Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Koronapandemia mullisti työelämän: Näin yritykset sopeutuivat uusiin toimintamalleihin

Työelämä

05.02.2025

Kun koronaepidemia ravisteli Suomea maaliskuussa 2020, työelämä muuttui kertaheitolla. Etätyöstä tuli arkipäivää miljoonille, mutta kaikki eivät voineet jäädä kotiin. Kesko, Luonnonvarakeskus ja MTB-Siivouspalvelu ovat esimerkkejä organisaatioista, jotka kehittivät uusia toimintatapoja selviytyäkseen kriisistä – ja monet muutoksista jäivät pysyviksi.

Korona alkoi levitä Suomessa toden teolla maaliskuussa 2020, jolloin koko maa ajautui nopeasti poikkeustilaan. Hallitus määräsi kokoontumiselle tiukkoja rajoituksia, joten kaikki tehtäviensä puolesta kykenevät työntekijät jäivät koteihinsa etätöihin.

Tilastokeskuksen mukaan noin 60 prosenttia palkansaajista työskenteli etänä jossain vaiheessa pandemiaa, kun sitä ennen vastaava luku oli noin 14 prosenttia.

Ilmassa leijui monia perustavia kysymyksiä, joihin kellään ei ollut vastauksia: ihmiset kantoivat huolta omasta ja läheistensä terveydestä, ja yrityksissä pohdittiin, miten työt saadaan tehtyä turvallisesti.

Noin 5 000 henkilöä joutui oppimaan sähköisten palavereiden ja hybridityöskentelyn käytännöt muutamassa päivässä.

Kesko oli yksi niistä sadoista yrityksistä, joissa muutokset tapahtuivat käytännössä yhdessä yössä pandemian puhjettua. Noin 5 000 henkilöä joutui oppimaan sähköisten palavereiden ja hybridityöskentelyn käytännöt muutamassa päivässä. Toki kaupan ja logistiikan töissä ei voitu jäädä etätöihin lainkaan.

– Se, mikä aluksi oli selviytymistä, muotoutui nopeasti pysyväksi osaksi työkulttuuriamme, kertoo Keskon henkilöstöjohtaja Matti Mettälä.

Pandemian pahimman vaiheen jälkimainingeissa Keskon toimihenkilöt siirtyivät etätyöskentelystä hybridityöhön, jossa osa työstä tehdään etänä ja osa toimistolla.

Läsnäolo vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukee uusien työntekijöiden sopeutumista ja helpottaa esihenkilöiden töitä.

Aluksi tiimit sopivat työtavoista itsenäisesti, mutta sitten esihenkilöt alkoivat kaivata selvempiä linjauksia etä- ja lähityöstä. Niinpä vuoden 2024 alussa Keskossa annettiin ohjeistus, jonka mukaan useimpien toimihenkilöiden odotetaan tekevän kolme päivää lähityötä viikossa.

Keskon johto perusteli päätöstään sillä, että ihmiset ovat sosiaalisia olentoja. Läsnäolo vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukee uusien työntekijöiden sopeutumista ja helpottaa esihenkilöiden töitä.

– Uskomme, että ihmisten yhdessä pitäminen on työyhteisölle kriittisen tärkeää. Työnteko on ihmisten välistä toimintaa ja siihen tarvitaan yhdessä vietettyä aikaa. Pitkällä aikavälillä yhteisöllisyys varmasti myös tukee työhyvinvointia, Mettälä toteaa.

Ainoina poikkeuksina kolmen lähityöpäivän säännöstä toimistotyössä Keskolla ovat IT-tiimit sekä talous- ja HR-palvelukeskuksen työntekijät, joilla on viikossa vain yhden päivän lähityövaatimus työn luonteen takia.

Modernit työtilat houkuttelevat paikalle

Työntekijöiden näkökulmasta joustavan etätyöskentelyn yksi suurimmista hyödyistä on matka-ajan ja -kustannusten väheneminen – yhden tunnin työmatka viitenä päivänä viikossa voi vastata jopa kahden kuukauden työaikaa vuosittain. On siis luonnollista, että kaikkia Keskon toimihenkilöitä päätös kolmesta pakollisesta toimistopäivästä ei ilahduttanut.

– Ymmärrämme, että ihmisillä on monia tarpeita etätyöhön, kuten etäisyys työpaikasta tai lasten aikaa vievät harrastukset. Teimme päätöksen kuitenkin yrityksen kannalta parhaaksi katsomallamme tavalla, Mettälä sanoo.

