas tilannetta kuvaa.
Hybridimalliin tarvitaan kuitenkin selkeät säännöt, jotka kehitetään yhdessä yhteisön kanssa ja joita myös noudatetaan.
Miettinen alkoi pohtia Workspacen kollegoidensa kanssa syitä etätyön suosioon. Pohdinta johti lopulta tutkimusprojektiin, jossa on mukana tutkijoita myös Aalto-yliopistolta ja Tampereen yliopistolta. Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että pelkästään työyhteisö voi paremmin, kun käytössä on vähintään hybridimalli, siis yhdistelmä etä- ja lähityötä.
– Hybridimalliin tarvitaan kuitenkin selkeät säännöt, jotka kehitetään yhdessä yhteisön kanssa ja joita myös noudatetaan.
Miettisen mukaan katse pitäisi kääntää etätyön ihmettelystä lähityön kehittämiseen.
– Millainen on läsnätyönmalli, joka maksaa vaivan tulla toimistolle? Millaisessa työssä kasvokkain tapaaminen ja läsnätyö ovat parhaimmillaan?
Parasta ja haastavinta: ihmiset
Miettinen on itse esimerkki siitä, miten monipaikkainen työ parhaimmillaan toimii. Hän tekee hommia kotona, Workspacen toimistolla ja asiakkaidensa toimipisteissä.
– Menen lähitöihin ihmisten takia. Oma työni on pääosin ajattelua, ja usein tarvitsen ajatusten kirkastamiseen ja kokoamiseen tiimiäni.
Teknologia ja toimistot taipuvat muotoiluun vielä helposti, mutta ihminen on monimutkaisempi kokonaisuus.
Työyhteisöllä on vaikutusta myös Miettisen hyvinvointiin. Hän kokee, että vaikka työpaikalle meneminen on fyysisesti etätyötä kuormittavampaa, henkisesti hänen olonsa on läsnäpäivän jälkeen kevyempi.
– Emme jääneet omiin luoliimme evoluution edetessä, vaan hakeuduimme toistemme seuraan.
Ihmiset ovat Miettisen mukaan hänen työssään sekä parasta että haastavinta. Teknologia ja toimistot taipuvat muotoiluun vielä helposti, mutta ihminen on monimutkaisempi kokonaisuus.
– Pitää onnistua puhuttelemaan kumpaakin aivopuoliskoa, tunnepuolta ja järkeä. Vain siten kumpuaa aito motivaatio muutoksiin.
Emma Tamankag on sairaanhoitaja, opettaja ja tutkija, joka on perustanut Heed Finland -järjestön edistämään maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyttä, koulutusta sekä kotoutumista. Sairaanhoitaja Emma Tamankagin vastaanotolla vaihdetaan aluksi kuulumiset ja käydään läpi asiakkaan huolet. – Haluan, että ihminen tuntee olevansa tervetullut. Vasta kun hän luottaa minuun, voimme puhua avoimesti terveydestä, Tamankag sanoo. En tarvitse asiakkaan nimeä
Sukututkija on historian salapoliisi, jonka työkaluina ovat arkistot, rautainen keskittymiskyky ja muisti sekä ripaus onnea. Juha Vuorelan tavallinen työpäivä on täynnä arvoituksia, ja parhaina hetkinä menneisyys herää eloon yllättävällä tavalla. Millainen on sukututkijan tavallinen työpäivä? Siihen kuuluu etsintää erilaisissa arkistoissa, mahdollisesti tutustumista kohteisiin elävässä maailmassa sekä viestien lähettämistä ja vastaanottamista. Työhön kuuluu olennaisesti myös fundeeraaminen
McDonald’s-yrittäjä Miia Makkonen painottaa, että matala kynnys asioiden puheeksi ottamiseen ja ennakoivat investoinnit takaavat turvallisen arjen jokaiselle. Kuvassa Tuupakan McDonald’s-ravintolan apulaisravintolapäällikkö sekä Miian tiimin työturvallisuusvaltuutettu Hermanni Lindberg ja Porvoon McDonald’s-ravintolan ravintolapäällikkö Jutta Vuorela tekemässä ravintolakierrosta. 1. Ravintolakierros – Turvallisuus alkaa aistihavainnoista ja rutiineista Aistien käyttö, jatkuva havainnointi ja ennakointi pitävät vaaranpaikat loitolla ennen kuin mitään
Rantapelastaja Maria Overmyer (oik.) seuraa silmä tarkkana kollegansa Leon kanssa Itä-Helsingin Aurinkolahden uimarannan vilskettä. – Tykkään olla töissä ulkona ja meren äärellä, toista kesää rantapelastajana työskentelevä 22-vuotias Maria kertoo. Taitouintia pitkään harrastanut Overmyer on suorittanut Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kurssin. – Tämä työ on todella tärkeää ja merkityksellistä. Koko ajan on oltava valppaana. Aurinkolahti on
