Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.
Korona-aika ja digimurros ovat mullistaneet työnteon. Konsultti Minni Miettinen auttaa yrityksiä löytämään itselleen sopivimmat tavat tehdä töitä.
Konsultti Minni Miettisen työ on auttaa muita löytämään hyvä tapa tehdä töitä.
Pitkän uran digi- ja teknologiamaailmassa tehnyt Miettinen tietää omakohtaisesti, miten töitä ei kannata tehdä. Hän on ymmärtänyt, että tulokset eivät parane ylipitkiä päiviä paahtamalla tai pakottamalla. Palautuminen on ajattelutyötä tekevälle elinehto.
– Nykyisin uskon 3×8-sääntöön: kahdeksan tuntia töitä, kahdeksan tuntia vapaa-aikaa, kahdeksan tuntia unta. Olen tarkka unestani ja seuraan sitä Ouran avulla, hän sanoo.
Miettinen on yrittäjä, mutta käytännössä hän työskentelee helsinkiläiselle suunnittelutoimisto Workspacelle. Workspace on erikoistunut kehittämään työtä ja työympäristöjä. Toimiston tiimi koostuu muun muassa työnteon, vuorovaikutuksen, arkkitehtuurin ja sisustussuunnittelun ammattilaisista. Miettisen vastuulla ovat eritoten työnteon tapojen kehitykseen liittyvät muutokset.
– Autan organisaatioita käymään läpi itseanalyysia siitä, mitä heillä ajatellaan monipaikkaisesta työstä, työn tuottavuudesta, yhteisöllisyydestä, hyvinvoinnista, osaamisesta ja uudistumisesta.
Miettinen aloitti Workspacella vuonna 2019.
Pian sen jälkeen alkoi koronapandemia, joka hyperkiihdytti digiloikkaa ja ulosmittasi kaiken teknologian, mitä oli jo olemassa, mutta mitä ei vielä ollut otettu laajalti käyttöön. Etätyöstä tuli nopeasti uusi normaali.
– Teknologia oli ollut jo pitkään olemassa, mutta ihmisten korvien väliä piti muotoilla. Moni sanoi keväällä 2020, ettei hänen työtään voi tehdä muualla kuin toimistolla. Pari vuotta myöhemmin samat ihmiset totesivat, että mikä järki on palata toimistolle, kun työ onnistuu etänäkin.
Miettinen on saanut todistaa aitiopaikalta digiloikkaa ja sen aiheuttamaa mullistusta suomalaisessa yritysmaailmassa. Parikymppisenä hän työskenteli saksalaisen it-konsernin palveluksessa tuotepäällikkönä. Kiinnostus teknologiaa ja sen käyttäjiä kohtaan johdatti Miettisen vuosituhannen vaihteessa digimedia-alalle. Digikonsulttina vierähti reilu vuosikymmen, jonka jälkeen hän on ollut kehittämässä muun muassa DNA:n, VR:n ja Aktian digipalveluita.
– Vuosien mittaan alkoi kiinnostaa yhä enemmän se, miten teknologia muuttaa työtä ja työyhteisöjä.
Kun asiakas ottaa yhteyttä Workspaceen, toiveena on muutos. Olemassa oleva toimitila tai tapa tehdä töitä ei syystä tai toisesta enää toimi – tai ainakin toiveena on kehittää sitä entistä paremmaksi. Päänvaivaa saattaa aiheuttaa esimerkiksi monipaikkainen työ, jolle ei välttämättä ole yhdessä sovittuja sääntöjä.
– Koronan aikana siirryttiin nopeasti etätöihin, ja sen jälkeen homma vaan ”jäi päälle”, kuten moni asiakas tilannetta kuvaa.
Miettinen alkoi pohtia Workspacen kollegoidensa kanssa syitä etätyön suosioon. Pohdinta johti lopulta tutkimusprojektiin, jossa on mukana tutkijoita myös Aalto-yliopistolta ja Tampereen yliopistolta. Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että pelkästään työyhteisö voi paremmin, kun käytössä on vähintään hybridimalli, siis yhdistelmä etä- ja lähityötä.
– Hybridimalliin tarvitaan kuitenkin selkeät säännöt, jotka kehitetään yhdessä yhteisön kanssa ja joita myös noudatetaan.