Keskon työajoissa on laajat liukumat, jotka helpottavat esimerkiksi perheellisten arkea, ja yksilökohtaisia tarpeita huomioidaan mahdollisuuksien mukaan.

– Ja onhan meillä vielä ne kaksi mahdollista etätyöpäivääkin, Mettälä mainitsee.

Uskomme, että ihmisten pitäminen yhdessä on kriittisen tärkeää.

Valtaosa keskolaisista tulee Mettälän mukaan mielellään työpaikalle, ja läsnätyötä tehdään tällä hetkellä jopa hieman enemmän kuin hybridityösäännöt määrittävät.

Yksi syy työpaikan imuun voi työkavereiden lisäksi olla modernit työtilat Helsingin Kalasatamassa, jonne Kesko muutti vain puoli vuotta ennen pandemian puhkeamista. Siellä on muun muassa ergonomiset työtilat ja -kalusteet, kuntosali, oma ravintola ja työterveyspiste. Modernit sähköiset palaveriratkaisut ja vetäytymistilat otettiin hyötykäyttöön jo pandemian aikana.

Vasta tulevaisuus näyttää, miten hyvin uudenlaiset työaikakäytännöt lopulta toimivat Keskossa. Mettälä myöntää, että Keskon johdon on päätöksissä ollut pakko luottaa intuitioonsa, sillä tutkimustietoa asiasta on vielä hyvin vähän.

– Uskomme, että ihmisten pitäminen yhdessä on kriittisen tärkeää. Toistaiseksi palaute on ollut myönteistä, mikä viestii siitä, että olemme oikealla tiellä, Mettälä pohtii.

Monipaikkaisuus on kilpailuvaltti rekrytoinnissa

Myös Luonnonvarakeskuksessa eli Lukessa on pohdittu viime aikoina, mikä olisi paras paikka tehdä töitä koronan jälkeen.

Luken työntekijöistä useat ovat tutkijoita, ja monipaikkaisen työskentelymallin on todettu vastaavan parhaiten organisaation tarpeisiin – edelleen, sillä Lukessa laadittiin jo vuonna 2019 eli reilusti ennen koronaepidemiaa monipaikkaisen työn linjaukset. Monipaikkaisuudella tarkoitetaan, että työntekijä voi itse melko vapaasti valita työn tekemisen paikan.

Monipaikkaisuus on nykyään merkittävä kilpailuvaltti rekrytoinnissa, ja Lukella se on jopa pakon sanelemaa, koska sillä on toimipaikkoja yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen. Henkilöstöjohtaja Mari Paloheimo uskoo, että jotkut ovatkin valinneet Luken työpaikakseen, koska se ei ole paikkakuntasidonnainen.

– Tavoitteena on tasapaino, jossa yhdistyy työntekijöiden vapaus ja yhteisöllisyyden edistäminen. On selvää, että hybridityömalli sopii meille parhaiten, Paloheimo toteaa.

Ohjeistimme aluksi, että yhtenä päivänä viikossa olisi hyvä tulla toimistolle, mutta se koettiin enemmän suosituksena kuin velvoitteena.

Koska monipaikkainen työ oli Lukessa arkipäivää jo ennen pandemian puhkeamista, korona-aika ei tuonut suuria muutoksia organisaation toimintaan. Paloheimo kertoo, että vaikka joustavat linjaukset ovat myös koronan jälkeen tutkimusorganisaatioille tyypillisiä, jotain suuntaviivoja tarvitaan.

– Ohjeistimme aluksi, että yhtenä päivänä viikossa olisi hyvä tulla toimistolle, mutta se koettiin enemmän suosituksena kuin velvoitteena. Siksi tarkensimme tätä ohjetta ja nostimme toimistolla käynnin minimivaatimuksen kuuteen päivään kuukaudessa, Paloheimo kertoo.

Lukessa haluttiin pitää kiinni muutamista lähityöpäivistä, jotta esihenkilöt voivat varmistua työntekijöiden hyvinvoinnista ja myös edistää hiljaisen tiedon siirtymistä organisaation sisällä.