Miettisen mukaan katse pitäisi kääntää etätyön ihmettelystä lähityön kehittämiseen.
– Millainen on läsnätyönmalli, joka maksaa vaivan tulla toimistolle? Millaisessa työssä kasvokkain tapaaminen ja läsnätyö ovat parhaimmillaan?
Miettinen on itse esimerkki siitä, miten monipaikkainen työ parhaimmillaan toimii. Hän tekee hommia kotona, Workspacen toimistolla ja asiakkaidensa toimipisteissä.
– Menen lähitöihin ihmisten takia. Oma työni on pääosin ajattelua, ja usein tarvitsen ajatusten kirkastamiseen ja kokoamiseen tiimiäni.
Työyhteisöllä on vaikutusta myös Miettisen hyvinvointiin. Hän kokee, että vaikka työpaikalle meneminen on fyysisesti etätyötä kuormittavampaa, henkisesti hänen olonsa on läsnäpäivän jälkeen kevyempi.
– Emme jääneet omiin luoliimme evoluution edetessä, vaan hakeuduimme toistemme seuraan.
Ihmiset ovat Miettisen mukaan hänen työssään sekä parasta että haastavinta. Teknologia ja toimistot taipuvat muotoiluun vielä helposti, mutta ihminen on monimutkaisempi kokonaisuus.
– Pitää onnistua puhuttelemaan kumpaakin aivopuoliskoa, tunnepuolta ja järkeä. Vain siten kumpuaa aito motivaatio muutoksiin.
Mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttama työkyvyttömyys kuormittaa Suomea vuosittain useilla miljardeilla. Laadukkaalla työkykyä edistävällä johtamisella voidaan radikaalisti kääntää työhyvinvoinnin suunta.
On ammatteja, joissa on lähdettävä ulkomaille, jos haluaa saavuttaa huipputason. Jarkko Tuomisto on työskennellyt jalkapallon maalivahtivalmentajana Ranskan, Hollannin, Romanian, Ecuadorin ja nyt Turkin pääsarjassa. Istanbulin talvessa sää voi viilentyä, mutta tunnelma jalkapallossa jatkuu kuumana ympäri vuoden. Jarkko Tuomisto on työskennellyt niin pitkään ulkomailla, että Suomen pitkä talvi sisähalleissa alkaa olla kaukainen muisto. – Täällä on
Lehtori Marja Pyykkönen kertoo, että kännykkäkielto on tuonut yläkoulun oppitunneille kaivattua työrauhaa ja helpottanut oppilaiden keskittymistä. Pudasjärven Hirsikampuksen yhtenäiskoulussa kännykkäkielto otettiin käyttöön tänä syksynä samaan aikaan, kun valtakunnallinen laki astui voimaan. Opettajat voivat nyt kerätä oppilailta kännykät pois joko koko päiväksi tai oppituntien ajaksi. – Meillä yläkoulun oppilaat eivät saa käyttää puhelimia oppitunneilla ilman opettajan
Yrittäjä Antti Huttunen ei pelkää palkata ihmisiä, joita muut työnantajat karttavat. Hänen mielestään erilaisuus on voimavara, joka vie yritystä eteenpäin. ”Jos työnantaja haluaa jotain poikkeuksellisen hyvää, hänen kannattaa sietää vähän poikkeuksellisuutta. Poikkeukselliset saavutukset tulevat poikkeuksellisilta ihmisiltä. Kun perustin Retkipaikka-yritykseni vuonna 2011, rekrytoin usein heitä, jotka olivat monien muiden työnantajien mielestä liian poikkeuksellisia palkattavaksi. Palkkasin yli
Lihapullat, puuro ja uunimakkara maistuvat myös vankilassa. Sörnäisten vankilan keittiössä ruoka on enemmän kuin polttoainetta: se on osa arjen sujuvuutta, turvallisuutta ja ihmisarvoa. Heidi astelee aamuhämärässä kohti suuria punatiilisiä rakennuksia, kuin mille tahansa työpaikalle. Harvassa ammatissa vapaa-ajan ja työn raja on yhtä selvä kuin hänellä: muuri ja piikkilanka-aita. Heidi työskentelee Helsingin Sörnäisten vankilan ravintolapäällikkönä. Ulkomaailma