– Kasvokkaiset tapaamiset edes silloin tällöin muiden kanssa ovat tärkeitä. Tavoitteena on, että lähipäivät edistävät yhteishenkeä ja ruokkivat uusia ajatuksia, Paloheimo perustelee ja lisää, että kuusi päivää kuukaudessa työpaikalla on lopulta hyvin pieni vaatimus.

Kaikkia lukelaisia monipaikkaisuuden suoma vapaus ei kuitenkaan kosketa, sillä muun muassa laboratorioissa, navetoissa ja kalanviljelylaitoksissa työntekijöiden on oltava paikalla päivittäin.

Siivousyritys sopeutui pandemian toimintaympäristöön

MTB-Siivouspalvelu Oy on suomalainen siivous- ja puhtaanapitopalveluja tarjoava yritys. Koronaepidemia aiheutti sen toimintaan suuria haasteita, koska siivousta ei voi tehdä etänä, eli työntekijät olivat jatkuvassa altistusvaarassa.

Lisäksi työkohteet tyhjenivät asiakkaiden siirtyessä etätöihin – siivousyrityksen johtoa mietitytti, riittäisikö töitä kaikille. Tyhjentyneet toimistot ja suljetut ravintolat loivat uudenlaisia haasteita.

– Korona-aika oli meille käännekohta. Organisoimme työtä uudella tavalla nopeasti, ja turvallisuus nousi keskeiseksi tavoitteeksi. Emme halunneet irtisanoa työntekijöitämme, vaikka työt vähenivät, kertoo palvelupäällikkö ja työsuojelupäällikkö Liis Kiudorf.

Hygieniatoimet, kuten suojakalvot, desinfiointi ja kertakäyttöhanskat, tulivat meillä koronan ansiosta osaksi siivoustyön arkea

Monet koronan aikana tehdyistä uudistuksista ovat jääneet pysyväksi osaksi yrityksen toimintaa, ja siivoushygienia nousi aivan uudelle tasolle.

– Uusia siivousratkaisuja tarvittiin jatkuvasti, jotta koronavirus saatiin poistettua mahdollisimman tehokkaasti pinnoilta, Kiudorf kuvailee.

MTB-Siivouspalvelu koulutti henkilöstöään sähköstaattiseen puhdistukseen ja antimikrobisten kalvojen käyttöön. Tämän ansiosta yritys pystyi tarjoamaan asiakkailleen erityisen tehokkaita koronasiivouksia ja tarjoaa niitä edelleen, jos asiakas kokee tarvitsevansa erityistä puhtautta.

– Hygieniatoimet, kuten suojakalvot, desinfiointi ja kertakäyttöhanskat, tulivat meillä koronan ansiosta osaksi siivoustyön arkea, Kiudorf sanoo.

Monet ovat alkaneet ymmärtää siivouksen tärkeyttä aivan uudella tavalla.

Koronan alkuvaiheessa MTB-Siivouspalvelu joutui mukauttamaan toimintaansa viikoittain. Uusia työohjeita ja suunnitelmia laadittiin tiiviissä yhteistyössä esihenkilöiden ja asiakkaiden kanssa.

Teams-palaverit otettiin käyttöön asiakaskohtaamisissa ja työkohteiden arvioinneissa. Ne koettiin niin käteviksi, että etäyhteyksiä hyödynnetään edelleen paljon.

Pandemia-aikana kehitettiin työntekijöiden käyttöön sähköisen yhteydenpidon ja tiedonjaon alusta, MTB-Akatemia, joka nousi merkittäväksi vuorovaikutuksen välineeksi. Sinne ladataan vielä nykyäänkin videoita ja työohjeita, joita työntekijät voivat katsoa kännykällä.

– Akatemian avulla pystyimme kouluttamaan henkilöstöämme nopeastikin korona-aikana ja muistuttamaan esimerkiksi turvallisuuskäytännöistä. Työntekijämme käyttävät sitä edelleen, Kiudorf mainitsee.

Siivousalan mahdollisesti suurin muutos tapahtui kuitenkin asiakkaiden ja laajan yleisön mielissä.

– Monet ovat alkaneet ymmärtää siivouksen tärkeyttä aivan uudella tavalla, Kiudorf kiittää.

Lue lisää aiheesta:

Monipaikkaisuus vaatii johdon ja työntekijöiden yhteistyötä

10 syytä mennä toimistolle

Koronasta opittiin: Työntekijät mukaan kriisinhallintaan 5K-mallilla

 

Anna palautetta jutusta